Tutkimus: junayhteyden nopeuttaminen Turun ja Helsingin välillä toisi merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä

Turun kauppakamari_pylypyrä

Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talous- ja työssäkäyn-tialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan merkittäviä. Oikorata Helsingin ja Turun välille on Suomen vanhimpia rautatieverkon parantamissuunnitelmia. Tutkimuksen mukaan investointi maksaisi itsensä 20 vuodessa.

Tunnin juna -hanke on osa Euroopan Unionin määrittämää liikenteen ydinverkkokäytävää, jossa Suomi on määritelty tärkeimmäksi väyläksi Euroopan ja Venäjän välillä. EU:n investointipanostukset kohdentuvat erityisesti ydinverkkokäytäviin ja niihin kuuluviin ratahankkeisiin. Tämä tuki on nyt mahdollista hyödyntää Suomen raideinfrastruktuurin kehittämisessä.

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan Tunnin junan tuomat kansantaloudelliset hyödyt perustuvat laajan metropolialueen eli Helsingin, Turun ja Tampereen kasvualueiden keskinäisen integraation voimistumiseen. Matka-ajan puolittuminen noin tuntiin Turun ja Helsingin välillä ja 40 km lyhyempi junayhteys integroi yhteen näiden alueiden työmarkkinat. Työmarkkinoiden integroituminen synnyttää uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen. Tutkimuksen on tehnyt professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja siinä on käytetty aineistona mm. Tilastokeskuksen, Kaupunkitutkimuksen, EK:n ja Suomen asiakastiedon aineistoja. Aineisto kattaa 65 % yksityisen sektorin BKT:sta.

Investoinnin takaisinmaksuaika 20 vuotta

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat 30 miljoonaa euroa.  Kokonaishyödyn kannalta ne laskisivat lippujen hintoja viisi euroa matkalta. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma taas synnyttää 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Yhteensä noin 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investointi kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa.

Toteutuneista hankkeista saadun kokemuksen perusteella suuret ja paljon julkisuutta saavat investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Kun otetaan huomioon alueen väestön ennustettu kasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat, työperäinen matkustus kasvaa vielä ennustettua merkittävämmin. Tunnin juna vauhdittaisi myös merkittäviä kaavoitus- ja rakennushankkeita Turku-Kupittaa-Skanssi-Itäharjun alueella Turussa sekä Helsingin suunnalla. Maan arvonnousua voitaisiin käyttää hankkeen rahoituksessa.

SAK:n elinkeinopoliittisen asiantuntijan Sauli Hievasen mukaan Helsingin ja Turun välisen nopean rautatien yleissuunnittelu pitää käynnistää nykyisen hallituskauden aikana ja radan rakentaminen aloittaa ensi vuosikymmenellä.

”Etelä-Suomeen on syntymässä yhtenäinen työssäkäyntialue, jonka keskuksena toimii Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Alueelle tulee sijoittumaan yli puolet Suomen työpaikoista. Työvoiman liikkuvuuden lisääminen on todellinen työmarkkinareformi, jolla lisätään kansantalouden tuottavuutta ja luodaan Suomeen uusia työpaikkoja”, Hievanen toteaa.

Express-vuoro on hyvä alku

VR avaa maaliskuussa uuden Turun ja Helsingin välisen Express–vuoron, jonka matka-aika on 1h 38min. Erikoisvuoro lähtee Turusta klo 7:08 (Helsingissä 8:46) ja Helsingistä Turkuun 16:10 (Turussa 17:48). Juna ei kuitenkaan pysähdy Salossa, Karjaalla, Kirkkonummella eikä Espoossa, eikä näin ollen helpota näiden alueiden työmatkaliikennettä. Kaksiraiteinen oikorata alentaisi häiriöherkkyyttä ja mahdollistaisi junien maksiminopeuden hyödyntämisen.

”Uusi vuoro on hyvä ja positiivinen viesti VR:n halusta kehittää palveluaan ja työmatkaliikkumisen edellytyksiä. Perusongelma eli junanopeuksien rajoitukset ei kuitenkaan poistu, vaikka kallistusjärjestelmää onkin parannettu”, toteaa Etelä-Suomen liikennekäytävävaltuuskunnan puheenjohtaja Matti Vuoria.

Tiivistelmä Hannu Piekkolan tutkimuksen tuloksista.pdf

Bookmark the permalink.