Junia kunnossapidetään Suomen suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä

Aurinkovoimala Helsingin varikolla kuva Antti Lehmuskoski

VR Group on tehnyt päänavauksen omassa energiatuotannossa. Helsingin varikolle on asennettu aurinkovoimala ja sen tuottamalla energialla junia voidaan huoltaa jatkossa ympäristöystävällisemmin. Vuoden 2020 loppupuolella käyttöönotettu aurinkovoimala on yksi suomen suurimmista, nimellisteholtaan 928 kWp. Aurinkosähköjärjestelmä on hankittu VR Groupin kiinteistöyksikön ja sen tytäryhtiön, junakalustoa kunnossapitävän, VR FleetCaren yhteistyönä.

Aurinkovoimala on rakennettu varikolle Pendolino-hallin katolle. Voimala koostuu yhteensä 2264 aurinkopaneelista ja se on yksi suomen suurimmista. Vuodessa tuotetun aurinkosähkön määrä vastaa noin 40 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kulutusta, tai vaihtoehtoisesti energiamäärällä voisi ajaa sähköautolla noin 100 kertaa maapallon ympäri. Voimalasta saatava sähkö kohdistetaan juurikin Pendolinojen kunnossapitoon ja se kattaa noin 25 % hallin vuotuisesta sähköenergiatarpeesta. Aurinkoisena päivänä voimalan tuotto ylittää hallin kulutuksen, jolloin tuotanto käytetään hyödyksi muualla junavarikolla.

Edullista ja puhdasta energiaa

Aurinkoenergian käyttöönotto on osa VR FleetCaren laajempaa energiatehokkuushanketta. Hankkeessa on mukana esimerkiksi vähemmän vettä kuluttavien junien sulatusvaihtoehtojen selvittäminen ja oman toiminnan energiatehokkuuden optimointi.

”Visiomme mukaisesti olemme matkalla maailman parhaaksi. Tässä erityisesti tärkeiden ympäristöarvojen lisäksi aurinkovoimalan rakentaminen on meille myös taloudellisesti kannattava hanke. Kertainvestoinnin jälkeen voimalalla tuotettu energia on käytännössä ilmaista.  Pidemmällä aikavälillä auringon vuotuinen kokonaissäteily vaihtelee vain vähän, joten investointikustannus huomioiden tuotetun energian hinta pysyy lukittuna pitkälle tulevaisuuteen”, VR FleetCaren turvallisuusjohtaja Juha Ohvo tietää.

Tarkoituksena on lisätä omaa energiatuotantoa

Raideliikenne on ratkaisevassa asemassa, kun tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Raideliikenne tuottaa jo lähtökohtaisesti vähemmän päästöjä ja kuluttaa vähemmän energiaa kuin muut liikennemuodot. VR:n liikenteessä on jo pitkään ja laajamittaisesti käytetty uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Vaikka junamatkustaminen on jo hiilineutraalia, on yhtiö sitoutunut tekemään ympäristön eteen vieläkin enemmän.

”Oli mielenkiintoista vetää ensimmäistä aurinkoenergiahanketta, joka VR Groupille, ja tässä nimenomaan kunnossapitoyhtiö VR FleetCarelle, toteutettiin. Aurinkovoimala on yksi vastuullisuusohjelmamme kärkihankkeita ja uusiutuvan energian lisääminen on myös Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista, projektipäällikkönä voimalahankkeessa toiminut kiinteistöyksikön energia-asiantuntija ja kohteen ylläpitopäällikkö Martti Jalkanen kertoo. Mahdollisesti aurinkosähköjärjestelmiä voisi rakentaa tulevaisuudessa myös muualle VR Groupin kiinteistöihin, sillä hyödyntämätöntä kattopinta-alaa riittää. Olemme lisänneet uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöissä siirtymällä öljylämmityksestä maalämpöön useassa kohteessa. Lämpöpumppujen hyödyntämisessä on edelleen merkittävää potentiaalia, Jalkanen jatkaa.

Aurinkovoimalan Helsingin varikolle on rakentanut Solnet Finland, joka on ollut toimittajana useissa ison mittaluokan voimalahankkeissa.

”Meistä on hienoa, että isot toimijat näyttävät mallia uusiutuvan energian tuotannossa. Haluamme myös kiittää VR Groupia hyvästä yhteistyöstä projektin aikana. Projektin hallinta oli alusta loppuun saakka ammattimaista ja tavoitteemme yhdessä onnistumisesta toteutui hyvin.” sanoo Solnet Finlandin maajohtaja Veli-Matti Heimonen.

Heimonen jatkaa ”On myös hienoa, että VR asetti erityistä huomiota järjestelmän suunnittelussa turvallisuudelle. Aurinkovoimala on varustettu automatiikalla ja virran optimoijilla, joiden ansiosta järjestelmän jännitteen saa tarvittaessa alennettua turvalliselle tasolle myös katolta. Tämä oli myös pelastuslaitoksen toivomus, kun järjestelmää suunniteltiin.”

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina -Palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Helsingin rautatieasema

Caverion jatkaa VR Groupin kiinteistöjohtamisen yhteistyökumppanina – palvelu kattaa kiinteistöt Helsingistä Kolariin

Caverion ja VR Group ovat tehneet sopimuksen yhteistyön jatkamisesta kiinteistöjohtamisen palveluissa. Caverionin palvelut kattavat ympäri maata sijaitsevat VR Groupin kiinteistöt, joiden kokonaispinta-ala on yli 500 000 neliömetriä.

”Olemme tyytyväisiä, että yhteistyömme Caverionin kanssa jatkuu. Meille on tärkeää, että saamme maanlaajuisesti osaavaa ja laadukasta palvelua. Caverion tuntee hyvin toimialamme ja myös meidän asiakkaamme ja pystyy tarjoamaan toimintaamme hyödyttäviä digitaalisia palveluita, joilla otamme selkeän digiloikan aiempaan toimintaan verrattuna. Kun ajantasainen raportointi on aina vaivattomasti saatavilla, se lisää toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Arvostan myös Caverionin kustannustehokasta toimintatapaa, joka näkyi menestymisenä julkisen hankintamenettelyn mukaisessa kilpailutuksessa”, sanoo VR Groupin kiinteistöjohtaja Juha Antti Juutinen.

Käytännön toiminnan ohjauksessa ja raportoinnissa otetaan käyttöön Caverionin kehittämä digitaalinen alusta Caverion SmartView. Se kokoaa yhteen kaikki kiinteistöjohtamisen keskeiset toiminnot ja tiedot. Ajantasainen tilannekuva on aina käytettävissä, mikä lisää kiinteistön johtamisen ennustettavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Henkilöstö pystyy keskittymään arvoa tuottavaan asiakastyöhön, kun raportointi on pitkälle digitalisoitu ja automatisoitu.

Digitaalisuus vie kumppanuuden seuraavalle tasolle

Caverion on vuodesta 2015 lähtien vastannut VR Groupin yhteistyökumppanina eri puolilla Suomea sijaitsevien kiinteistöjen palveluiden johtamisesta ja asiantuntijapalveluiden tuottamisesta. VR Groupilla on noin 130 kiinteistöä ja 270 rakennusta, joihin sisältyy muun muassa asemarakennuksia, toimistoja, konepajoja ja varikoita. Caverion hoitaa palveluiden johtamiseen, kiinteistöjen kunnossapitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä talouden seurantaan liittyviä tehtäviä.

”Olemme iloisia, että VR Group luottaa palveluihimme ja yhteistyömme jatkuu jo pitkäaikaisena kumppanuutena. Olemme sitoutuneet tuottamaan VR:lle korkealaatuista palvelua valtakunnallisen toimipisteverkostomme kautta ja kehittämään kumppanuuttamme seuraavalle tasolle. Tuomme Caverion SmartView:n digitaaliset mahdollisuudet käytännön toimintaan”, Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Laura Karotie sanoo.

Lue lisää kiinteistöjohtamisen palveluistamme

VR:lle huipputulos junien täsmällisyydessä vuonna 2020 – Kaukoliikenteen junilla 8,2 prosenttiyksikön nousu täsmällisyydessä

© VR Group

VR:n junien täsmällisyys on ollut nousujohteista jo pitkän aikaa, ja vuonna 2020 saavutettiin täsmällisyyden huippulukemat. Viime vuonna 96,6 prosenttia VR:n lähiliikenteen, 88,6 prosenttia kaukoliikenteen ja 90,4 prosenttia tavaraliikenteen junista saapui pääteasemalle aikataulussa. Kaukoliikenteen tulos parani peräti 8,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Myöhästymisraja on lähiliikenteessä kolme, kaukoliikenteessä viisi ja tavaraliikenteessä viisitoista minuuttia.

Täsmällisintä kaukoliikenne oli viime vuonna Helsingin ja Vaasan välisellä reitillä. Näistä junista 93,1 prosenttia oli ajallaan, ja joulukuussa reitin täsmällisyys oli peräti 96,8 prosenttia.

Hyvät saavutukset eivät ole sattumaa, vaan taustalla on pitkäjänteistä työtä sekä datan keräämistä, analysointia ja toiminnan muokkaamista. Junien kulkua seurataan joka hetki ja useat eri ammattilaiset VR:llä työskentelevät täsmällisen junaliikenteen eteen aina liikenne- ja työvuorosuunnittelijoista veturinkuljettajiin ja konduktööreihin.

”Olemme ylpeitä tästä hienosta kehityksestä. Haluamme satsata junien täsmällisyyteen, ja olemmekin tehneet töitä valtavasti päästäksemme tähän tulokseen. Suuri vaikutus on ollut uudella aikataulurakenteella. Myöhästymisen syitä seuraamalla olemme voineet paikantaa haasteelliset alueet ja optimoida entistä paremmin koko junaverkoston aikataulut, junien matka-ajat, kaluston kierron ja henkilöstön työvuorot”, kertoo matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Myös panostukset kaluston huoltoon ja uusimiseen ovat vaikuttaneet suotuisaan kehitykseen. Samoin liikenteenohjaus sekä häiriötilanteiden hoito on ollut merkittävässä roolissa hyvässä tuloksessa. Lisäksi Etelä-Suomen vähäluminen talvi ja koronan myötä vähentyneet matkustajamäärät ovat vaikuttaneet omalta osaltaan viime vuoden täsmällisyyteen.

Tavaraliikenteen täsmällisyydessä tapahtui 8,2 prosenttiyksikön nousu edellisvuoteen verrattuna. Hyvään täsmällisyyteen päästiin vahvalla ja tasaisella suorituksella läpi vuoden.

Yhteistyöllä täsmällisempää junaliikennettä

Yksi junien kulkuun ja aikataulussa pysymiseen vaikuttava keskeinen tekijä on ratojen kunto. Suomessa rataverkostosta ja ratojen kunnossapidosta vastaa Väylävirasto. Viime vuonna ympäri Suomen tehtiin paljon ratatöitä.

”Ratatyöt aiheuttavat ajoittain haasteita junien liikkumiseen. Viime vuoden aikataulurakenteen uudistamiseen kuului myös yhteistyöprosessin kehittäminen Väyläviraston kanssa, jotta junien liikkuminen on ratatöistä huolimatta sujuvaa. Yhteistyö Väyläviraston kanssa on sujunut hienosti, ja tämä varmasti jatkuu myös tulevana vuonna”, sanoo Simola.

Viime vuoden myöhästymisistä vajaa kolmasosa oli VR:n kalustosta, liikennejärjestelmistä ja henkilöstöstä johtuvia. 70 prosenttia myöhästymisistä oli seurausta VR:n toimivallan ulkopuolisista tekijöistä kuten häiriöistä rataverkossa.

VR-Yhtymä jakaa valtiolle 100 miljoonaa euroa osinkoa viime vuodelta

Kuvaaja Janne Mikkilä

VR-Yhtymä Oy:n ylimääräinen yhtiökokous vahvisti 17. joulukuuta Helsingissä, että yhtiö jakaa omistajalleen osinkoa 100 miljoonaa euroa vuodelta 2019. VR-Yhtymän omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio.

VR-Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous päätti jo aiemmin 8.9.2020, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa enintään 100 miljoonaa euroa keväällä ilmoitetun yhteensä 350 miljoonan euron sijaan. Samalla päätettiin, että yhtiön hallitus arvioi osingonmaksukykyä vielä uudelleen yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta vuoden loppuun mennessä.

Ylimääräinen yhtiökokous on nyt 17. joulukuuta 2020 vahvistanut VR-Yhtymän hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2019 maksetaan 100 miljoonaa euroa osinkoa eikä lainkaan pääomanpalautusta. Samalla päätettiin, että osingon viimeinen maksupäivä on 30.4.2021.

Aiemmin varsinaisessa kevään yhtiökokouksessa 16.3.2020 oli päätetty 350 miljoonan euron yhteissummasta, joka muodostui 100 miljoonan euron osingosta ja 250 miljoonan euron pääomapalautuksesta.

Lopulliseen osingon määrään on vaikuttanut koronakriisi, joka on vähentänyt merkittävästi junaliikenteen matkamääriä, heikentänyt yhtiön tulosta sekä aiheuttanut epävarmuutta liiketoiminnan näkymiin.

VR FleetCare tarvitsee tulevaisuudessa lisää osaavia raidekaluston asentajia –yhteistyö Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa alkaa 2021

Raideliikenteen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa ja muualla maailmassa hyvät. Liikenteen kasvu luo lisää kysyntää myös raidekaluston kunnossapitotarpeelle. Osaavia raideliikennekaluston asentajia tarvitaan näin olleen tulevaisuudessa enenevässä määrin. Lisäksi seuraavien vuosien aikana nykyisiä VR FleetCaren asentajia eläköityy runsaasti ja myös heidän tilalleen tarvitaan uutta henkilöstöä. VR FleetCare ja Keuda ovat lähteneet kumppanuussopimuksen myötä hakemaan ratkaisuja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Ensi vuonna alkava koulutusyhteistyö tähtää uusien raideliikennealan ammattilaisten valmistumiseen.  

“Ammatillisen koulutuksen kentällä tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta pystyisimme nyt ja tulevaisuudessa vastaamaan paremmin osaamisessa tapahtuviin muutostarpeisiin. Olemme kehittäneet VR FleetCaren kanssa yhteistyössä toiminnallisuutta, joka mahdollistaa raideliikenteen kunnossapidon parempaa toimivuutta tulevaisuudessa täsmäkoulutettujen osaajien avulla”, Keudan rehtori Anna Mari Leinonen kiteyttää.

“Tällä hetkellä koronapandemia vaikuttaa merkittävästi matkustusmääriin, mutta uskomme, että raideliikenne on kuitenkin tulevaisuuden vastuullinen kulku- ja kuljetusmuoto, joka tulee kasvamaan. Haemme myös yrityksenä kasvua, ja uusien asiakkuuksien ja projektien saaminen tarkoittaa luonnollisesti myös nykyisen työmäärän lisääntymistä”, toimitusjohtaja Kimmo Soini VR FleetCarelta sanoo. Koulutusyhteistyö on meille investointi tulevaan. “Keudan kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan osittain varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys myös tulevaisuudessa.”

Koulutusyhteistyön tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat kunnossapidon raideliikenteen osaamisalan koulutuksen osana sähkö- ja automaatioalan tutkintoa.

“Koulutukseen valittavat opiskelijamme pääsevät opiskelemaan raideliikennealaa työvaltaisesti teoriaa ja oikeaa käytännön kunnossapidon tekemistä yhdistellen. Opiskelijoiden aiempi osaaminen huomioidaan opinnoissa ja heille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla heidän ammatillinen osaamispankkinsa täydentyy suunnitellusti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita”, kertoo Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola.

“Osaavia asentajia on ollut viime vuosina vaikea rekrytoida, varsinkin pääkaupunkiseudulla, joten uudenlainen koulutusmalli, josta valmistutaan suoraan kunnossapidon ammattilaiseksi, tulee tarpeeseen”, VR FleetCaren kunnossapitopäällikkö Petri Seppälä tietää. Halusimme lähteä hakemaan varmaa ratkaisua, ja Keuda Keski-Uudenmaan johtavana kouluttajana, oli ensisijainen valinta koulutuskumppaniksi. Heillä on myös laajasti kokemusta yritysten kanssa tehtävästä koulutusyhteistyöstä, Seppälä perustelee. Henkilöstömme edustajat ovat olleet myös vahvasti ja aktiivisesti mukana edistämässä asiaa. Perinteisesti asentajilla on ollut myös pitkät työurat, mutta uusien sukupolvien myötä siirrytään kohti normaalia vaihtuvuutta. Hyvin rakennettu koulutuspolku voisi sitouttaa paremmin työnantajaankin, Seppälä arvioi.

VR suunnittelee mittavia lomautuksia ensi vuodelle

Kuva: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy

VR-Yhtymä Oy:ssä sekä tytäryhtiöissä Avecrassa ja VR FleetCaressa käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat henkilöstön mahdollisia lomautuksia vuoden 2021 aikana. 

Koronavirusepidemia on heikentänyt merkittävästi VR-Yhtymä Oy:n ja tytäryhtiöiden asiakaskysyntää sekä vaikuttanut negatiivisesti niiden liiketoimintaan ja tulokseen. Samalla työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet. Liiketoiminnan näkymiin liittyy paljon epävarmuutta, ja konsernitasolla tilanteen palautuminen epidemiaa edeltävälle tasolle vie tämänhetkisten arvioiden mukaan vuosia.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 12.11.2020. Niissä käsitellään epidemian vaikutuksia ja ennusteita liiketoimintaan niin VR-Yhtymän, kunnossapitoyhtiö VR FleetCaren kuin junien ja asemien ravintola- ja kahvilapalveluita tarjoavan Avecra Oy:n osalta. Neuvotteluissa käydään läpi suunnitelmat henkilöstön lomautuksista, niiden perusteet sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot.

VR-Yhtymässä mahdolliset henkilöstövaikutukset voisivat kohdistua noin 3 000 henkilöön, Avecrassa noin 400 henkilöön ja VR FleetCaressa noin 950 henkilöön. Henkilöstöryhmästä riippuen lomautukset joko jatkuisivat toistaiseksi tai kestäisivät enintään 90 päivää. Koronaepidemian vuoksi konsernissa on jouduttu toteuttamaan lomautuksia vaiheittain jo vuoden 2020 aikana.

Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta – pilotista lupaavia tuloksia

VRTrack varautuu talveen ja raiteiden kunnossapitoon. 22.11.2013. Kuva: Laura Oja

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihteissa esiintyvät viat aiheuttavat häiriöitä liikenteeseen ja lisäksi vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan rataverkon kunnossapitokustannuksista. Suomessa on onnistuneesti testattu uutta IoT-järjestelmää, jossa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti. Suomen rataverkon omistajan Väyläviraston ja raidekaluston sekä ratainfran palveluja tuottavan VR FleetCaren yhteisen pilottihankkeen tulokset ovat erittäin lupaavia.

Vaihteiden kunnonvalvonnan pilotissa seitsemän mittausasemaa mittasi yhteensä 80 vaihteen toimintaa tärkeimmillä liikennepaikoilla eri puolella Suomen rataverkkoa. Tavoitteena oli löytää signaaleja vaihteiden kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa tai se aiheuttaa liikennehäiriötä. Pilotin aikana mitattiin yli 500 000 vaihteen kääntötapahtumaa, joten analysoitavaa dataa oli valtava määrä.

”Aiemmin vaihteen toimintaa ei ole Suomessa näin systemaattisesti monitoroitu eli olemme täällä aika alussa siinä kehityksessä. Pilotin aikana mittaustuloksia analysoitiin laajasti ja monenlaisia havaintoja tehtiin, mutta pilotointiaika oli kaiken kaikkiaan tällaiselle toiminnalle varsin lyhyt ja työ jatkuu vielä”, radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari kertoo. Kaiken kaikkiaan pilotti oli hyvin onnistunut. Väyläviraston ja FleetCaren yhteistyö pilotin aikana sujui hyvin. Töiden edetessä tuli vastaan monenlaisia uusia asioita, jotka saatiin ratkaistua yhteistyössä joustavasti, Lehtosaari jatkaa.

”Olemme VR Fleetcarella ylpeitä pilotin tuloksista ja sen myötä syntyneestä vaihteiden kunnonvalvontajärjestelmästä. Järjestelmä on koettu hyödylliseksi ja se tarjoaa läpinäkyvyyden vaihteiden toimintaan uudella tavalla. Kehitystyötä on tehty tiiviisti asiakkaan kanssa, minkä takia järjestelmästä ja sen käyttöliittymästä on saatu sopiva niin kalustovastaavan kuin kenttähenkilöstön käyttöön. Järjestelmän käyttöönotto on vaivatonta ja ensimmäiset tulokset voidaan saada hyvinkin nopeasti”, palvelun kehityksestä vastannut VR Fleetcaren digitaalisten palveluiden erityisasiantuntija Sami Saloheimo kuvailee.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Tällä hetkellä vaihteiden kunnossapito perustuu määräaikaishuoltoihin ja reagointiin. Nyt kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida, ja häiriöitä ennakoida. Kun vaihteiden toimintaa mitataan reaaliaikaisesti, myös häiriöiden diagnoosi ja häiriöstä palautuminen nopeutuu. Järjestelmä on suunniteltu raideympäristöön, jossa isoja määriä ratainfrastruktuurin toimilaitteita ohjataan keskitetysti yhdestä paikasta, kuten asetinlaitteelta.

”Kunnonvalvonnan avulla saadaan parannettua kriittisten laitteiden käytettävyyttä. Tähän päästään, kun saadaan vikojen syistä enemmän tietoa ja voidaan tiedon avulla kohdistaa kunnossapidon toimenpiteitä paremmin. Parhaimmillaan toimintakunnon heikentyminen voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, että vikaantuminen ja siitä aiheutuva liikennehäiriö voidaan estää. Myös viasta toipuminen nopeutuu, kun saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteen toiminnasta ennen vikaa, Lehtosaari uskoo.

Hyötyä kaikille raidealan toimijoille 

Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Kun vaihteiden kunnossapitoa ohjataan niiden todelliseen kuntoon perustuen, vaihteiden toimintavarmuus paranee, häiriöstä palautuminen nopeutuu, ja junaliikenteen täsmällisyys kohenee. Läpinäkyvyys vaihteen sielunmaailmaan helpottaa myös kunnossapitäjien toiminnan ohjausta, sekä kaluston omistajan investointipäätösten toteuttamista. Kaikki tämä johtaa luonnollisesti myös liikennöinnin turvallisuuden paranemiseen.

Alun perin lähdimme kehittämään laitteistoa kääntölaitteiden toimivuuden seurantaan asiantuntijoidemme kehotuksesta, koska he olivat tutkineet asiaa omissa tutkimuksissaan ja todenneet, että menetelmällä pystytään parantamaan vaihteiden luotettavuutta. Pilotin tulokset ovat olleet niin positiiviset, että uskomme ratkaisun hyödyttävän rataverkon omistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tuomme tämän järjestelmän osaksi palveluvalikoimaamme ja haluamme tarjota ratkaisua globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Järjestelmä on helposti skaalautuva ja erittäin kustannustehokas, eikä se vaadi rataan tehtäviä asennuksia tai liikenteen pysäyttämistä.  Uskomme meidän palvelumme olevan kilpailukykyinen tällä uudella markkinalla,” VR FleetCaren SmartCare palvelujen myynnistä vastaava johtaja Mikko Alanko sanoo.

Tahkon ensimmäiset junanvaunut liikenteessä

Perjantaina 7.8.2020 klo 8.32 Helsingin rautatieasemalta lähtee liikenteeseen palanen historiaa. Legendaarinen höyryveturi Ukko-Pekka vetää Lentävän Kalakukon letkassaan mukanaan viittä vaunua, jotka tulevat jäämään pysyvästi Tahkolle. Osa vaunuista on ainutlaatuista A-sarjaa, jotka olisivat kohdanneet murskaamokohtalon, jollei Matti Kuosmanen olisi puuttunut väliin. ”Olen ollut pelastamassa unohdettua vesitornia, louhosta ja autoja. Nyt oli junanvaunujen vuoro”, kertoo Kuosmanen taustojaan ja mieltymyksiään.

Kuosmanen haluaa myös nostaa raideliikennettä isompaan keskusteluun. ”Hiilidioksidikeskustelussa, ja toisaalta koronan osalta matkailukohteen läheisyys ja turvallisuus ovat nostaneet merkitystään. Junamatkailun merkitys tulevaisuudessa tulee olemaan merkittävä”, uskoo Kuosmanen, joka on Espanjassa seurannut junaliikenteen kehittymistä jo pitkän aikaa. ”Itärata pitää nostaa vakavasti esille myös matkailun näkökulma huomioiden”, painottaa Kuosmanen.

Vaunujen uusi elämä Louhosareenalla

Vaunut tulevat sijoittumaan Nilsiän Louhosareenalle parantamaan sen perustoimintoja. Vaunuista tehdään backstagea, ravintolaa, vessaa, toimistoa ja saunaa perinteitä kunnioittaen. Vaunujen siirto raiteiden jälkeen vuoren päälle tulee olemaan erittäin haastava osuus, koska kukin vaunu on 26 metriä pitkä ja painaa 50 tonnia ja pitää nostaa 250 metrin korkeuteen meren pinnasta. ”Tämä on yksi haastavimmista projekteistani tähän mennessä”, myöntää Kuosmanen.

Louhosareenan kesään kuuluivat tänä kesänä UIT:n Kaunis Veera ja Revyy, Pietarin Oopperaa ja muita tapahtumia. ”28 tapahtumaa oli tälle kesälle. Kaikki peruuntuivat siirtyen ensi vuodelle, mutta toisaalta korona mahdollisti tämän ainutlaatuisen vaunuprojektin, joka olisi muuten mennyt ohi”, huokaisee Kuosmanen helpottuneena.

Matti ja Marja-Liisa Kuosmanen ovat TAHKOcomin ja TAHKO24h:n omistajat ja pitkän linjan tahkolaisia yrittäjiä. Heidän eriytynyt yrityksensä Ehtoopesä Oy tekee näitä mukavia kehitystoimia. Kuosmaset ovat tavattavissa torstai-iltana 6.8.2020 Helsingissä sekä matkan aikana junassa ja sovittaessa Louhosareenalla. Media voi osallistua junamatkalle haluamallaan pätkällä ilmoittautumalla etukäteen.

Junan aikataulu : https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html#

Ravintolavaunut palaavat raiteille 15.6. – herkulliset eväät voi nauttia turvallisesti vaikka omalla paikalla

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Junissa voi jälleen nauttia maisemaravintolan antimista 15.6. alkaen, kun ravintolavaunut palaavat liikenteeseen. Ravintolavaunujen turvalliseen avaamiseen valmistaudutaan lukuisin toimenpitein osana VR:n omaa Exit COVID-19 -suunnitelmaa. Kesäkuun puolivälistä alkaen kotimaan junaliikenne palaa lähes normaaliksi, kun junavuoroja lisätään merkittävästi, ja myös yö- ja autojunaliikenne palaa tauolta.

Junamatkustuksen hiljalleen vilkastuessa ja ravintolatoiminnan rajoitusten päivittymisen myötä VR palauttaa ravintolavaunut vastuullisesti liikenteeseen jälleen kesäkuun puolivälissä. Kotimaan matkailu on tänä kesänä erityisen ajankohtaista, ja ravintolavaunujen avaamisen myötä junamatkustamisen palvelut paranevat myös kesän matkoilla.

Palaamme kohti normaalimpaa kesää myös ravintolapalvelujen osalta, asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta tinkimättä. Noudatamme nykyisiä ravintolapalveluja koskevia rajoituksia, ja tästä syystä ravintolavaunut sulkevat klo 23, ja anniskelu päättyy klo 22. Ravintolavaunun asiakaspaikoilla voi ruokailla kerrallaan puolet normaalisti sallitusta asiakasmäärästä, mutta matkaevästä voi ostaa mukaan myös omalle paikalle rauhassa nautittavaksi. Tulemme tarjoamaan jatkossa myös mahdollisuuden tilata tuotepaketteja omalle paikalle”, kertoo VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä.

Ravintolapalvelut palaavat kaikkiin kaukoliikenteen vuoroihin. Lyhyemmillä ja hiljaisemmilla reiteillä palvelevat tuttuun tapaan myyntikärryt, joista voi ostaa pienempää matkaevästä ja virvokkeita. Kaksikerroksisissa ravintolavaunuissa maisemaravintolan antimista voi nauttia myös yläkerrassa, josta voi varata itselleen istumapaikan tai vaikkapa kabinetin oman seurueen käyttöön. Myös rautatieasemien ravintoloita avataan rajoitusten puitteissa asteittain 1.6. alkaen.

“Varsinkin pidemmillä junareiteillä ravintolavaunussa ruokailu on monelle tärkeä osa matkaa. Myös yöjunat palaavat liikenteeseen kesäkuun puolivälissä, joten kauemmas pohjoiseen matkustaville on tarjolla iltapalaa ja aamiaista. Valmistelut ovat täydessä käynnissä, jotta voimme avata junien ravintolapalvelut turvallisesti niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme kannalta”, Tyynilä kertoo.

Turvallinen matka syntyy yhteispelillä

VR on valmistautunut asteittain vilkastuvaan joukkoliikenteeseen lukuisilla toimilla turvallisen liikkumisen, asiakaspalvelun ja työskentelyn edistämiseksi. Myös ravintolavaunujen avaamisessa asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuden varmistaminen on keskeistä.

Junia ja ravintolavaunuja siivotaan erityisen tarkkaan desinfioivin puhdistusainein, ja pöytiä, myyntitiskiä sekä muita kosketuspintoja puhdistetaan tehostetusti. Henkilökuntamme työskentelee vain terveenä ja noudattaa tarkkoja hygieniaohjeita. Teemme VR:llä paljon töitä mahdollisimman turvallisten matkustusolosuhteiden varmistamiseksi. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin yhteistyötä ja vastuullisuutta kaikilta joukkoliikenteessä matkustavilta.

”Meidän varautumisemme lisäksi matkustajien toiminnalla on iso merkitys kaikille turvallisen matkan onnistumisessa. Toivommekin, että myös asiakkaamme noudattavat ravintolavaunussa asioidessaan vastuullisen matkustamisen periaatteita – liikutaan vain terveenä, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään etäisyys muihin”, Tyynilä muistuttaa.

Lajinsa ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa – raitiovaununkuljettajien haku käynnistyy 2.6.

VR:n ensimmäiset Tampereen Ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa 11.5. Liikenteenohjaajien lisäksi VR:n ratikkalaisten määrä kasvaa kesällä, kun noin 65:n raitiovaununkuljettajan rekrytointi käynnistyy 2.6.2020. VR aloittaa Tampereen Ratikan liikennöinnin elokuussa 2021. Yhteensä ratikka työllistää liikenteen alkaessa jopa noin 130 työntekijää sekä lukuisia alihankkijoita, jotka yhdessä takaavat liikenteen sujuvuuden.

Tammikuussa päättyneeseen liikenteenohjaajien hakuun saatiin ennätysmäärä kiinnostuneita ja yhteensä hakijoita oli 626 kappaletta. Yhdeksän lajinsa ensimmäistä Tampereen Ratikan liikenteenohjaajaa aloittivat koulutuksensa 11.5.

Olemme todella iloisia, miten paljon ratikka on herättänyt kiinnostusta. Tampereen Ratikan myötä laajennamme operointiosaamistamme kaupunkiraideliikenteessä ja haluamme kovimmat osaajat kanssamme tekemään ja toteuttamaan parasta ratikkaliikennettä tamperelaisten arkeen. Hakemusten tulva liikenteenohjaajien rekrytoinneissa yllätti meidät positiivisesti ja uskomme, että kesäkuussa käynnistyvät kuljettajien rekrytoinnit saavat jälleen runsaasti porukkaa liikkeelle“, iloitsee VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä.

Tampereen raitiotien rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Liikenne aloitetaan elokuussa 2021 ja tällä hetkellä käynnissä olevassa kehitysvaiheessa keskitytään ratikan operoinnin suunnitteluun liikennöintiallianssissa, jonka muodostavat VR, Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy.

Tampereen raitiotiehanke on edennyt hienosti aikataulussa ja budjetissa. Maali, eli liikennöinnin aloitus, häämöttää jo kirkkaana edessä ensi vuonna. Liikenteenohjaajien koulutuksen aloittamisen myötä hankkeessa otetaan jälleen merkittävä askel sitä kohti. Liikenteenohjaajia odottaa Tampereen Ratikan parissa ainutlaatuinen työ, sillä he ovat tiiviisti mukana ottamassa käyttöön kokonaan uutta raitiotiejärjestelmää. He tulevat toimimaan tulevassa työssään kuljettajien tukena, luoden näin pohjan Tampereen Ratikan asiakaspalvelulle“, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kuvailee.

Järjestelmien opiskelua ja simulointiajoa

Ensimmäiset ratikan liikenteenohjaajat aloittivat koulutuksensa maanantaina 11.5. Koulutus järjestetään yhteistyössä Tampereen Seudun ammattiopisto Tredun kanssa. Koulutus on myös lajinsa ensimmäinen, sillä se on räätälöity juuri Tampereen Ratikkaa varten.

Liikenteenohjaajien koulutus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Tredun, VR:n ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa viime kesästä lähtien. Myös Opetushallitus on ollut mukana, kun on mietitty osaamisvaatimuksia. OPH:n johdolla on muutettu Kuljetusalan ammattitutkinnon perusteita niissä tutkinnon osissa, joilla voidaan osoittaa molempien työtehtävien ammatillinen osaaminen. Raitiovaununkuljettaja voi suorittaa koulutuksen päätteeksi 1-2 tutkinnon osaa Kuljetusalan ammattitutkinnosta ja liikenteenohjaaja näiden lisäksi 2 tutkinnon osaa Lähiesimiestyön ammattitutkinnosta. Molemmat tehtävät ovat vaativia ja sisältävät paljon vastuuta. On hienoa olla mukana synnyttämässä uudenlaista osaamista Tampereelle“, toteaa Tredun koulutuspäällikkö Matti Heikkilä.

Liikenteenohjaajien koulutus kestää noin 12 kuukautta, ja sen aikana opiskellaan niin liikenteenohjauksen järjestelmiä kuin ratikalla ajoakin. Liikenteenohjaajat saavat myös kuljettajan pätevyyden. Koulutus on kattava ja monipuolinen, sillä liikenteenohjaajat vastaavat ratikkaliikenteen sujuvuudesta kokonaisuudessaan. Heidän tehtäviinsä kuuluu liikenteenohjauksen lisäksi myös henkilöstönohjaus sekä raiteiden kunnossapitotyön ja liikenteen yhteensovittaminen. Osa toimii myös tiimiesimiehenä tai –kouluttajana.

Liikenteenohjaajakoulutuksen teoriaosuus toteutetaan lähiopetuksena Tredun Hervannan toimipisteellä ja osa ratikan maketissa, jonne on rakennettu ajosimulaattori. Marraskuussa 2020 aloitetaan koeliikenne, jossa liikenteenohjaajat pääsevät harjoittelemaan liikenteenohjausta käytännössä ja tekevät koeajoja. Liikenteenohjaajien varsinainen työpiste tulee liikenteen alkaessa olemaan liikenteenohjauskeskuksessa Hervannan varikolla.

Lajinsa ensimmäisiä Tampereen ratikkakuljettajia haetaan kesäkuussa

Seuraavaksi liikenteenohjaajille haetaan työkavereita, kun raitiovaununkuljettajien haku käynnistyy 2.6.2020. Yhteensä kuljettajia rekrytoidaan noin 65 ja hakuaika on kesäkuun loppuun asti. Koulutukset jaksotetaan useammalle kurssille, joista ensimmäinen on suunniteltu käynnistyväksi joulukuussa 2020. Työt alkavat heti kuuden kuukauden pituisen koulutuksen päätyttyä.

Raitiovaununkuljettajaksi voi hakea eri taustoilla, mutta hektisessä kaupunkiliikenteessä vaativa ja keskeinen tehtävä asettaa joitain reunavaatimuksia.

Raitiovaununkuljettajilla on täysin keskeinen rooli sujuvan ja turvallisen liikenteen varmistamisessa, joten valppauden ja kolmivuorotyön vaatiman joustavuuden lisäksi tarvitaan jonkin verran aiempaa kokemusta joukkoliikenteestä. Myös paineensietokyky ja alttius asiakaspalveluun ovat tärkeitä. Lisäksi odotamme hakijoilta ennen kaikkea halua oppia uutta sekä intoa ja rohkeutta kehittää kanssamme parasta arjen raideliikennettä tamperelaisille”, kertoo VR:n ratikasta vastaava projektipäällikkö Vesa Rauhala.