Tampereen Ratikan mallikappaleeseen pääsee taas tutustumaan – Maketti-näyttely avataan rollikkahallilla 8. toukokuuta

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esitellään yleisölle avoimessa näyttelyssä 8.5. alkaen. Tällä kertaa maketti-näyttely pystytetään rollikkahalliin, Pyynikille, ja sen on määrä olla avoinna joka viikko keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi koululais- ja muita ryhmiä otetaan ennakkovarauksella vastaan tiistaisin ja perjantaisin.

Tampereen Ratikan maketti-näyttely järjestettiin edellisen kerran Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.–26.2.2019.

– Tapahtuman suosio oli meille positiivinen yllätys, sillä se keräsi kuuden päivän aikana yli 15 000 kävijää. Suurin osa maketti-matkaajien palautteesta oli positiivista ja näyttelyssä kuultiin ilahtuneita kommentteja niin maketista kuin itse näyttelystäkin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan ehtineet makettia nähdä, joten halusimme tarjota siihen uuden mahdollisuuden pysyvämmän näyttelyn muodossa, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

Rollikkahallin maketti-näyttelyä pidetään auki keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–19. Lisäksi isommat, yli 15 hengen ryhmät voivat varata vierailuajan maketille tiistaisin ja perjantaisin klo 9–13. Varauksen pääsee tekemään Tampereen Ratikan verkkosivujen kautta.

– Koska maketti oli helmikuussa esillä vain lyhyen ajan, emme pystyneet ottamaan näyttelyyn vastaan isompia ryhmiä. Nyt toivomme näkevämme maketti-matkalla erityisesti koululais- ja päiväkotiryhmiä – toki aivan kaikki ryhmät ovat tervetulleita. Vierailu maketilla on näppärä yhdistää monenlaisiin kevätretkiin, joten ei muuta kuin varausta tekemään, Sirviö kannustaa.

Maketti-näyttelyyn on vapaa pääsy. Näyttelyssä pääsee ottamaan tuntumaa siihen, miltä Tampereen Ratikassa matkustaminen tuntuu ja näkemään käytännössä Ratikan yksityiskohdat. Halukkaat pääsevät myös tutustumaan kuljettamoon. Näyttelyssä tarjotaan lisäksi perustietoa ratikkareiteistä. Rollikkahallin puitteet eivät mahdollista niin laajan näyttelyn pystyttämistä bussilinjasto- ja hanke-esittelyineen ja aidon kokoisine laitureineen kuin Tampere-taloon mahtui, mutta maketti-matkustajia palvellaan joka viikko ja heidän kysymyksiinsä tarjotaan vastauksia aktiivisesti mm. verkon kautta.

– Jos kävijöitä riittää, pidämme näyttelyä avoinna vuoden loppuun asti. Iltapäivä- ja ilta-aikaan sijoittuvilla aukioloajoilla haluamme varmistaa, että mahdollisimman moni pääsee näkemään maketin arkena. Maketilla tullaan järjestämään myös pieniä tempauksia muina ajankohtina. Tiedotamme niistä myöhemmin, Tampereen raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka Tampereen kaupungilta valottaa.

– Meille on todella tärkeää saada tulevilta käyttäjiltä palautetta jo tässä vaiheessa. Edellinen maketti-näyttely oli siihen oivallinen tilaisuus. Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan ja siksi avaamme verkkoon myös palautekanavan, jonka kautta meille voi lähettää ratikkaa koskevia kommentteja ja itseä askarruttavia kysymyksiä, joihin lupaamme vastata Tampereen Ratikan sivuilla, Haukka jatkaa.

www.tampereenratikka.fi

Teksti: Sari Mäkelä, Tampereen Raitiotie Oy

Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vallilan raitioliikenne-, katu- ja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Suunnitelman kokonaiskustannusarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan rinnalle rakennetaan myös uusi pyöräilijöiden baana.

Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaava mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.

Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä.
Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat.

Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. Pyöräliikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa.

Raitiovaunujen kotipesä nousee Hervannassa – varikon työt etenevät suunnitellusti

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Vaunujen säilytyshallin ja  korjaamohallin vesikatot ovat valmiina ja kiskojen asennus rakennusten sisälle on alkanut. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta.

  • Alkuvuoden aikana on tehty varikkorakennusten lattiavaluja ja asennettu suuret taiteovet, joista raitiovaunut halliin ja sieltä ulos aikanaan kulkevat. Lisäksi on tehty talotekniikan asennuksia, toimisto-osan tiloja sekä ikkunoiden ja sisäseinien asennustöitä, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä selvittää.

Varikko on suunniteltu raitiotien osan 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja osan 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin. Varikkorakennusten lisäksi tontille on rakennettu ratasähkön syöttöasema varikon alueen sähkönsyöttöä varten. Varikon alueelle tulee kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, josta noin 1,6 kilometriä asennetaan säilytys-ja korjaamohallien sisälle.

Ensimmäiset kiskot säilytyshalliin

Kiskoja asennetaan ensimmäisenä säilytyshalliin, johon tulee varikon raiteista suurin osa, kaikkiaan 1,2 kilometriä.

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle. Myöhemmin tänä vuonna kiskoja asennetaan myös korjaamohalliin ja piha-alueelle.

Säilytyshallin kiskoasennukset valmistuvat kevään aikana. Varikkorakennukset valmistuvat vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään viimeistelytöitä rakennusten sisällä.

  • Raitiovaunuvarikosta tulee Tampereen raitioliikenteen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on sekä vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka että tulevan henkilöstön tukikohta, Markus Keisala mainitsee.

Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus. Varikosta tulee työpaikka vaunujen ja ratainfran kunnossapidolle, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstölle sekä vaunuoperaattorin kuljettajille ja valvomohenkilöstölle.

  • Varikon talonrakennustyöt, sähkönsyöttöaseman työt ja nyt kiskojen asennus ovat edenneet ripeästi. Varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkuun, eli työt etenevät aikataulussa

Varikon kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Se sisältää talonrakennuksen, teknisten järjestelmien, maanrakennuksen sekä sähkönsyöttöaseman kustannukset.

Raitiotieallianssi: Hervannassa raitiotien ajojohtimien asennustöitä

Raitiotieallianssi aloittaa viikolla 9 Hervannassa Insinöörinkadulla raitiotien ajojohtimien asennuksia valmistelevia töitä. Valmistelutöistä ei aiheudu alueella liikennevaikutuksia. Viikolla 10 aloitetaan sähköratapylväiden ajojohtimien asennukset, joista on ajoittain liikennejärjestelyjä työalueella. 

Asennustöitä tehdään ensimmäisessä vaiheessa Kanjoninkadun ja Opiskelijankadun välillä. Ajojohtimia eli raitiotien sähkölankoja asennetaan osittain myös yöaikaan. Ajojohtimien asennuksen aikana liikennettä joudutaan ajoittain pysäyttämään liittymissä, enintään viideksi minuutiksi. Liikennettä hoidetaan paikalla liikenteenohjaajien toimesta.

Sähköratapylväiden varusteluu ja ajojohtimien asennukset alkoivat helmikuun alussa Hervannan valtaväylällä. Töitä jatketaan edelleen siellä ja Hervannassa talven aikana. Myöhemmin syksyllä ajojohtimia asennetaan Kalevassa sekä keskusta-alueella.

Turun joukkoliikenneratkaisu seudullisesta raitiotiestä jäi pöydälle kaupunginhallituksessa

(Sigge Arkkitehdit Oy)

Turun kaupunginhallitus jätti odotetusti Turun kaupunkiseudun suuren joukkoliikenneratkaisun pöydälle sen ensimmäisessä käsittelyssä maanantaina 11.2.2019.

Turussa esitetään seudullisen raitiotien hanke- ja toteutussuunnittelua kahdelle linjalle eli Tiedepuiston linjalle ja Raision linjalle. Tiedepuiston linja kulkisi Turun keskustasta Turun Tiedepuiston kautta Varissuolle ja Raision linja keskustasta Länsikeskuksen kautta Raision kaupunkiin.

Asiaa käsitellään seuraavan kerran kaupunginhallituksessa 4.3. ja esitellään kaupunginvaltuustolle valtuuston iltakoulussa 18.3.2019. Kaupunginvaltuusto päättää valmistelun jälkeen hankkeen toteuttamistavasta ja -aikataulusta.

Ratkaisu liittyy Turun kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Turun Tiedepuistoon Kupittaan alueella, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan Helsingistä Turkuun. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kuntarajat ylittävä joukkoliikenneratkaisu myöskin vahvistaa kaupunkiseudun luontaista työssäkäynti- ja asiointialuetta.

– Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu on suuri kaupunkikehitysratkaisu, jolla on seudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys. Ratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Nyt esitettyjen linjojen investointikustannukset varikkoineen olisivat raitiotienä toteutettuna noin 333 miljoonaa euroa ilman kalustokustannuksia. Valtion olisi tarkoitus osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Toisaalta ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, sanoo Minna Arve.

www.turku.fi/raitiotie

Turun kaupunginhallitukselle esitetään seudullisen raitiotien toteutussuunnitelman käynnistämistä

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve esittää, että Turun kaupunkiseudun suuren joukkoliikenneratkaisun ensimmäinen vaihe käynnistetään aloittamalla kahden raitiotielinjan hanke- ja toteutussuunnittelu. Suunniteltavat linjat olisivat Tiedepuiston linja (Keskusta – Tiedepuisto – Varissuo) ja Raision linja (Keskusta – Länsikeskus – Raisio). Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina 11.2. Kaupunginhallituksesta asia etenee kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Esityksen mukaan edettäessä hankesuunnittelu käynnistyy välittömästi. Hankesuunnitelmassa muun muassa tarkennetaan toteutusmallia, laaditaan selvitys varikon sijainnista, arvioidaan aikataulun osalta liittymistä muihin hankkeisiin, arkeologisten kaivausten vaikutuksia sekä laaditaan aiesopimus Raision kaupungin ja valtion kanssa. Aiesopimuksessa määritellään esimerkiksi osapuolten rahoitusosuudet ja muut vastuut.

Hankesuunnittelun jälkeen laaditaan toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnitteluvaihe tarkoittaa tarvittavien asemakaavanmuutosten tekemistä sekä rakennus- ja katusuunnitelmien laatimista. Toteutussuunnitteluvaihe olisi valmis noin vuonna 2023, jolloin kaupunginvaltuusto tekisi päätöksen rakentamisvaiheeseen siirtymisestä. Ensimmäisten linjojen rakentaminen voisi olla valmis vuonna 2026.

– Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu on suuri kaupunkikehitysratkaisu, jolla on seudulle poikkeuksellisen suuri strateginen merkitys. Ratkaisu määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Ratkaisu liittyy Turun kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Kuntarajat ylittävä joukkoliikenneratkaisu myöskin vahvistaa kaupunkiseudun luontaista työssäkäynti- ja asiointialuetta.

– On itsestään selvää, että sekä meidän alueella toimijoiden että valtion tavoitteena tulee olla Turun seudun nopean kasvun hyödyntäminen rakenteelliseksi, taloussuhdanteista riippumattomaksi positiiviseksi muutokseksi. Merkittävällä rakenteellisella ja seudullisella joukkoliikenneratkaisulla otetaan iso harppaus kohti tätä tavoitetta, Arve jatkaa.

Arvion mukaan kyseisten linjojen investointikustannukset varikkoineen olisivat raitiotienä toteutettuna noin 333 miljoonaa euroa ilman kalustokustannuksia. Valtion on tarkoitus osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella.

– Joukkoliikenneratkaisulla on merkittävät taloudelliset vaikutukset samalla, kun kaupungin taloudellinen tilanne suhteessa investointipaineisiin on haastava. Toisaalta ratkaisulla pyritään itsessään vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta siten, että kaupungille koituva tulovirta kasvaa ja yksityisen sektorin investointeja toteutuu nopeammin ja useampia, sanoo Minna Arve.

Esityksen mukaan kaupunginvaltuusto päättäisi toteutussuunnittelun valmistelun jälkeen hankkeen toteuttamistavasta ja –aikataulusta.

Kaupunginhallituksen 11.2. kokouksen esityslista (linkki)

Tampereen raitiovaunuille monipuolinen ja nykyaikainen varikko – rakentaminen hyvässä vauhdissa

Havainnekuva:Poyry Finland Oy

Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset.  Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.

  • Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus

Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.

Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.

Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat

Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

  • Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä.  Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.

Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.

Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä

Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.

Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina.  Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle,  varastoille sekä tekniikalle.

  • Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.

Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo  lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.

Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020

Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.

  • Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.

Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia.  Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.

Lisätietoja:

raitiotieallianssi.fi

Raitiovaunujen uusiokäytöstä lähes sata hakemusta

c8e07733-c9e3-4b9e-9ef4-9933fc5d0cee-w_960

Vaunu 12 on yksi luovutettavista raitiovaunuista. Kuva: Daniel Federley

HKL:n ilmoitukseen antaa raitiovaunuja uusiokäyttöön tuli lähes sata hakemusta. Raitiovaunuja haluttaisiin niin kahvilaksi, kulttuurikeskukseksi, saunaksi kuin museoitavaksikin. HKL ilmoitti toukokuussa luovuttavansa kuusi käytöstä poistettua raitiovaunua hakemuksien perusteella uusille omistajille.

– Hakemuksien kirjo oli hyvin laaja ulottuen mansikanpoimijoiden taukotuvasta saunaratikkaan ja tasokkaaseen ravintolaan. Eniten ehdotuksia tuli raitiovaunun uusiokäytöstä kahvilana, kertoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena.

Hakemuksia tuli niin yksityisiltä kuin kunnallisiltakin toimijoilta. Noin puolet hakemuksista oli pääkaupunkiseudulta ja puolet muualta Suomesta, lisäksi joitakin hakemuksia tuli myös vaunun sijoittamiseksi ulkomaille.

– On ollut ilo huomata, että raitiovaunut kiinnostavat näin laajasti, yhtä lailla Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, jopa ulkomailla. Näin suuri ja monipuolinen hakemusten määrä yllätti meidät positiivisesti, kertoo Norrena.

Muutama hakemus liittyi raitiovaunujen museointiin ja entisöintiin; HKL selvittää mahdollisuuksia myös tähän. Museoraitiovaunu säilyttäisi parhaalla tavalla vaunun sen arvon ja raitiovaunun historian mukaisella tavalla.

HKL luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista vapauttaakseen tilaa raitiovaunuvarikoilta. Vaunuille etsitään uusia omistajia ja uutta kaupunkikulttuuria tukevaa käyttöä sen sijaan, että vaunut romutettaisiin.

Ennen päätöksentekoa HKL tulee neuvottelemaan mahdollisten vastaanottajien kanssa ja selvittää heidän edellytyksensä huolehtia vaunuista ja niiden ylläpidosta. Tämän jälkeen tehdään ehdotus vaunujen uudelleensijoituksesta HKL:n johdolle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, kenelle vaunuja luovutetaan.

Vaunujen uudelleensijoituksesta päätetään syksyn aikana. HKL tiedottaa valittavista kohteista päätöksen jälkeen.

HKL hankkii 10 uutta Artic-raitiovaunua

91565130-272e-4774-9943-8a6970d6187f-w_960

Artic-raitiovaunuja on liikenteessä jo lähes 50.

HKL hankkii Helsingin laajentuvan raideliikenteen tarpeisiin 10 uutta matalalattiaista raitiovaunua. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 10 uuden Artic-raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan.

Hankinta sisältää 10 kappaletta noin 27,4 metriä pitkiä, kokonaan matalalattiaisia kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuvia raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on 27,3 miljoonaa euroa.

Artic-raitiovaunuja on tähän mennessä tilattu kaikkiaan 60 kappaletta, joista vielä toimittamatta olevat 12 vaunua toimitetaan HKL:lle tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt tilattavat 10 lisävaunua toimitetaan vuoden 2019 aikana.

– HKL ja kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä Artic-raitiovaunuun. Vaunumalli soveltuu hyvin Helsingin olosuhteisiin, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Lisää raitiovaunuja tarvitaan raitioliikenteen laajentuessa. Kantakaupungin osalta laajennuksia on suunnitteilla esimerkiksi Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa.

Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Kalustoa hankittaessa HKL painottaa erityisesti elinkaaren kustannuksia, joissa keskeisiä ovat energiakustannukset ja kaluston kunnossapidon kustannukset.

Hankinnan myötä koko HKL:n kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien museo- ja varavaunuja lukuun ottamatta.

***

Artic-raitiovaunun ”isoveljeen” eli tulevaan Artic XL -pikaratikkaan voi tutustua Kaapelitehtaan näyttelyssä 14.-20.6. Vaunun mallikappaletta sekä pikaratikkahankkeita esitellään medialle tänään 14.6. klo 14 mediatilaisuudessa ja sen jälkeen klo 15 yleisölle avautuvassa näyttelyssä. Tervetuloa!

Raitiotien taidekoordinaattoriksi valittiin Frei Zimmer Oy

24131639_1562577507168540_6979744249745081604_o

Tampereen raitiotien taidekoordinaattoriksi on valittu Frei Zimmer Oy. Kyseessä on taiteen koordinointiin liittyvä asiantuntijapalvelu, jonka kohteena on tulevan raitiotiekäytävän ympäristöön liittyvä taide, raitiotien rakentamisen aikainen taide ja raitiovaunujen muotoiluun liittyvä taiteen koordinointi.

Vertailu ja valinta tehtiin kolmesta tarjouspyynnön mukaisesta tarjouksesta. Annettu kattohinta oli 105 000 euroa.

Tarjoukset pisteytettiin laadun, kokemuksen ja hinnan mukaan siten, että laatu ja kokemus painottuivat. Taidekoordinaattorin kanssa tehdään kahden vuoden puitesopimus, jossa on yhteensä kahden vuoden jatkomahdollisuus.

Hankinnan kilpailutti Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelman toimeksiannosta. Valinnan hyväksyi 29.5.2018 ensimmäistä kertaa kokoontunut raitiotien taiteen ohjausryhmä.

– Julkinen taide myös raitiotiehen liittyen on merkittävä viihtyvyystekijä kuntalaisten kannalta, ja vaikuttaa myös kaupungin elinvoimaan. Nyt kun Tampere päätti hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, raitiotien taiteen painoarvo ei ainakaan vähene, ohjausryhmän puheenjohtaja apulaispormestari Aleksi Jäntti toteaa.

Raitiotien taiteen yleissuunnitelmassa on lähtökohtia raitiotien toteutukseen liittyville taidehankkeille. Yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupungin Julkisen taiteen ohjausryhmässä 21.8.2017. Raitiotien taiteen päämääränä on laadukas ja ympäristön viihtyisyyttä kohottava kokonaisuus sekä raitiotien rakentamisen että operoinnin aikana.

Raitiotien rakentamisen aikaisten haittojen ehkäisyä pohtinut työryhmä painotti myös taiteen merkitystä viihtyvyydelle sekä ideoi sen toteutusta 3.4.2018 julkaistussa loppuraportissaan. Taidetta on jo näkyvillä työmaa-aidoissa.

Raitiotie Raititotien rakentamisen haittojen ehkäisy – työryhmän raportti