Helsinki-Tallinna tunneliyhteyden esiselvitys puoltaa merenalaisten rautatietunnelien suunnittelun jatkamista

hqmqucxwdrwryj3eyodv

Sweco mukana tekemässä esiselvitystä, jossa kartoitettiin tunnelihankkeen toteuttamisedellytyksiä sekä liikenteellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia.

Esiselvitys esittää tunnelin rakentamisen ja liikennöinnin selvittämistä edelleen tarkemmalla suunnittelulla. Toiminnallisten tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin toimivuuden ja kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös RailBaltican toteutuminen ja sitä kautta nopea ja luotettava raideyhteys Eurooppaan.

Kiinteä yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke

Helsinki-Tallinna tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin, onko perusteita jatkaa Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelua esiselvityksestä eteenpäin.

Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin alustava linjausvaihtoehto, yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ja sosioekonomisten vaikutusten alustava arviointi osoittaa, että tunnelin rakentamisen ja liikennöinnin selvittämistä kannattaa jatkaa tarkemmalla suunnittelulla.

”Helsinki-Tallinna -kiinteä yhteys luo perustan Suomen ja Baltian kasvuvisiolle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen sekä alueellisella että kansallisella tasolla.Valmistuttuaan tunneliyhteys tuo uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo toteaa.

Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen.

Rautatietunneli toteuttamiskelpoisin ratkaisu

Esiselvityksen mukaan tunneli on teknisesti mahdollista toteuttaa. Toiminnallisten tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoisin ratkaisu on rautatietunneli, jossa molemmat suunnat ovat erillisissä kalliotunneleissa. Lisäksi tarvitaan erillinen huoltotunneli.

”Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys on tarkoituksenmukaista kytkeä nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin molemmissa maissa. Tarkasteluissa on päädytty siihen, että keskeisin tekijä tunnelin toimivuuden ja kannattavuuden taustalla on mahdollisimman lyhyt matka-aika Helsingin ja Tallinnan keskustojen välillä. Tunnelihankkeen edellytyksenä on myös RailBaltican toteutuminen ja sitä kautta nopea ja luotettava raideyhteys Eurooppaan”, Siipo jatkaa.

Tunnelin toteuttaminen vaatii julkista tukea

Tunnelin ja sen edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 miljardia euroa. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista.

Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) rakentamiselle tarvittaisiin noin 40-50 prosenttia. Tunnelin mahdollinen toteutus- ja rahoitusmalli voisi olla osakeyhtiöpohjainen.Tanskassa rakenteilla olevan Fehmern-link -projektin EU-rahoitus on suuruudeltaan noin 40 % hankkeen toteuttamiskustannuksista.

Tunnelihanke ja RailBaltica tukevat Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupunkialueen kehittymistä

Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan suunnitteilla olevan ratayhteyden, Rail Baltican ja tunnelihankkeen toteutuminen tukevat sekä Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matka-aika Helsingistä Tallinnaan lyhentyy vision mukaan puoleen tuntiin, joka vastaa nykyistä matka-aikaa Hyvinkää – Järvenpää etäisyydeltä Helsinkiin. RailBaltica toteutumisen myötä matka-aika Tallinnasta Riikaan on alle kaksi tuntia.

Kiinteä yhteys avaa tavaraliikenteelle uuden tehokkaan käytävän. Perinteisen laivaliikenteen rinnalle syntyy tehokas ja nopea raidevaihtoehto Helsingin ja Tallinnan välille. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuvat.

Suomesta ja Virosta muualle Eurooppaan syntyvän liikenneyhteyden odotetaan pitkällä aikavälillä lisäävän myös laivaliikenteen kasvua niin matkustaja- kuin tavaraliikenteenkin osalta.

Jatkosuunnittelun käynnistäminen vaatii organisoitumista

Esiselvityksen benchmark-osiossa kerättiin kokemuksia muista suunnitelluista ja toteutetuista tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti Fehmern-link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalais-virolainen projektiorganisaatio Helsinki-Tallinna hankeen jatkosuunnittelua varten. ”Seuraava suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit”, Siipo kertoo.

Esiselvitys toteutettiin yhteistyönä

Esiselvitys toteutettiin syksyllä 2014 Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin sekä Viron Harjun maakunnan toimesta ja EU:n rahoitustuella. Molempien maiden liikenneviranomaiset ovat tukeneet selvityksen laatimista. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Swecon Suomen, Viron ja Ruotsin toimistot sekä Kohateam Oy ja Finantsakadeemia OÜ.

Bookmark the permalink.