VR Groupin uusi dieselveturi aloittaa testiajot Suomessa -Vähäpäästöisempi veturi vahvistaa tavaraliikenteen toimitusvarmuutta

Ensimmäinen uusi ­Dr19-veturi on saapunut Suomeen ja aloittaa nyt laajat testiajot. Testeissä varmistetaan veturin toimivuus Suomen rataverkolla. VR Group on tilannut Stadlerilta 60 uutta dieselveturia, jotka tulevat palvelemaan pääasiassa tavaraliikennettä. Ensimmäiset uudet veturit aloittavat kaupallisessa liikenteessä vuonna 2023.

Uudet veturit käyvät läpi kattavan testiohjelman, joka sisältää testiajoja erilaisilla rataosuuksilla ja junakokoonpanoilla sekä vaihtotyötestejä, joissa järjestellään vaunuja ratapihoilla. Testivaihe kestää vuoden 2022 loppuun saakka.

Uudet dieselveturit tulevat pääosin tavaraliikenteeseen ja niiden vetokyky on tuplasti tehokkaampi kuin vanhoissa vetureissamme. Juna on jo nyt ylivoimaisesti vähäpäästöisin liikennemuoto, mutta olemme sitoutuneet päästöjen vähentämiseen entisestään. Uuteen veturiin on toteutettu useita ilmastoystävällisiä ominaisuuksia ja erityisesti sen pienhiukkaspäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin vanhalla dieselkalustollamme. Esimerkiksi typenoksidipäästöjä syntyy 80 % vähemmän“, kuvailee VR Groupin liikenne- ja turvallisuusjohtaja Ilkka Heiskanen.

Dieselvetureille on edelleen tarvetta, sillä Suomen rataverkosta on sähköistetty vasta hieman yli puolet. VR pyrkii maksimoimaan sähkövedon määrän, mutta vesivoimalla tuotetun sähkön rinnalle tarvitaan jatkossakin myös muuta käyttövoimaa. Uuden veturin rakenne on suunniteltu niin, että dieselin tilalle voidaan tulevaisuudessa vaihtaa ilmastoystävällisempi energianlähde, kun markkinoille saadaan riittävän kilpailukykyisiä ja toimintavarmoja vaihtoehtoja.

Työskenneltyämme tiiviisti näiden huippuluokan vetureiden kehittämiseksi olemme ylpeitä nähdessämme ensimmäisen Dr19-veturin testeissä Suomen rataverkolla. Tehokkaat veturit on suunniteltu läheisessä yhteistyössä VR:n kanssa toimimaan tehokkaasti ja luotettavasti äärimmäisissä sää- ja talviolosuhteissa. Olemme vakuuttuneet, että nämä ympäristöystävälliset Dr19-veturit tukevat VR Groupin strategiaa parantaa asiakaspalvelun laatua tavaraliikenteessä“, sanoo Stadler Valencian toimitusjohtaja Iñigo Parra.

Lisää toimitusvarmuutta rautatielogistiikan asiakkaiden kuljetuksiin

Dr19-veturilla on merkittävä rooli logistiikan kuljetuksissa. Moderni dieselveturi mahdollistaa junakokojen kasvattamisen ja yhä ilmastoystävällisemmät kuljetukset.

Uudet veturit ovat satsaus suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin. Haluamme käyttöömme uusinta teknologiaa edustavat tämän päivän huippuveturit, jotka ovat aiempaa tehokkaampia, turvallisempia ja luotettavampia. Asiakkaille uudet veturimme mahdollistavat yhä parempaa toimitusvarmuutta“, kertoo logistiikkadivisioonan johtaja Martti Koskinen.

Dr19-veturit korvaavat hiljalleen vanhenevat dieselveturit, jotka yltävät noin 40–60 vuoden ikään ja ovat jo ylittäneet tavanomaisen elinkaarensa. Vuonna 2022 Suomeen toimitetaan viisi veturia ja sen jälkeen toimitukset jatkuvat säännöllisesti, kunnes koko 60 veturin sarja on toimitettu vuoden 2026 loppuun mennessä. Hankintasopimus sisältää myös 100 veturin lisätilausoption.

Lisätietoa veturista löytyy verkkosivuiltamme.

Alstom solmi historiallisen junasopimuksen Norjassa – toimittaa jopa 200 lähijunaa

Runsaan 1,8 miljardin euron puitesopimus Norske Togin kanssa muodostuu 200 Coradia Nordic -junan toimituksesta. Ensimmäisen 30 junan tilaus on arvoltaan 380 miljoonaa euroa.

24. tammikuuta 2022 – Alstom, maailman johtava älykkään ja kestävän liikkuvuuden yritys, on allekirjoittanut puitesopimuksen Norske Togin kanssa jopa 200 Coradia Nordic -lähijunan toimituksesta. Runsaan 1,8 miljardin euron arvoinen sopimus on merkittävin junahankinta Norjan historiassa. Ensimmäinen tilaus käsittää 30 junaa ja on arvoltaan 380 miljoonaa euroa.

Norske Togin uusien ”Class 77” -junien toimitusten on suunniteltu käynnistyvän vuonna 2025. Uusi junakalusto tulee liikennöimään Ski-Stabekk-reitillä Oslon alueella.

”Odotamme innolla parempaa kapasiteettia, mukavuutta ja matkapuhelinkattavuutta työmatkalaisillemme”, sanoo Norske Togin toimitusjohtaja Øystein Risan.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että Norske Tog valitsi Alstomin toimittamaan tulevaisuuden junakalustoaan. Olemme ylpeitä voidessamme lisätä kapasiteettia vilkkaasti liikennöidyillä Oslon ja Vikenin alueilla. Valitut Coradia Nordic -junat soveltuvat täydellisesti pohjoisiin sääolosuhteisiin. Lisäksi tämä tilaus vahvistaa Alstomin johtavaa asemaa Norjassa, jossa olemme jo varustamassa koko Norjan kalustoa uudella junien kulunvalvontaratkaisullamme”, kertoo Alstom Nordicin toimitusjohtaja Rob Whyte.

Norske Togin Coradia Nordic on mukautettu vastaamaan erityisesti Norjan rautatieverkoston tarpeisiin. Sen 160 km/h huippunopeus takaa nopean ja mukavan työmatkan tilavassa ja rentouttavassa ympäristössä. Jokainen junayksikkö koostuu kuudesta vaunusta, joihin mahtuu parhaimmillaan 779 matkustaa. Tämä lisää kapasiteettia 40 % verrattuna juniin, jotka ne korvaavat. Uudet junat tullaan varustamaan ETCS[1] kulunvalvontajärjestelmällä, joka on myös Alstomilta. Järjestelmä sisältää maailman johtavan matkamittausratkaisun, joka on suunniteltu vaativimpiin talviolosuhteisiin.

Coradia Nordic on huippumoderni ja monipuolinen juna, joka on suunniteltu täyttämään Pohjoismaiden luotettavan junaliikenteen vaatimukset. Juna on suunniteltu modulaarisella konseptilla, minkä ansiosta operaattorit pystyvät valitsemaan tarpeisiinsa mukautetun kokoonpanon ja sisustuksen. Käytettävyyden maksimoimiseksi ja matkustajavirtojen parantamiseksi kaikki uloskäynnit on varustettu matalalla lattialla. Huomioon on otettu myös Alstomin kestävä lähestymistapa huoltoon ja kunnossapitoon, mikä tarkoittaa, että tuotteen koko elinkaari huomioidaan suunnittelusta käytöstä poistamiseen. Tämä varmistaa sekä Norske Togin omistuksien arvon että ympäristön huomioimisen. Tähän mennessä pohjoismaisille asiakkaille on toimitettu yli 270 Coradia Nordic -junaa.

Alstom Coradia on toiminut kaupallisessa liikenteessä yli 30 vuotta ja vastaa edelleen lähi– ja kaukoliikenteen tarpeisiin. Tähän mennessä Alstom on myynyt 3300 Coradia-junaa ympäri maailman. Coradia on saatavana sekä diesel- että sähkökäyttöisenä ja muina innovatiivisina päästöttöminä vaihtoehtoina, kuten akku- ja vetykäyttöisenä sähköistämättömille rataosuuksille.

Alstom™ ja Coradia™ ovat Alstom Groupin suojattuja tuotemerkkejä.

[1] European Train Control System, Baseline 3 Release 2

Suomalainen junayhtiö laajentaa toimintaansa – käynnistää joukkorahoituksen kaluston hankkimiseksi

Kuva: Reijo Kankkunen

Suomalainen junayhtiö laajentaa mittavasti matkustajaliiketoimintaansa keskiviikkona 12. tammikuuta käynnistyvän joukkorahoituskampanjan myötä. Suomen Elämysjunat Oy -niminen yhtiö toteuttaa monenlaisia teemallisia junamatkoja eri kohderyhmille sekä matkoja muun muassa urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

Suomen Elämysjunien tavoitteena on saada alkuvaiheessa noin 300 000 euron pääoma, jolla yhtiö pääsee laajentamaan toimintaansa ja järjestämään kymmeniä matkoja ympäri Suomen. Tähän voimakkaasti kasvuhakuiseen yhtiöön ovat jo lupautuneet sijoittajiksi mm. Helsinki–Tallinna-rautatietunnelia konsultoiva Peter Vesterbacka sekä Onnibussin perustanut Pekka Möttö.

– Käytämme saamamme rahoituksen markkinoinnin lisäämiseen, toiminnan yleiseen kasvattamiseen sekä erityisesti oman junakaluston hankintojen ennakkomaksuihin. Ainutlaatuisinta tässä on se, että nyt jokaisella suomalaisella on historiallinen mahdollisuus päästä omistamaan junayhtiötä ja saada jalansijaa liiketoimintaan, johon ei yleensä yksityinen henkilö pääse, toteaa Suomen Elämysjunat Oy:n pääkoordinaattori Robert Ramstedt.

– Tyypillisesti, mitä varhaisemmassa vaiheessa yleensä lähtee mukaan, sen parempi on tuottopotentiaali, korostaa Pekka Möttö. – Elämysjuna on aivan loistava konsepti, sillä liikennekentältä puuttuu tällä hetkellä toimintakonsepti, jossa matka itsessään on tarkoitus, eikä vain se, että pääsee jostain jonnekin, Möttö jatkaa.

Tulevien kolmen vuoden aikana Reissujunan on tarkoitus laajentaa matkustajaliiketoimintaansa mittavasti niin oman kuin vuokratun kaluston turvin. Yhtiön tähtäimenä on olla vuoteen 2025 mennessä ainakin kolmen veturin ja kahdenkymmenen vaunun omistaja ja jopa junaliikenteen operaattori. Myöskään ulkomaille suuntautuvat junamatkat eivät ole poissuljettuja.

– Tuomme raiteille täysin uudenlaisen uuden konseptin. Haluamme tehdä junamatkasta fantastisen elämyksen, johon rautateillä pitäisi muutoinkin panostaa, toteaa Peter Vesterbacka.

– Itse olen tässä toiminnassa mukana ensisijaisesti sen takia, että pidän Reissujunaa kulttuuritekona. Tälle on selkeä tilaus ja valtaisa kasvupotentiaali, korostaa Pekka Möttö.

Vuonna 2020 perustettu Suomen Elämysjunat Oy on toiminut toistaiseksi varsin pienimuotoisesti saaden samalla kuitenkin tärkeää kokemusta matkustajaliiketoiminnan harjoittamisesta. Yhtiö on järjestänyt Reissujuna-brändin alla mm. Muumi-teemaisia junamatkoja Helsingistä Naantaliin sekä matkoja kesäfestivaaleille.

Elämysjunatoiminta on erittäin suosittua monissa muissa maissa Euroopassa sekä ympäri maailman. Idän pikajuna ja monet muut vastaavat nostalgia- ja teemamatkat keräävät yhteensä kymmeniä tuhansia matkustajia vuosittain. Suomen Elämysjunat Oy uskoo, että vastaavanlainen matkailu voisi vetää turisteja myös Suomeen.

– Suomessa nostalginen ja teemallinen junamatkailu on ollut lähinnä yksittäisten höyryveturimatkojen toteuttamista, mutta Elämysjunien tavoitteet ovat paljon mittavammat. Tavoitteena on tehdä yhtiöstä omistustensa myötä todellinen koko kansan junayhtiö, joka palvelee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia matkailijoita Ramstedt toteaa.

 

Reissujuna: www.reissujuna.fi

Suomen Elämysjunien joukkorahoituksen video: http://reissujuna.fi/esittelyvideo

Suomen Elämysjunien joukkorahoituksen sivusto: http://sej.fi/i

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen määrä nousi kaksi prosenttia vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä

Rautateiden henkilöliikenteen matkojen lukumäärä vuosina 2016–2021 neljänneksittäin

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä Suomen rautateillä tehtiin yhteensä 15,1 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavalla neljänneksellä. Junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 880 miljoonaa henkilökilometriä. Henkilökilometrit nousivat 14 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan neljännekseen.

Vuoden 2021 tammi-syyskuussa henkilöliikenteessä tehtiin yhteensä 37,9 miljoonaa matkaa, mikä oli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa 2021 junaliikenteen henkilökilometrimäärä oli yhteensä 1 941 miljoonaa henkilökilometriä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Liikenne ja matkailu, Tilastokeskus

Swecon Lassi Matikaiselle arvostettu saksalainen rautatieturvalaitealan elämäntyöpalkinto

Matikainen pitelemässä elämäntyöpalkintoa. Palkinnon jakoivat DVV Media Groupin toimitusjohtaja Manuel Bosch sekä Signal+Drahtin päätoimittajat August Zierl ja Reinhold Hundt. Kuva: Aki Härkönen / Väylävirasto

Swecon infratoimialalla vanhempana teknisenä asiantuntijana työskentelevä Lassi Matikainen palkittiin viime kuussa Saksan Fuldassa järjestetyssä saksankielisten maiden rautatiealan turvalaitetoimijoiden vuosittaisessa Signal+Draht-kongressissa merkittävällä elämäntyöpalkinnolla. Palkinto myönnettiin nyt viidennettä kertaa ja Matikainen on vuorossaan ensimmäinen palkinnon saanut suomalainen.

Valintaraadin puheenvuorossa korostettiin Matikaisen merkitystä rautateiden liikenteenohjaus- ja turvalaitetekniikan kehitykselle Suomessa ja toimimista alan tiennäyttäjänä myös muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa. Vuodesta 1974 turvalaitteiden parissa työskennellyttä Matikaista luonnehdittiin suureksi persoonaksi ja todelliseksi ekspertiksi, jonka osaaminen ei rajoitu pelkästään turvalaitetekniikkaan. Häntä kiiteltiin koko rautatietekniikan kattavasta ensiluokkaisesta asiantuntijuudesta, jonka osaaminen ulottuu pienistä detaljeista aina suuriin kokonaisuuksiin.

Rautatiealan ammattijulkaisuihin keskittyneen DVV Media Group-kustantamon organisoima kongressi on ollut toimialan merkkitapahtuma jo 21 vuoden ajan. Lehteä, jonka nimeäkin kongressi kantaa on julkaistu vuodesta 1906 lähtien. Lehti on vakiinnuttanut asemansa Keski-Euroopan johtavana rautateiden turvalaite- ja tietoliikennetekniikan ammattijulkaisuna. Tänä vuonna kongressissa käsiteltiin muun muassa kyberturvallisuuden korostunutta merkitystä rautateillä.

Matikainen on toiminut koko uransa saman organisaation palveluksessa. Matikainen on pitkän uransa aikana ehtinyt kerryttää kokemusta muun muassa asennustyöstä, suunnittelusta, tarkastus- ja hyväksyntätyöstä, järjestelmähankinnoista, spesifikaatioiden laatimisesta sekä liikkeenjohdosta. Matikainen toimi VR Trackin johtoryhmän jäsenenä 16 vuoden ajan. VR Trackista tuli myöhemmin osa Swecon infratoimialaa, Swecon ostettua NRC Groupilta suunnitteluliiketoiminnan.

Matikainen nosti kiitospuheessaan esille mielenkiintoisena urapoimintana esimerkiksi projektipäällikkönä toimimisen Suomen ensimmäisen SIMIS-C-tietokoneasetinlaitteen asennuksessa Jyväskylässä 1991. Matikainen korosti myös laajan kieliosaamisen tärkeyttä sekä rautatieliikenteen ja alan osaajien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Onnittelemme Lassia erittäin ansaitusta tunnustuksesta ja kiitämme merkittävästä työpanoksesta yhtiömme infratoimialan ja siten koko Suomen rataliikenteen, ja lopulta jokaisen matkustajan turvallisuuden eteen tehdystä työstä. Lassi on erinomainen esimerkki siitä rautaisesta osaamisesta mitä meillä on riveissämme. Vaikka Lassi siirtyykin nyt hiljalleen viettämään ansaittuja eläkepäiviä, jatkaa hän varmasti asiantuntijuutensa jakamista eri verkostoissa tulevienkin sukupolvien hyväksi”, iloitsee Swecon maajohtaja Markku Varis.

Matikainen on rautatiealalla erittäin näkyvä ja tunnettu hahmo toimittuaan muun muassa Kansainvälisen rautatieliiton UICn että turvalaiteinsinöörien järjestön IRSEn toiminnassa sekä oltuaan perustamassa eurooppalaisten rautatieorganisaatioiden yhteistyöhanketta EULYNXiä.

Matikainen on myös kirjoittanut kirjan ”Turvalaitereleiden käyttö asetinlaitteissa” täydentämään Väyläviraston rautateiden turvalaitteita koskevaa kirjasarjaa. Kyseinen teos syventää aihetta teoriatasolle, jota ei aiemmin suomenkielisessä kirjallisuudessa ole saavutettu. Hän on myös ollut mukana toimittamassa kaikkia muitakin Väyläviraston julkaisemia turvalaitekirjoja ja istui myös Signal+Draht-lehden toimitusneuvostossa vuosina 1995-2018.

Rautatietekniikka-lehden numerossa 4/2021 on katsaus palkinnonjakotilaisuuteen ja yhteenveto Lassin monimuotoisesta urasta.

VR FleetCarelle 20 vuoden kunnossapitosopimus Venäjän ja Suomen välillä kulkeviin Allergo-juniin

Allegron kunnossapitoa VR FleetCaren varikolla. Kuva: Atte Mäläskä

Venäjän rautatieyhtiö RZD, Karelian Trains ja suomalainen raidekaluston kunnossapitäjä VR FleetCare ovat tehneet 20 vuoden sopimuksen Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivien suurnopeusjunien kunnossapidosta ja elinkaaripalveluista alkaen vuodesta 2022. Kalustoon kuuluu yhteensä neljä Alstomin valmistamaa seitsemän vaunun sähköjunaa. Sopimuksen myötä Allegrojen kunnossapito jatkuu edelleen Suomessa Helsingin varikolla.

”Olemme ehdottomasti tyytyväisiä Allegro-junien uuteen kunnossapitosopimukseen. Yhteistyömme kunnossapitäjien kanssa on jatkunut jo yli 10 vuoden ajan ja osoittautunut luotettavaksi, korkealaatuiseksi ja pitkäaikaisen sitoutumisen arvoiseksi. Olemme vakuuttuneita siitä, että monivuotinen kumppanuus mahdollistaa ammattitaitoisen kunnossapidon lisäksi myös junien kehittämisen teknisesti paremmiksi ja asiakasystävällisemmiksi uusien muutostöiden avulla. Myös RZD:n edustajat ovat tyytyväisiä pitkäaikaiseen sopimukseen luotettavan partnerin kanssa”, Karelian Trainsin toimitusjohtaja Viktoria Hurri kertoo.

Yhteistyö RZD:n kanssa on koko VR Groupille tärkeää niin matkustaja- kuin tavaraliikenteenteessämme. Olemme tyytyväisiä ansaitusta luottamuksesta ja, että sopimus jatkuu VR FleetCaren kanssa myös kunnossapitotoimintojen osalta. Meillä on vuosikymmenten kokemus sähköjunien elinkaaripalveluista ja erinomaiset fasiliteetit töiden suorittamiseen Helsingissä”, VR FleetCaren toimitusjohtaja Kimmo Soini sanoo.

Joulukuun 9. päivä 2021 allekirjoitettu sopimus jakautuu kahteen kauteen, 11 + 9 vuotta, ja sen arvo on merkittävä. Sopimuksen mukaan VR FleetCare vastaa kaluston käyttöiän loppuun saakka niiden kunnossapidosta ja elinkaaren hallinnasta sisältäen huolto-ohjelman mukaiset määräaikaishuollot ja viankorjauksen sekä materiaalihallinnan.

Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kokonaisvaltainen ja laadukas kaluston kunnossapito sekä erinomaisen matkustusmukavuuden ja luotettavan liikennöinnin varmistaminen. Myös asiakasraportointia kehitetään vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tulevaisuudessa asiakas pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan junien kuntoa sekä kunnossapitoa tätä varten rakennetun asiakasportaalin kautta

Olemme iloisia, että asiakas luottaa meihin ja valitsi meidät. Osaava henkilökuntamme tuntee kaluston varmasti parhaiten. Vastaamalla elinkaaren hallinnasta kaluston suunnitellun käyttöiän loppuun saakka, pystymme takaamaan asiakkaalle korkealaatuista palvelua”, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo.

Yhteistyötä kahden varikon kesken

Allegrojen kunnossapitoa on tehty jo yli kymmenen vuotta yhteistyössä Helsingin ja Pietarin varikon kesken.

”Allegrojen kunnossapito tehdään pääsääntöisesti Suomessa Helsingin varikolla, mutta Pietarin varikolla huolehditaan operointihuoltojen lisäksi Venäjän rautatiejärjestelmään kuuluvien kulunvalvonta- ja linjaradiojärjestelmien ylläpidosta. Yhteistyömme on sujunut erinomaisesti ja junien käytettävyys sekä luotettavuus ovat olleet erinomaisella tasolla. Tähän pyrimme myös seuraavat 20 vuotta”, Allegrojen kunnossapidosta vastaava liiketoimintajohtaja Toni Harju lisää.

Helsingin ja Pietarin välillä liikennöidään neljä vuoroa päivässä. Matka kestää 3,5 tuntia. Ennen koronaepidemiaa Allegron matkamäärät olivat ennätysvauhdissa, ja vuonna 2019 kasvua oli reilut 15 prosenttia. Tavallisesti junalla kulkee noin puoli miljoonaa ihmistä vuosittain.

Nimikkoratikat Suvi Rihtniemelle ja Matti Lahdenrannalle

Nimi näkyy raitiovaunun kyljessä vaunun sarjanumeron alla.

Helsingin raiteilla voi nyt bongata Suvi ja Matti -nimiset raitiovaunut, kun HKL nimesi omat ratikat pitkäaikaisille entisille toimitusjohtajille, HSL:n Suvi Rihtniemelle ja HKL:n Matti Lahdenrannalle. Raitiovaunun nimeäminen on tunnustus ja kiitos pitkäaikaisesta työstä joukkoliikenteen hyväksi.

Nimettävät vaunut valittiin HKL:n Artic-sarjan raitiovaunusta, joiden numerointi on 400-sarjaa. Nimikkoratikka valikoituu tämän sarjan vaunuista menneiden työvuosien mukaisesti. Suville on nimetty ratikka 418, joka juontaa juurensa Suvi Rihtniemen yhteensä 18 työvuodesta HSL:ssä ja sen edeltäjässä YTV:ssä. Matti Lahdenrannan nimi koristaa vaunua numero 414 kiitoksena työstä HKL:n ja HKL-Bussiliikenteen toimitusjohtajana.

Jo aiemmin tämän tunnustuksen työurastaan on saanut Yrjö Judström, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin kaupungilla ja hallintojohtajana HKL:ssä. Yrjö-ratikan numero on 437; tämä vaunu on ollut liikenteessä jo toukokuusta 2019.

– Pohdimme HKL:ssä mieleenpainuvaa tapaa kiittää pitkän ja merkittävän uran joukkoliikenteen edistämiseksi tehneitä henkilöitä. Raitiovaunujen nimeämistä on tehty joissakin Euroopan kaupungeissa, ja katsoimme, että se voisi olla meilläkin tähän hyvä ja kunnioittava tapa muistaa joukkoliikennetyöstä, kertoo HKL:n toimitusjohtajan paikalta joulukuun alussa Kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi siirtynyt Ville Lehmuskoski.

Suvi ja Matti liikennöivät normaalissa linjaliikenteessä muiden vaunujen tavoin.

:KUUSAKOSKI: HKL:N METROVAUNUISTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ YLI 95 PROSENTTIA

Kuva: Ralf Roletschek – Saksankielinen Wikipedia, GFDL, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=512264

Vuodesta 1977 palvelleet nokkajunat olivat tulleet tiensä päähän. Vaunut olivat osoittautuneet liian epäluotettaviksi liikenteeseen; niiden tekniikka oli vanhaa, eikä vaunuihin saanut enää uusia varaosia.

“Pitkäaikaisena yhteistyökumppanina Kuusakoski oli luonteva valinta tähänkin projektiin”, toteaa Markus Valtonen, tiimipäällikkö, kaluston kunnossapito HKL

Varaosat talteen uudelleenkäyttöä varten

HKL:n kunnossapito otti ensin nokkajunista talteen esimerkiksi ajomoottoreita, jousijarruja ja teknisiä osia, joita voidaan käyttää varaosina sarjajunissa. Vanhempien vielä liikenteessä olevien metrojunien varaosien saatavuus on vaikeaa, joten on hyvä, että vaunuista saadaan osia uudelleenkäytettäväksi. Nokkajunista saatuja varaosia pystytään käyttämään vielä noin 10-15 vuotta

Vaunujen kuljetus Kuusakosken toimipisteelle

Kuljetus toteutettiin erityisjärjestelyin, sillä metrovaunu on 3 metriä leveä. Vaunut kuljetettiin HKL:n Roihupellon varikolta Kuusakosken toimipisteelle Seutulaan. Kuljetukset jaettiin useammalle päivälle. Kuusakoskella ja pitkäaikaisilla kuljetuskumppaneillamme on vankka kokemus myös erityiskuljetusten järjestämisestä.

Komposiitti eroteltiin ensin

Metrovaunuissa komposiittia oli esimerkiksi tuulilasin etuosassa sekä penkeissä. Kuusakoski pystyy tarjoamaan ratkaisun komposiiteille, jotka ovat tähän asti olleet ongelmallisia materiaaleja teollisessa kierrätyksessä. Komposiittimateriaalit käytetään sementinvalmistuksessa niin sanotussa yhteisprosessoinnissa. Yhteisprosessointi on energiahyödyntämisen ja materiaalikierrätyksen yhdistelmä.  Jos komposiittia ei voida uudelleen käyttää, sementinvalmistus tarjoaa ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot.

Vaunujen pilkkominen ja murskaus

Metrovaunut pilkottiin pienempiin osiin, ja osat syötettiin Kuusakosken vasaramurskaimeen. Murskainkäsittelyn jälkeen jäljellä oli nyrkinkokoisia paloja, jotka pystyttiin erottelemaan magneetin ja tuulierottelun avulla sekä lopuksi myös käsin erottelemalla.

Murskauksessa syntynyt jäännösjäte, rejekti, toimitettiin Kuusakosken ainutlaatuiselle rejektilaitokselle, jossa siitä otettiin talteen ja jatkojalostukseen lähes kaikki metalliaines, mikä aiemmin on jäänyt jäännösjätevirtaan ja siten hyödyntämättä.

Kierrätysraaka-aineeksi valmistavaan teollisuuteen

Murksainkäsittelyn jälkeen erotellut materiaalit toimitettiin Heinolaan jatkojalostusta varten. Heinolasta kierrätysraaka-aineet pääsevät jatkamaan matkaansa valmistavan teollisuuden käyttöön. Metrovaunun runko oli alumiinia, ja alumiinsta Kuusakoski valmistaa Heinolassa alumiiniharkkoja ja -droppeja räätälöidysti asiakkaidensa tarpeisiin.

Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos: Julkinen tiedote Joensuun ja Niiralan ratapihojen lähialueen asukkaille ja toimijoille

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Väylä-virasto jakavat tämän viikon aikana yleisen tiedotteen Joensuun ja Tohmajärven Niiralan ratapihan lähialueen kotitalouksiin, yrityksiin ja yleisiin kohteisiin. Vaarallisia aineita kuljetetaan Suomen rautateillä noin viisi miljoonaa tonnia vuosittain ja siksi ratapihojen lähialueen asukkaiden ja yritysten on hyvä tietää, kuinka mahdollisessa vaaratilanteessa tulee toimia.

Riski onnettomuuteen on vähäinen

Suuronnettomuuden todennäköisyys ratapihalla on tehdyn riskiarvioinnin perusteella vähäinen. Vaikka onnettomuus on epätodennäköinen, voivat sen seuraukset olla vakavat. Seurausten lieventämiseksi alueen asukkaiden tulee perehtyä ohjeisiin huolellisesti. Jaettavassa tiedotteessa kerrotaan, kuinka tulee toimia yleisen vaaramerkin soidessa.

Kuinka toimitaan?

Tiedotteessa käydään läpi, miten yleinen vaaramerkki soi ja, miten vaaramerkin soidessa tulee toimia. Toimintaohje jakaantuu kahteen osioon; kuinka toimitaan, jos ollaan sisällä ja kuinka toimitaan, jos ollaan ulkona.

Jos olet sisällä, sulje ovet ja ikkunat sekä pysäytä ilmastointi. Tarkista viranomaisen ohjeet radiosta, tv:stä tai internetistä. Jos olet ulkona, siirry sisälle tai pyri korkeampaan maastokohtaan sekä tarkista viranomaisen antamat ohjeet.

Toimintaohjeet löytyvät myös pelastustoimi.fi:stä.

Siemens tuomittiin maksamaan HKL:lle liki 5 miljoonaa korvauksia metron pieleen menneestä automatisoinnista

Kuva: HKL

Helsingin käräjäoikeus antoi 16.11. ratkaisunsa metron automatisointisopimusten purkamiseen liittyvien taloudellisten vaatimusten osalta. Ratkaisun taustalla on 31.3.2020 annettu käräjäoikeuden välituomio, jonka mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa metron automatisointia koskevat hankintasopimukset metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta vuonna 2015.

Tänään annetun ratkaisun mukaan Siemens on velvollinen suorittamaan HKL:lle vahingonkorvausta noin 5 miljoonaa euroa ja palauttamaan HKL:n maksamia kauppahintoja noin 3,2 miljoonaa euroa.

– Oikeuden ratkaisussa osoitettiin Siemens korvaamaan HKL:lle aiheutuneita vahinkoja ja palauttamaan osa maksetusta kauppahinnasta. Emme kuitenkaan voi olla tyytyväisiä tuomioon, kun otetaan huomioon, että käräjäoikeus on aiemmin todennut, että HKL:llä on ollut oikeus purkaa riidan kohteena olevia sopimuksia. HKL katsoo kärsineensä enemmän taloudellista vahinkoa kuin mihin käräjäoikeus nyt päätyi. Perehdymme annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun huolella, jonka jälkeen teemme päätöksen siitä, haemmeko ratkaisuun muutosta hovioikeudelta, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Käräjäoikeuden välituomiosta ilmenevän näkemyksen mukaan automatisointiprojektin viivästykset johtuivat pääasiassa Siemensin vastuulla olevista seikoista, ja tämä johtopäätös on lähtökohtana myös nyt ratkaistuissa korvausvastuissa. Välituomiossa HKL:n katsottiin myös joltain osin rikkoneen hankintasopimuksia, minkä johdosta Siemensillä katsottiin tänään annetussa tuomiossa olevan oikeus pitää osa kauppahinnasta. Näistä esimerkkinä se, että HKL jatkoi Siemensin toimittamien järjestelmäosien, kuten asetinlaitteen käyttämistä sopimusten purun jälkeen.

– Tämä oli välttämätöntä ja yhteiskunnan kannalta oikea ratkaisu, jotta metroliikennettä ylipäätään voitiin jatkaa. Käynnistimme välittömästi purun jälkeen Siemensin asetinlaitteen korvaavan hankinnan, ja uusi asetinlaite tuli käyttöön alkuvuodesta 2019, kertoo Lehmuskoski.

On siten mahdollista, että asian käsittely jatkuu seuraavaksi hovioikeudessa. Metron automatisointia koskeva oikeudenkäynti on Suomen mittakaavassa ainutkertaisen suuri.