:TAMPERE: Raitiotien vaikutuksia arvioidaan päätöksentekoa varten

Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelu etenee valtuuston päätöksen mukaisesti siten, että rakentamisesta voidaan päättää lokakuussa 2016. Päätöksentekoa varten tehdään arviointi raitioitien vaikutuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 23.11.2015 vaikutusarviointien vertailuasetelman ja vertailukehikon eli tutkimuskysymykset.

Arvioinnilla saadaan täydentävää tietoa meneillään olevan teknisen suunnittelun ja taloudellisten laskentojen rinnalle. Vaikutusten arvioinneissa tuotetaan tietoa raitotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista. Tätä tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset ja naapurikuntalaiset. Lisäksi vaikutusarvioinnit tukevat tarkoituksenmukaisten suunnitteluratkaisujen valintaa.

Raitiotien vaikutusten arvioinnit tuotetaan kaupunginhallituksen hyväksymin periaattein ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Keskeistä on tunnistaa merkittävimmät vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Vaikutusten arvioinnissa peilataan raitiotiehanketta kaupungin ja valtion strategioissa, ohjelmissa, sopimuksissa ja suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin.

Vaikutusten arviointia tehdään yhteistyössä mm. kaupungin eri yksiköiden, Tampereen yliopiston ja yrittäjien kanssa. Arviointiin voi osallistua tulevissa raitiotien sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksissa. Arvioinnissa hyödynnetään myös aikaisemmin esim. internetkyselyillä koottua tietoa.

Tarkoituksena on, että raitiotien hyödyt ja haitat esitetään valtuustolle lokakuun 2016 päätöksentekotilanteessa arviointiteemoittain kahtena eri ajanhetkenä: vuosina 2025 ja 2040. Lisäksi arvioidaan rakentamisvaiheen vaikutukset.

Arvioitavat vaihtoehdot ovat raitiotie rakennetaan tai raitiotietä ei rakenneta

Raitiotievaihtoehdossa vuoteen 2025 mennessä on toteutettu yleissuunnitelman 2014 mukainen raitiotiejärjestelmä ja vuoteen 2040 mennessä valtuuston helmikuussa 2015 hyväksymän rakennesuunnitelman mukaiset raitiotiejärjestelmän laajennukset. Vertailuvaihtoehdossa 0+ ei ole toteutettu raitiotiejärjestelmää.

Liikenneviraston ohjeiden mukainen hyötykustannuslaskelma tehdään raitiotien yleissuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta.

Vaikutusten arvioinnin perusolettamuksena on, että Tampereen kaupunki, kaupunkiseutu ja Pirkanmaan maakunta kasvavat tämänhetkisten väestösuunnitteiden mukaisesti. Raitiotien rakentamisella ei arvioida arvioinnissa olevan vaikutusta koko kaupunkiseudun väestökasvun suuruuteen. Raitiotievaihtoehdossa ja vertailuvaihtoehdossa asuntotuotannon sijoittumisessa on Tampereen kaupungin alueella eroa. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on, että bussiliikenteen sähköistyminen, rautateiden lähiliikenteen kehittyminen ja liikenteen digitalisoituminen ja automatisoituminen tulevat toteutumaan lähivuosikymmeninä raitiotien toteuttamisesta riippumatta.

Vaikutusten arvioinnin tutkimuskysymykset jaetaan seitsemän pääteeman alle:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema

3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset

4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset

5. Liikenteelliset vaikutukset

6. Elinvoima, vetovoima ja imago

7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Raitiotiehankkeen kehitysvaihe on valtuuston päätöksen mukaisesti meneillään. Ratainfrastruktuurin suunnittelua tekee kesäkuussa valittu raitotieallianssi. Kehitysvaiheessa on tavoitteena määritellä raitiotiejärjestelmästä toteutuskelpoinen ratkaisu, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 miljoonaa euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailussa on mukana nyt kolme vaunutoimittajaehdokasta. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus tekee päätöksen Tampereen raitiovaunujen toimittajasta helmikuussa 2016.

Raitiotietä suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, keskusta–TaYS ja keskusta–Lentävänniemi. Tämänhetkisen arvion mukaan rakentaminen voi alkaa vuonna 2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2020–2021.

 

Helsingin uusien raitiovaunujen sarjatuotanto alkanut

7b1717d4-d7cb-42dd-beea-60d118700c6c-main_image

HKL:n tilaamista uusista Artic-raitiovaunuista ensimmäinen sarjatuotantovaunu on valmistunut Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Kaksi esisarjan vaunua toimitettiin Helsinkiin koekäyttöön vuonna 2013, ja niistä matkustajaliikenteessä saadut kokemukset ovat olleen myönteisiä. Sarjatuotantovaunujen toimitukset Helsinkiin alkavat ensi vuoden alussa. Kaikkiaan vaunuja on tilattu HKL:lle 40.

Ensimmäinen sarjatuotantovaunu on samalla ensimmäinen vaunu Skodan tuotemerkin alla. Tsekkiläinen kiskokalustovalmistaja Skoda Transportation Group osti Transtechin osake-enemmistön elokuussa.

– Ensimmäisen Artic-sarjavaunun valmistuminen on meille erittäin tärkeä hetki. Yhteistyö Transtechin ja Skodan kanssa on sujunut erinomaisesti, sanoi HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski vaunun roll-out-tilaisuudessa.

– Raitioliikenne elää renessanssia Helsingissä, jossa kaikki maankäyttösuunnitelmat pohjautuvat raideliikenteen, enimmäkseen raitioliikenteen, kehittämiseen. Raitioliikenne Helsingissä kasvaa ainakin kolmanneksella, ehkä jopa sadoilla prosenteilla tulevaisuudessa. Tässä kasvussa uusilla Artic-vaunuilla on merkittävä rooli.

Kaksi ensimmäistä jo matkustajaliikenteessä ollutta vaunua varmistavat, että sarjavaunun ominaisuudet on saatu hiottua mahdollisimman hyviksi. Esisarjan vaunuista saatu matkustajapalaute on ollut pääosin positiivista, mutta muutoksiakin on tehty.

Esimerkiksi vaunun istuimia on muutettu palautteen perusteella. Lisäksi esimerkiksi vaunun paneelien kiinnitykseen on tehty muutoksia, jotta vaunun huolto olisi mahdollisimman nopeaa.

Vaunujen sarjavalmistuksessa uusia raitiovaunuja on Transtechin Otanmäen tehtaalla eri kokoonpanon vaiheissa jatkuvasti kymmenkunta kappaletta. Vaunuja toimitetaan Helsinkiin ensi vuoden alusta lähtien noin kolmen viikon välein pois lukien joulu- ja kesätauot. Koko 40 raitiovaunun sarja on toimitettu HKL:lle vuoden 2018 kesään mennessä.

Helsinki haluaa lisää vauhtia raitiovaunuihin

ratikkakuva

Helsingin ratikkaliikenteen keskinopeus nykyisellä raitioverkolla halutaan nostaa 17 kilometriin tunnissa. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina raitioliikenteen kehittämistavoitteet.

Nykyisin raitiovaunujen keskinopeus on 14,6 kilometriä tunnissa. Nopeutta nostamalla voidaan samalla vaunu- ja henkilöstömäärällä ajaa enemmän liikennettä eli tarjota parempaa palvelua nostamatta kustannuksia.

Jos liikenteessä päästäisiin 17 kilometrin keskinopeuteen, se säästäisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa yhden uuden ratikkalinjan perustamista. Kehittämisohjelman mukaan raitiovaunuilla tulee olla muun muassa tehokkaat liikennevaloetuudet ja raitioteillä riittävän leveät omat kaistat.

Kolme tarjoajaa raitiovaunuhankinnan kolmanteen vaiheeseen

raitiovaunuitsenaisyydenkadulla2b

Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy.

Tampereen kaupunginhallitus valitsi 24.8.2015 raitiotien vaunuhankinnan tarjouskilpailun 3.vaiheeseen neljä parasta tarjousta eli Transtech Oy:n ja Vossloh España S.A.:n tarjoukset sekä kaksi Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A.:n (CAF) tarjousta.

Tampereen raitiovaunuhankintaan ilmoittautui määräaikaan 13.2.2015 mennessä 12 tarjoajaa, joista kaupunginhallitus valitsi 11 ehdokasta tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun hankintamenettelynä käytetään kolmivaiheista neuvottelumenettelyä, jossa tarjoajien määrää vähennetään vaiheittain.

Tarjouskilpailun 1. vaiheessa tarjottiin raitiovaunukonseptia yleissuunnitelmatasolla. Raitiovaunun tuli täyttää tilaajan esittämät tekniset ja toiminnalliset vähimmäisvaati­mukset. Vähimmäisvaatimukset ylittävät ominaisuudet pisteytettiin. Tarjouskilpailun 1. vaiheessa saatiin kahdeksan tarjouspyynnön mukaista tarjousta 5 tarjoajalta. Tar­jouksen jättivät Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF), Pesa Bydgoszcz SA (Pesa), Škoda Transportation a.s. (Skoda), Transtech Oy ja Vossloh España S.A. Kaupunginhallitus valitsi 15.6. kokouksessaan 2. tarjousvaiheeseen kaikki kahdeksan tarjousta viideltä toimittajalta.

Tarjouskilpailun 2.vaiheessa kilpailutettiin raitiovaunujen kunnossapito­suunnitelma sekä kalustotoimittajan osallistuminen infra-allianssin työ­hön radan ja kaluston yhteensovittamisen suunnittelua ja optimointia varten. Tarjousten arvioinnissa otettiin huomioon myös 1. vaiheessa annetut pisteet. Raitiovaunun hintaa ja kunnossapitopalvelun kustannuksia ei esi­tetty vielä tässä tarjousvaiheessa.

Määräaikaan 4.8. klo 12 mennessä saapuneet kahdeksan tarjousta täyt­tivät tarjousehdot.

Tarjousten kokonaispisteet 2. tarjousvaiheen jälkeen ovat:

Transtech 66,1 pistettä
Vossloh 64,1 ”
CAF 2 63,2 “
CAF 1 60,9 “
Skoda 2 59,6 ”
Pesa 2 58,9 ”
Pesa 1 58,6 ”
Skoda 1 57,4 ”

Tarjouskilpailun 3. vaiheeseen voidaan valita 3–6 parasta tarjousta, joita on tarkoitus edelleen kehittää kolmannen tarjousvaiheen aikana paremmiksi. Tarjouskilpailun 3. vaiheessa tehdään lopullinen tarjous, joka sisältää myös raitiovaunujen, kunnossapitopalvelun sekä asiantuntijapalvelun hinnoittelun ja muut kaupalliset ehdot. Hervannan ja Lentävänniemen sekä TAYS:in haaran liikenteeseen tarvitaan yleissuunnitelman mukaan 23 raitiovaunua. Hankinta tulee sisältämään myös vaunujen kunnossapitosopimuksen sekä kunnossapidon ja mahdollisten kolarivaurioiden varalta hankittavat varavaunut.

Raitiovaunutoimittaja osallistuu raitiotiejärjestelmän suunnitteluun projektiallianssin kanssa kehitysvaiheessa vuosien 2015–2016 aikana. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta–keskusta, keskusta–Tays ja keskusta–Lentävänniemi.

Rakentaminen voisi alkaa vuosina 2016–2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2019–2020. Varsinainen rakentamispäätös tulee valtuuston käsittelyyn vuonna 2016.

 

Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi valittu Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n työyhteenliittymä

Tampereen kaupunki on valinnut Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n muodostaman Tralli-työyhteenliittymän Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

Raitiotie tulee Tampereen joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osalle ydinkeskustasta Sampolaan, jossa se haarautuu sekä Tampereen yliopistolle että Hervannan kaupunginosaan. Hankkeeseen kuuluvalle 23,5 kilometrin matkalle tulee 23-25 pysäkkiä. Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa.

Hankkeen kehitysvaihe alkaa heinäkuussa 2015. Pöyry ja VR Track vastaavat koko hankkeen suunnittelusta sekä kehitysvaiheen että mahdollisen toteutusvaiheen aikana. Kehitysvaiheen jälkeen päätetään erikseen hankkeen toteuttamisesta, jossa rakentamisesta vastaavat VR Track ja YIT. Mikäli toteutusvaiheeseen päätetään siirtyä, on raitiotien määrä valmistua kahdessa osassa vuosina 2019 ja 2023.

Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n vahvuutena on pitkä kokemus erilaisissa vaativissa väylähankkeissa. Keskeisenä toimintatapana hankkeessa on tietomallipohjainen tuotanto, josta kaikilla yhtiöillä on vankka osaaminen.

“Allianssihankkeessa kaikilla osapuolilla on vahva intressi edistää hankkeen parasta. Pöyry on vahvasti sitoutunut tuomaan hankkeeseen parhaan infrasuunnitteluosaamisensa”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Raitiotie on yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista ja iso mahdollisuus koko työyhteenliittymälle. Kaikilla osapuolilla on aikaisempaa allianssikokemusta, joten tämä luo hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle”, toteaa VR Track Oy:n Rakentamisen liiketoiminnan johtaja HarriLukkarinen.

“Allianssin osapuolten osaamisalueet tukevat toisiaan, mikä luo erinomaiset puitteet hankkeen onnistuneelle toteutukselle tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Raitiotiehanke on innostava ja YIT:n kannalta merkittävä, ja tukee tavoitettamme olla vahvasti mukana kehittämässä infra-alalle uusia toimintamalleja sekä olla läsnä Tampereen alueen kehittämisessä ja rakentamisessa”, toteaa Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Pöyryllä tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Tampereen kaupungin 22.6. tekemä hankintapäätös on lainvoimainen 3 viikon kuluttua päätöksestä, ellei siitä valiteta. Kehitysvaiheen sopimus voidaan allekirjoittaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Museoratikkaliikenne alkaa jälleen – 106-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä!

86165b50-e420-4381-a8a9-11b3c719f1a6

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919.

HKL-Raitioliikenne ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 106 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 16.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.

”Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla!” Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin vaunu on silti ollut avoin kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla.

Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee

Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee. Kaupunginhallitus päätti 20.4.2015, että allianssihankinnan tarjouskilpailussa jatkoon valitaan tarjoajaryhmittymät TRALLI ja TRALA.

Allianssihankinta kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä, jossa tarjoajien määrää rajoitetaan asteittain. Tammikuussa kaupunginhallitus valitsi neljä tarjoajaryhmää tarjouskilpailuun. Nämä kaikki jättivät kirjallisen laatutarjouksen maaliskuun puolivälissä ja osallistuivat neuvotteluihin 23.–24.3.2015. Osa tarjoajista täydensi ryhmiään alihankkijoilla maaliskuun alussa tarjouspyynnön mukaisesti.

Allianssikilpailun toiseen tarjousvaiheeseen valitut ryhmät ovat:

Tarjoajaryhmittymä TRALLI: VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja
Pöyry Finland Oy sekä alihankkijana Ratatek Oy.

Tarjoajaryhmittymä TRALA: Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy,
Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Allianssin toiseen tarjousvaiheeseen sisältyy mm. kehitystyöpajoja, tarjoajien kirjanpitojärjestelmän ja kustannusjärjestelmän tarkastukset, kaupalliset neuvottelut ja lopullisen laatutarjouksen jättäminen. Allianssihankinnan tarjousvaihe päättyy hintatarjouksen antamiseen kesäkuun alkupuolella.

Tavoitteena on, että hankintapäätös kaupungin allianssikumppanista tehdään kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015, minkä jälkeen allianssin kehitysvaihe alkaa. Tämän noin vuoden kestävän kehitysvaiheen jatkosuunnittelun jälkeen, arviolta elokuussa 2016 valtuusto voi tehdä päätöksen raitiotien rakentamisesta.

Allianssimallissa rakentajat osallistuvat hankkeen suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Tampereen raitiotiehankkeessa allianssimallilla tavoitellaan mm. mahdollisimman luotettavan kustannusarvion saamista valtuuston päätöksenteon tueksi.

Tampereen kaupunki ja valtio ovat solmineen raitiotien toteutuksesta aiesopimuksen 17.3.2015. Sopimuksessa valtion puolelta allekirjoittajina olivat Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeen lopullinen toteutussopimus voidaan tehdä toteutuspäätösten jälkeen.

Raitiotie on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta–keskusta ja keskusta–TaYS. Seuraavaksi on vuorossa keskusta–Lentävänniemi -reitti.

 

Tampereen kaupunki ja valtio allekirjoittivat aiesopimuksen raitiotiestä

linjakartta

 

Linjakartta

Tampereen kaupunki allekirjoitti yhdessä liikenneviraston ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa valmistellun Tampereen raitiotien toteutusvaihetta koskevan aiesopimuksen, jossa sovitaan raitiotiehankkeen toteutukseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista.

– Aiesopimus osoittaa osapuolten sitoutumista hankkeeseen ja sen tavoitteisiin , sanovat Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Tampereen raitiotien yleissuunnitelman ja päätti, että kaupunki ryhtyy toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Valtuusto päätti edelleen, että lopullinen päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään vuoden 2016 aikana, jos kehitysvaiheessa päästään toteutuskelpoiseen ratkaisuun, jonka kustannukset eivät ylitä maanrakennuskustannusindeksiin sidottua 250 milj. euron hintaa ilman kalustohankintaa ja jonka kustannuksiin valtio osallistuu 30 prosentin osuudella.

Tänään allekirjoitetussa sopimuksessa todetaan liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2012 ilmoitettu kustannusjako valtion ja kaupungin välillä: valtio vastaa 30 prosenttia infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki loppuosasta. Sopimuksessa todetaan myös se, että raitiotien kustannusten yläraja on 250 milj. euroa ilman kalustohankintaa. Aiesopimuksessa todetaan edelleen, että muiden kuin raitiotien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen.

Kaupunki sitoutuu aiesopimuksessa kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta tulevan raitiotiereitin varrelle. Tämä on otettu huomioon jo nykyisissä kaavoitusohjelmissa, ja siihen on sitouduttu alustavasti jo nykyisessä MAL-sopimuksessa. Sen seuranta tapahtuisi uuden MAL-sopimuksen puitteissa. Tämä sitoumus ei kuitenkaan estä monipuolisen asumisen mahdollistamista myös muualle kaupunkialueelle.

Valtiosopijapuolet liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus sitoutuvat
edistämään raitiotiehanketta niin, että valtion vuosien 2016–2022 talousarvioihin varataan määräraha Tampereen raitiotiehankkeen toteutusta varten.

Aiesopimuksessa todetaan, että raitiotiehankkeen lopullisen ja sitovan toteuttamissopimuksen tekeminen osapuolten kesken edellyttää sekä Tampereen kaupunginvaltuuston että eduskunnan raitiotiehankkeen toteutuksen mahdollistavia toteutus- ja rahoituspäätöksiä.

 

Tampereen raitiotien toteutus jaetaan kahteen vaiheeseen

Tampereen raitiotien ensimmäiset osuudet on tarkoitus suunnitella ja rakentaa kahdessa vaiheessa. Kaupunginhallitus päätti 16.3. 2015, että raitiotien aiemmin erilliset vaiheet Hervanta–keskusta ja keskusta–Tays tehdään yhtenä kokonaisuutena. Seuraavaksi suunnitellaan tarkemmin keskusta–Lentävänniemi-reitti. Sen linjausta voidaan vielä muuttaa, jos Lielahden alueen kehittäminen sitä vaatii

Raitiotien suunnittelusta ja rakentamisesta on parhaillaan meneillään niin sanotun allianssimallin mukainen kilpailutus. Sen myötä on todettu, että on parasta edetä niin että vaiheita on mahdollisimman vähän ja ne ovat ajallisesti peräkkäin tai osittain rinnakkain. Infran rakentajaksi tarjoutunut allianssi on tarkoitus valita kesäkuussa tekemään jatkosuunnittelua.

Tampereen kaupunki osti Lielahden tehtaan maa-alueet keväällä 2014. Alueen käyttötarkoitusta ja kehittämistä on pohdittu alustavasti, ja on ilmennyt että raitiotielle on muitakin linjausvaihtoehtoja kuin yleissuunnitelmassa esitetty. Vaihtoehtoiset reitit voivat olla tarkoituksenmukaisempia maankäyttövaihtoehdoista riippuen. Tämä työ on kesken.

Ensimmäinen eli itäinen raitiotien osa sisältää siis raitiotieradan Hervannasta keskustaan ja keskustasta keskussairaalalle sekä varikon. Reittikokonaisuuden 1 kehitysvaiheen jatkosuunnittelu voidaan aloittaa heti tarjoajan valinnan jälkeen. Reittiosuuden 1 osalta tavoitekustannus saadaan valtuuston päätöksentekoon vuonna 2016.

Reittikokonaisuuden 2 eli läntisen reitin tavoitekustannus määritetään tarkentaen yleissuunnitelman laskelmia yleissuunnitelman reitin mukaan. Lielahden tehdasalueen osalta esitetään myös vaihtoehtoisten reittien tavoitehinnat.

Tällä menettelyllä vuoden 2016 valtuuston päätöksentekotilanteessa hankkeesta on käytettävissä tarkin mahdollinen kustannustieto. Hankkeen infran rakentamisen tavoitehinta on 250 miljoonaa euroa.