VR parantaa junamatkustamista – matka-ajat Kokkolasta Ouluun nopeutuvat

© VR Group

Uusien aikataulujen myötä kokkolalaisille on luvassa kaksi uutta vuoroa ja tarjonta erityisesti työmatkaliikenteen ruuhka-aikoina paranee. Lisäksi Oulun ja Kokkolan välillä matka-ajat nopeutuvat keskimäärin 15 minuuttia. Uudet vuorot aloittavat liikennöinnin 15.12. aikataulukauden vaihtuessa.

Joulukuun uusien aikataulujen myötä matkustaminen paranee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kokkolassa pysähtyy jatkossa päivittäin yhteensä 22 junaa, eli kaksi vuoroa aiempaa enemmän. Toinen uusista vuoroista matkaa Helsinkiin ja toinen Ouluun.

”Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen ja aikataulujen suunnittelussa asiakaspalautetta sekä asiakasmääriä. Uusien aikataulujen myötä koko pääradan aikataulurakennetta on uudistettu, jotta uudet vuorot on saatu mahtumaan niukalle ratakapasiteetille”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Uusien aikataulujen myötä erityisesti aamun työmatkaliikenteeseen Kokkolasta etelän suuntaan on luvassa parannuksia. Nykyinen vaihdollinen yhteys Kokkolasta klo 8.58 Helsinkiin muuttuu suoraksi ja samalla sen matka-aika nopeutuu merkittävästi noin puolella tunnilla. Lähtöaika on hieman varhaisempi, klo 8.31, joten esimerkiksi Tampereelle ehtii jo ennen klo 11.

Lisäksi varhaisin aamuyhteys Kokkolasta klo 5.21 Helsinkiin alkaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti kulkea jatkossa myös perjantaisin, kattaen näin koko työviikon. Matka-aika pysyy samana, mutta yhteys sisältää jatkossa vaihdon Seinäjoella, jotta paikkatarjontaa saadaan lisättyä vilkkaalle Seinäjoki-Helsinki-välille. Kaikki muut yhteydet Kokkolan ja Helsingin välillä ovat jatkossa suoria.

Myös iltapäivien tarjonta Helsingistä Kokkolaan paranee. Jatkossa Helsingistä pääsee Kokkolaan jo 14:24 lähtevällä vuorolla. Lisäksi suosittu klo 16.24 lähtö nopeutuu matka-ajaltaan yli 20 minuuttia ja se ajetaan jatkossa IC-kalustolla, jolloin siihen saadaan lisää asiakaspaikkoja. Vuoro jatkaa Ouluun saakka. Iltapäivän ruuhkaliikennettä helpottaa myös uusi, Helsingistä klo 16.40 lähtevä junavuoro.

Nopeammat matka-ajat ja lisää paikkoja pohjoisen juniin

Matkustusaika Kokkolan ja Oulun välillä nopeutuu keskimäärin 15 minuutilla, ja matka taittuu jatkossa nopeimmillaan n. 1,5 tunnissa. Matka-ajan nopeutuminen Oulun ja Kokkolan välillä heijastuu myös Kokkola-Rovaniemi-välille, jonka kulkee jatkossa nopeimmillaan alle neljässä tunnissa. Lisäksi kaksi päivävuoroa Kokkolan ja Rovaniemen välillä muuttuvat suoriksi, ja kysytyimpiin Rovaniemen-vuoroihin on lisätty paikkoja.

Keskeinen parannus on myös uusi päivittäinen vuoro Oulusta etelään klo 16.27. Vuoro pysähtyy myös pienemmillä väliasemilla Oulun ja Seinäjoen välillä, helpottaen kokkolalaisten työ- ja asiointiliikennettä myös pienemmissä lähikunnissa.

Joulukuun aikataulujen myötä myös muiden vuorojen aikatauluissa sekä lähtö- ja saapumisajoissa voi olla joitain muutoksia.

Uudet 15.12. aloittavat aikataulut löytyvät matkahaustamme osoitteessa vr.fi. Liput tulivat myyntiin tiistaina 15.10. ja ovat ostettavissa 29.4.2020 asti.

Luumäki-Imatra-ratahankkeen tulevan kaksoisraiteen urakka alkaa

Joutsenon ja Imatran tavara-aseman välisen kaksoisraideosuuden itäisen osuuden urakka on alkanut. Marraskuun alussa käynnistynyt urakka valmistuu kesällä 2023.

Tulevan kaksoisraiteen itäinen osuus sijoittuu välille Rauhan asema – Imatran tavara-asema. Urakoitsijana toimii GRK Infra Oy. Urakka on arvoltaan LUIMA-ratahankkeen suurin: urakkahinta on noin 25 miljoonaa euroa.

– Urakka pitää sisällään itse kaksoisraiteen ja meluesteiden rakentamisen, mutta myös useita siltakohteita. Urakassa rakennetaan Rauhan aseman, Rauhan, Poventsan, Tainionkosken ja Vuoksenniskan alikulkusillat. Lisäksi rakennamme Sienimäen ylikäytäväsillan. Urakassa uusitaan myös Imatran asema nykynormit täyttäväksi. Rakennamme muun muassa uuden korkean laiturin ja hissin sekä porrasyhteyden, kertoo LUIMA-hankkeen projektipäällikkö Tommi Rosenvall.

Urakassa korjataan myös Asemäen ja Korvenkannan nykyiset alikulkusillat.

Marraskuun alun ensimmäiset työvaiheet

Urakka aloitettiin marraskuun alusta urakkaa valmistelevilla töillä. Koko urakka-alueella tehdään puunpoistoja sekä pintamaiden poistoja. Siltapaikoilla rakennetaan työnaikaisia tukiseiniä.

– Pahoittelemme, että rakentaminen saattaa aiheuttaa erilaisia häiriöitä ympäristön asukkaille. Marraskuun alussa, viimeistään viikolla 46, aloitetaan yllämainituilla siltapaikoilla pontitustyöt. Työt tehdään pääsääntöisesti arkisin kello 7-18 välisenä aikana ja meluluvan ehtoja noudattaen, Rosenvall sanoo.

Infotilaisuus alueen asukkaille

Hanke järjestää kaikille asukkaille ja hankkeesta kiinnostuneille avoimen infotilaisuuden 19.11. Imatran kaupungintalolla kello 18.00 alkaen. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tilaisuudessa kerrotaan urakan etenemisestä ja suunnitelmista muun muassa Imatran asema-alueen kehittämiseen liittyen.

Hankkeen nettisivut: https://www.vayla.fi/luumaki-imatra-ratahanke

Hanke Facebookissa: https://facebook.com/luumakiimatra

Luumäki-Imatra-ratahankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Se tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten ja henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen. Hankkeen toteuttaminen tukee myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoa ja kehittämistä, sekä parantaa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden viihtyvyyttä vähentämällä liikenteen melua ja päästöjä.

Rataverkolla on varauduttu talveen tehostamalla yhteistyötä ja lisäämällä resursseja

Talvi vaatii enemmän kunnossapitoa myös rataverkolla. Viime talvesta oppineena Väylä ja muut toimijat ovat yhteistyössä kehittäneet talvikunnossapidon toimintamalleja ja ohjeistusta. Hankalimpien tilanteiden hoitamiseen lisätään resursseja.

Talvi 2018-2019 oli vaikea kaikille valtion rataverkolla toimiville, koska tammikuussa oli pitkä yhtenäinen pakkasjakso, jonka aikana satoi paljon lunta. Väylä on yhdessä liikenteenohjauksen ja liikennöitsijöiden kanssa käynyt läpi esiintyneitä ongelmia ja tunnistanut erilaisia kehittämistoimenpiteitä paremman liikennöitävyyden varmistamiseksi. Ennen talvikauden alkua laadittaviin lumityösuunnitelmiin kuvataan tarkemmalla tasolla muun muassa kriittisimpiä lumityökohteita.

Talvivarautumisessa keskeisintä on eri toimijoiden välisen yhteistyön varmistaminen ja resurssien varaaminen. Väylä onkin perustanut yhdessä VR Groupin, Fenniarail Oy:n , Finrail Oy:n ja HSL:n kanssa talvivarautumisryhmän, joka seuraa tilannetta sekä alueittain että valtakunnallisesti ja tuottaa tietoa edellä mainituille toimijoille.

Valtion rataverkko on jaettu kahteentoista kunnossapitoalueeseen. Näille alueille on laadittu tulevaa talvea varten lumityösuunnitelmat, joissa lumenpoistojärjestys on priorisoitu raiteistokaaviotasolla. Lisäksi Väylä on lisännyt kaikille kunnossapitoalueilleen henkilö- ja kalustoresursseja, jotka otetaan tarvittaessa käyttöön.

Säätilanteen ennakoiminen on tärkeätä talvikunnossapidossa. Väylä kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa alueellisia entistä kohdennetumpia sääennusteita sekä ennakkovaroitusilmoituksia.

Väylä on myös selvittänyt mahdollisuuksia tehokkaamman lumenpoistokaluston ostamiseksi tai vuokraamiseksi. Keskusteluja käydään Venäjän Lokakuun rautateiden kanssa, jotta heidän raskaampaa kalustoaan saataisiin pilottiluonteisesti hyödynnettyä tavaraliikenteen kannalta erityisen tärkeässä Kaakkois-Suomessa.

Myös vaihteiden käyttövarmuutta on parannettu ja ohjeistusta lisätty, jotta vaihdeongelmista toivutaan entistä nopeammin.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että yhteistyö sujuu. Tämän varmistamiseksi on eri organisaatioiden vastuut määritelty entistä selvemmin, jolloin eteen tulevien tilanteiden hoitaminen on tehokkaampaa.

Ratatyöt saattavat vaikuttaa täsmällisyyteen

Lähestyvästä talvesta huolimatta rataverkolla tehdään edelleen ratatöitä. Ne aiheuttavat jonkin verran nopeusrajoituksia ja vaikuttavat siten muun muassa tavaraliikenteen välityskykyyn. Ratatöitä tehdään muun muassa Helsinki-Kerava -rataosuudella.

Tampereen ympäristössä junatarjonta lisääntyy merkittävästi joulukuussa ja sen myötä talvikunnossapitoon on panostettava entistä enemmän alueella. Lisääntyvä junaliikenne aiheuttaa kuitenkin haasteita riittävien työrakojen saamiselle.

NRC Groupin liikevaihto ja voitto kasvoivat voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä

NRC Group jatkoi vahvaa kasvuaan vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä. Liikevaihto neljänneksellä oli 1,85 miljardia Norjan kruunua ja yli 4,5 miljardia Norjan kruunua vuoden 2019 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Liikevaihto oli yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna molemmilla jaksoilla, suurimmaksi osaksi suomalaisen VR Track -yrityksen oston sekä Norjan ja Suomen voimakkaan orgaanisen kasvun seurauksena. Tilauskanta oli syyskuun lopussa lähes 6,9 miljardia Norjan kruunua. Yritys voitti kolmannella vuosineljänneksellä uusia sopimuksia, joiden arvo oli yhteensä yli 1,1 miljardia Norjan kruunua.

‒ Olemme päässeet toteuttamaan strategiaamme, jonka tavoitteena on konsolidoida pohjoismaisia ​​markkinoita ja rakentaa osaamistamme ja kapasiteettiamme näillä kasvavilla markkinoilla. Tämä näkyy nyt vahvana liikevoiton kasvuna sekä hyvänä tilauskantana kolmannen vuosineljänneksen lopussa, kertoo NRC Groupin toimitusjohtaja Henning Olsen.

Kolmannen vuosineljänneksen käyttökate oli 153 miljoonaa Norjan kruunua ennen yritysostoihin liittyviä kuluja, mikä on 8,3 prosenttia liikevaihdosta.

Norjassa liiketoiminnalla on vahva kasvu ja hyvä kannattavuus verrattuna vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen. Ruotsissa myyntiin ja kannattavuuteen vaikuttavat edelleen vuoden 2019 alun alhainen tilauskanta sekä vuonna 2019 valmistuneiden, pienempien projektien alhaisempi määrä. Tarjousaktiivisuus on lisääntynyt Ruotsissa huomattavasti vuonna 2019, mutta uusien sopimusten vaikutuksen näkyminen tuloksessa vie aikaa. Suomessa yrityksellä oli hyvä, orgaanisen kasvun ja kannattavuuden vuosineljännes.

‒ Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on poliittinen pyrkimys tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liikenneratkaisujen kehittämiseen, mikä näkyy kansallisten budjettien kasvussa. Meillä on hyvät mahdollisuudet osallistua tähän kasvuun pohjoismaiden johtavana rautatie-, raitiotie- ja metrourakoitsijana, jolla on myös merkittävää satamarakenteiden ja muun infranstruktuurin asiantuntemusta, toimitusjohtaja Henning Olsen sanoo.

Ennätyssopimus Norjassa

NRC Group sai lokakuussa 793 miljoonan Norjan kruunun arvoisen sopimuksen rautateiden teknisistä töistä Nykirken ja Barkåkerin välisellä uudella kaksoisraideosuudella, joka on 13,6 kilometrin mittainen osuus Vestfoldbanenilla. Tämä on yksi Norjan suurimmista rautateiden teknisistä sopimuksista. Suunnittelutöiden odotetaan alkavan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2022 ja valmistua vuonna 2024.

‒ Odotamme pääsevämme osallistumaan uuden kestävän infrastruktuurin rakentamiseen Nykirken ja Barkåkerin välille. Tässä projektissa käytämme kaikkea osaamistamme Norjassa: sekä raide-, rakennus- että ympäristötoimintamme osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Sopimus voitettiin kilpailussa norjalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä vastaan, mikä korostaa osaamistamme ja kilpailukykyämme, Henning Olsen päättää.

:TAMPERE: Kaupunginhallitus esittää raitiotien rakentamista Hatanpään valtatielle

Raitiotien rakentaminen Hatanpään valtatiellä Hämeenkadun ja Tampereen valtatien välillä voi alkaa jo ensi vuonna, jos kaupunginhallituksen 4.11.2019 päättämä esitys hyväksytään myös kaupunginvaltuustossa. Hatanpään valtatien rataosuuden rakentaminen kytkeytyisi meneillään olevaan raitiotien rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen väleillä Hervanta–Pyyninkintori–Tays. Kaupunginhallitus esittää myös, että raitiotielinjaa liikennöitäisiin keskussairaalalta Hatanpään valtatielle Pyynikintorin sijaan.

Hatanpään valtatien rataosuuden rakentamisen myötä raitiotietyöt kaupungin keskusta-alueella tulisivat kerralla valmiiksi, mikä on ollut myös elinkeinoelämän toive. Taysilta Hatanpään valtatielle Sorin aukiolle liikennöivässä raitiotielinjassa on liikennejärjestelmän kannalta etuja.

Hatanpään valtatien ratahaaran varsinaisen raitiotien eli Tampereen Raitiotie Oy:n kustannukset ovat 18,16 miljoonaa euroa, sisältäen kaupunginhallituksen huhtikuussa hyväksymän 0,8 miljoonan euron suunnittelukustannuksen. Kaupungin tavoitteena oleva Hatanpään ratahaaran suunnitteluun ja rakentamiseen mahdollisesti myönnettävä 30 prosentin valtionapu vähentäisi kustannusta 5,45 miljoonaa euroa. Raitiotien rakentamisen rinnalla rakennettavan katuympäristön kustannukset ovat kaupungille 4,36 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on, että raitiotieliikenne Hatanpään haaran pohjoisella osuudella alkaa samanaikaisesti rakenteilla olevan osan 1 kaupalliselle liikenteen avaamisen kanssa eli 9.8.2021. Hervannan rakenteilla olevaa raitiotielinjaa on tarkoitus liikennöidä Pyynikintorille. Mikäli valtuusto päättää Hatanpään valtatien ratahaaran rakentamisesta, Taysin linja esitetään liikennöitäväksi alusta alkaen Hatanpään valtatielle.

Raitiotien toteutusosan 1 Hervanta–keskusta–Tays projektiajasta oli 25.10.2019 mennessä kulunut 64 prosenttia ja valmiusaste oli 73 prosenttia. Toteutusosan 1 rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussa.

Hatanpään raitioradan suunnittelu aloitettiin kaupunginhallituksen viime huhtikuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 8.10.2019 Hatanpään valtatien katusuunnitelman Hämeenkadun ja linja-autoaseman tonttiliittymä välillä.

Toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus allianssimallilla

Raitiotieallianssi on tehnyt toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen Hatanpään valtatien raitiotieradan rakentamisesta osuudelle Koskipuisto–Tampereen valtatie yhdyskuntalautakunnan hyväksymän katusuunnitelman mukaisesta kokonaisuudesta. Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa aiempaan tapaan allianssimallilla.

Toteutussisältöön kuuluu Hatanpään valtatiellä raitiotierata Hämeenkadulta linja-autoasemalle, vaihderisteyksen täydentäminen Hämeenkadun liittymässä Hatanpään valtatien ratahaaralla, raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalle sekä maanalaisen sähkönsyöttöaseman rakentaminen linja-autoaseman tontille.

Hatanpään valtatielle osuudelle Koskipuisto – Tampereen valtatie toteutettavan raitiotien rakentamisen Raitiotieallianssia sitova tavoitekustannus on 20,96 miljoonaa euroa. Raitiotieallianssin tavoitekustannukseen sisältyy Hatanpään valtatien rinnakkaista katurakentamista 4,36 miljoonaan euron edestä.

Kaupungin rinnakkaishanketta ovat kaupunkiympäristön saneerausta ja laatutason nostoa, hulevesijärjestelmän toteuttamista sekä jalankulun, pyöräilyn ja bussiliikenteen järjestelyjen kehittämistä.

Raitiotieallianssin tilaajaosapuolet ovat Tampereen Raitiotie Oy ja Tampereen kaupunki. Rakentajaosapuolet ovat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy. Raitiotieallianssin suunnittelijaosapuolet ovat Pöyry Finland Oy ja NRC Group Finland Oy.

Vaativaa rakentamista tiukalla aikataululla

Hatanpään valtatien raitiotien rakentamisen haasteita ovat tiukka rakentamisaikataulu johon sääolot vaikuttavat, vaativat työnaikaiset liikennejärjestelyt sekä mittavat johtosiirtotyöt. Haasteita tuovat myös ympäristön muut samanaikaiset rakentamishankkeet.

Tavoitteena on toimiva arki rakentamistöiden aikana. Raitiotien rakentaminen aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, autoliikenteelle ja huoltoajolle. Raitiotieallianssin palvelulupauksen mukaisesti Hatanpään valtatien liikkeisiin ja kiinteistöihin pääsee kulkemaan kaikissa työvaiheissa. Huoltoajo varmistetaan rakentamisen aikana.

Kadunvarsipysäköintiä joudutaan rajoittamaan rakennustyön aikana myös bussiliikenteen poikkeusreiteillä. Raitiotieallianssi viestii rakentamisen aikana vastaavin periaattein kuin tähän asti. Yhteistyö alueen liikeyritysten ja kiinteistöjen kanssa on aloitettu katusuunnitteluvaiheessa, ja yhteistyötä jatketaan koko rakentamistyön ajan.

Koko Hatanpään valtatien raitiotieinfrastruktuuri, mukaan lukien raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalla ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on tavoitteen mukaan valmis ja käytettävissä kaupalliseen raitiotieliikenteeseen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Raitiotie tulisi valmiiksi keskustassa

Elinkeinoelämä on esittänyt kaupungille vetoomuksia, että raitiotie rakennettaisiin Tampereen keskustan osalta kerralla kuntoon. Hatanpään valtatien katusuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty yritysvaikutusten arviointi.

Positiivisena vaikutuksena arvioinnissa on nähty, että raitiotien toteuttaminen Hatanpään valtatielle lisää keskustan eteläosien saavutettavuutta ja vetovoimaa, ja samalla koko keskustan kaupallista vetovoimaa. Raitiotiepysäkki Sorin aukiolla palvelee Ratinan ja Tampereen Kannen areenan tapahtumia ja linja-autoasemaa.

Hatanpään valtatien ratahaaran toteuttamisella on myönteiset vaikutukset raitiotiejärjestelmän liikennöintiin. Toisen raitiolinjan kääntäminen Hatanpään valtatielle tuo joustavuutta ja lisää raitiotiejärjestelmän häiriöitilanteiden sietokykyä.

Vaikutukset koko joukkoliikennejärjestelmään ovat pääosin positiiviset, rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Hämeenkadun länsipään sujuvuus bussiliikenteelle paranee, kun liikennöivien raitiovaunujen määrä on pienempi. Linjasto 2021–suunnitelmaan tehdään tarvittaessa tarkennuksia.

Raitiotien toteutusosaa 2 länteen Lielahteen ja Lentävänniemeen suuntaan suunnitellaan parhaillaan. Meneillään on myös raitiotien seudullinen yleissuunnitelma

Liiketoimintakatsaus tammi-syyskuu 2019 – matkustusmäärät junaliikenteessä jatkoivat kasvuaan

Kuvaaja Jouni Koivuneva

Tammi-syyskuu 2019 lyhyesti:

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1,1 prosenttia 737,2 (729,3) miljoonaan euroon. Konsernin raportoitu liikevaihto laski 21,2 prosenttia 737,2 (935,4) miljoonaan euroon johtuen VR Trackin myynnistä vuoden 2019 alussa.
  • Vertailukelpoinen liikevoitto, joka ei sisällä VR Trackin liikevoittovaikutusta, kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 88,0 (85,0) miljoonaa euroa. Konsernin raportoitu liikevoitto oli 268,2 (93,8) miljoonaa euroa.
  • Kaukoliikenteen junissa matkustusmäärät kasvoivat 9,3 prosenttia ja junissa tehtiin 11,0 (10,1) miljoonaa matkaa.
  • VR Transpointin rautatiekuljetusten kokonaisvolyymi laski katsauskaudella 5,7 prosenttia 27,6 (29,2) miljoonaan tonniin.
  • Pohjolan Liikenne aloitti elokuussa liikennöinnin 30 täyssähköbussilla uuden bussiteknologian edelläkävijänä Suomessa.

Esitetyt taloudelliset osavuositiedot ovat tilintarkastamattomia FAS-lukuja. Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan kauteen, ellei toisin ilmoiteta.

Toimitusjohtaja Rolf Jansson:

”Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto on jatkanut kasvuaan koko kuluvan vuoden. Myös liikevoittomme on hyvällä tasolla. Matkustajaliikenteessä sekä liikevaihdon että liikevoiton hyvään kehitykseen on vaikuttanut erityisesti kaukojunaliikenteen matkamäärien kasvu. VR Transpointissa sen sijaan laskevat volyymit rautatielogistiikan kuljetuksissa ovat painaneet sekä liikevaihtoa että liikevoittoa. Rautatielogistiikan kysyntää ovat heikentäneet idän kuljetusten epätasaiset ja heikentyneet volyymit sekä metsä- ja metalliteollisuuden tuotteiden heikentynyt kysyntä. Vuoden alusta yhtiömuotoisen toimintansa aloittanut VR Kunnossapito on onnistunut kasvattamaan ulkoisen tilauskannan osuutta voittamalla mm. HKL:n metrojunien peruskorjauksen kilpailutuksen ja muutamia pienempiä kilpailutuksia. Kansainvälistäkin laajentumista hakeva yhtiö otti syyskuussa käyttöön nimen VR FleetCare.

Olemme alkuvuonna toteutetun VR Trackin myynnin jälkeen suunnanneet VR Groupin fokusta matkustaja- ja tavaraliikenteeseen. Merkittävillä kalustoinvestoinneilla, kuten uusilla energiatehokkailla dieselvetureilla, kaksikerroksisilla IC-päivävaunuilla ja ravintolavaunuilla sekä uusilla raakapuuvaunuilla, varaudumme tulevaan kasvuun ja turvaamme kilpailukykyämme. Autoliikenteessä Pohjolan Liikenne aloitti elokuussa liikennöinnin 30 täyssähköbussilla uuden bussiteknologian edelläkävijänä Suomessa. Hankinta liittyy yhtiön merkittävään HSL-alueen kilpailutuksen voittoon syksyllä 2018. Busseilla ajetaan Espoon Leppävaaran ja Keravan HSL-linjoilla. Sähköbussit mahdollistavat hiilineutraalin liikennöinnin ja ovat selvästi energiataloudellisempia kuin vastaavat dieselkäyttöiset linja-autot.

Toimintamme tarkoitus on liikuttaa ihmisiä ja rahtia asiakaslähtöisillä ratkaisuilla. Jatkamme työtämme panostamalla kilpailukykyyn ja asiakaskokemuksen parantamiseen.”

Näkymät tilikaudelle 2019

VR Group odottaa yleisen talouskehityksen pysyvän heikommalla tasolla myös loppuvuoden aikana, mikä näkyy vertailuvuotta heikompana volyymikehityksenä ja kannattavuutena rautatielogistiikassa. Raideliikennettä tukevat trendit, kuten kaupungistuminen ja erityisesti ilmastotietoisuuden lisääntyminen, kasvattavat erityisesti matkustajaliikenteen matkamääriä.

Tässä ympäristössä VR Group tavoittelee kannattavaa kasvua panostamalla asiakkaiden palvelemiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä. Kasvuvaraa on nähtävillä sekä orgaanisesti, palveluja kehittämällä ja laajentamalla, että tutkimalla uusia maantieteellisiä kasvualueita. Vertailukelpoisesti koko vuoden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan kasvavan maltillisesti suhteessa edellisvuoteen.

VR Group otti 1.1.2019 käyttöön vuokrasopimuksia koskevan IFRS 16 -standardin, jonka seurauksena vuokralleottajan vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja vuokrasopimusveloiksi. Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset, alle 12 kuukauden sopimukset sekä arvoltaan vähäiset sopimukset. Vertailutietoja ei ole oikaistu. Standardin käyttöönoton seurauksena käyttöomaisuuden määrä on 30.9.2019 noin 49 miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä noin 52 miljoonaa euroa suurempi, mikä heikentää omavaraisuusastetta ja kasvaa nettovelkaisuusastetta. Vastaavasti standardin käyttöönotto on alentanut vuokrakuluja ja kasvattanut poistoja sekä rahoituskuluja. Koko vuoden 2019 osalta positiivinen vaikutus liikevoittoon on noin 0,3 miljoonaa euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen noin -0,2 miljoonaa euroa. 

LUT-yliopisto luo maailman parasta raitiovaunua SmartTram-ekosysteemissä

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy

Tavoitteena maailman paras, autonominen raitiovaunu – LUT luo kontaktimallin vaunun pyörän ja kiskon välille

LUT kehittää ympäristöä havainnoivaa, autonomista raitiovaunua osana Skoda Transtechin johtamaa SmartTram-ekosysteemiä. Ekosysteemi on yhdessä toimiva joukko, joka tuottaa raitiovaunujen turvallisuutta ja joustavuutta lisääviä ratkaisuja. Tavoitteena on edetä kohti autonomista liikennettä ja vahvistaa suomalaisen liikenneosaamisen vientiä.

Kasvavan liikenteen, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteita ratkotaan digitalisaatiolla, teknologialla, ihmiskeskeisellä suunnittelulla ja uusilla toimintamalleilla. SmartTram-ekosysteemi kokoaa kotimaisen tutkimus- ja yrityssektorin luomaan maailman parhaita raitiovaunuliikenteen ratkaisuja yhteistyössä kaupunkien kanssa. Ekosysteemin projektipäällikkö Kai Hermonen Skoda Transtech Oy:stä kertoo, että tavoitteena on tulla kansainvälisten markkinoiden houkuttelevimmaksi raitiovaunuun integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottajaksi.

“Kaupunkiympäristöt tähtäävät kestävään ja käyttäjäkeskeiseen liikennejärjestelmään. Teknologisena fokuksenamme on toteuttaa matkustaja- ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu”, Hermonen sanoo.

LUTin tehtävänä kontaktin matemaattinen mallinnus

Ekosysteemin toimijat keskittyvät ensimmäisessä vaiheessa raitiovaunun automatisointiratkaisuihin ja tietojärjestelmiin, suunnittelua ja mallinnusta tukeviin simulointeihin sekä ekosysteemipohjaiseen liiketoimintaan.

LUTin tutkimustehtävä on luoda laskentatehokas ja fysiikkapohjainen kontaktimallinnus raitiovaunun pyörän ja kiskon välille. Tutkimusta tehdään kansainvälisessä yhteistyössä professori José Escalonan tutkimusryhmän kanssa.

“Teemme kiskon ja pyörän välille reaaliaikaisen kontaktimallin, joka kykenee huomioimaan raiteen ja pyörän epäideaalisuudet sekä niiden vaikutukset raitiovaunun dynaamiseen vasteeseen”, akatemiatutkija Marko Matikainen LUT-yliopistosta kertoo.

Fysiikkapohjainen ja reaaliaikaisuuteen pystyvä kontaktimallinnus on hyödyksi raitiovaunujen suunnittelutyössä. Se mahdollistaa erilaisten rakenteiden testaamisen jo suunnitteluvaiheessa ja virtuaalisesti, kuten kisko-pyöräparin geometrioiden tutkimisen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi soveltuvimman pyöräprofiilin valinnan aiotulle radalle ja vaunulle.

“Yleisesti raitiovaunujen simulointimalli mahdollistaa ohjausalgoritmien optimoinnin, millä pystytään pitkällä tähtäimellä kasvattamaan raitiovaunujen autonomisuutta. Autonomisuus mahdollistaa muun muassa raitiovaunun liikuttamisen varikkoalueella ilman kuljettajaa”, Matikainen sanoo.

Tampereen Raitiotie Oy ja Helsingin kaupungin liikennelaitos mahdollistavat erilaisten ratkaisujen kokeilut alueillaan.

Entistä parempi, digitaalisempi liikenne-ekosysteemi

Lisäksi LUT tutkii ekosysteemissä olevien yritysten liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Liikenteestä on tulossa datatalouden merkittävin kehitysala liikennevälineiden kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Liikennejärjestelmä tulee automatisoitumaan, sähköistymään ja palvelullistumaan.

LUT-yliopiston tutkijatohtori Antero Kutvonen kertoo, että tavoite on yhdistää raitiovaunuliikenteen parissa toimivat tahot kokonaisvaltaiseksi liiketoimintaekosysteemiksi. Siirtyminen perinteisestä konepajateollisuudesta yhdessä tekemiseen tuottaa jatkossakin teknologisesti maailman kehittyneimmän raitiovaunun ja paremman matkustuskokemuksen asiakkaille. Tavoitteeseen pyritään automaatioasteen kasvattamisella, etäohjauksella sekä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden avulla.

“Liiketoiminnallinen tutkimus luo teknologian päälle kestäviä liiketoimintamalleja, jotta teknologiasta saadaan täysi hyöty niin asiakkaille kuin tuottaville yrityksillekin kuormittamatta ympäristöä ja yhteiskuntaa. Erityisesti ekosysteemeissä tehtävä voi olla haastava johtuen monimutkaisista yhteistyösuhteista, jolloin kestävyyteen kuuluu myös reilu arvon jako ekosysteemin kumppaneiden kesken”, Kutvonen sanoo.

SmartTramin toinen innovaatiovaihe käynnistyy loppuvuonna 2019 pääteemoina ennakoiva tilannetietoisuus, käyttäjäkeskeiset ratkaisut ja vaikuttavuus. Raitiovaunuihin kytkeytyviin liikenne- ja liikkumispalveluihin pureutuva kolmas innovaatiovaihe käynnistyy vuonna 2020.

SmartTram on avoin kasvava ekosysteemi, jonka ensimmäinen innovaatiovaihe hankkeineen käynnistettiin Business Finlandin tukemana alkuvuodesta 2019 yhteistyössä LUT-yliopiston, VTT:n, Skoda Transtechin, Mevean, Mipron, 3D Talon, Tampereen Raitiotien, Business Tampereen, Tampereen kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

 

Turvallista metromatkaa jatkossakin

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) kilpailutti metro- ja raitioliikenteen järjestyksenvalvonnan kuluvan vuoden helmikuussa. Palmia Oy voitti hinnan ja laadun yhdistelmällä kilpailutuksen, johon osallistui kolme toimijaa. Uusi sopimus astuu voimaan 1.11.2019. Olemme huolehtineet metroliikenteen järjestyksenvalvonnasta vuodesta 2013 lähtien ja jatkamme uuden sopimuksen mukaisesti vuoteen 2023 asti, jonka jälkeen on käytettävissä kaksi optiovuotta.

Tavoitteena asiakastyytyväisyys

Metron järjestyksenvalvonnassa työskentelee tällä hetkellä vajaa 200 työntekijää. Kyseessä on Suomen suurin, yksittäinen vartioimiskohde. Uudistuneessa metrossa matkustaa tällä hetkellä noin 350.000 henkeä vuorokaudessa. Sopimukseen kuuluu myös raitioliikenteen järjestyksenvalvonta.

”Tehtävänämme on varmistaa jokaiselle matkustajalle turvallinen ja viihtyisä matkustaminen metrossa. Samalla mahdollistamme myös HKL:n henkilökunnalle turvalliset työskentelyolosuhteet. Tehtäviimme kuuluu perusasiakaspalvelutehtävien lisäksi järjestyksenpidollisia tehtäviä”, kertoo metron palvelupäällikkö Markus Kolehmainen Palmialta.

Palvelutapahtumia on useita tuhansia joka päivä

“Metro on suuri ja monipuolinen palvelukohde, jossa yksikään päivä ei ole samanlainen. Päivittäiset palvelutapahtumat vaihtelevat laidasta laitaan: tarjoamme apua mm. lipun ostossa, ohjaamme tarvittaessa oikealle asemalle, autamme pyörätuolin kanssa liikkuvia jne. Metrojunaliikenteen seisahtuminen syystä tai toisesta työllistää, haasteelliset asiakastilanteet tai vaikkapa rankan sateen aiheuttama vesivahinko vaatii nopeita toimenpiteitä henkilökunnalta. Pyrimme myös yhdessä HKL:n kanssa ennakoimaan metroreittien varrella järjestettävät tapahtumat, jotka aiheuttavat matkustajamäärien äkillisen lisääntymisen tiettynä aikana”, Kolehmainen kertoo.

Koulutamme koko ajan lisää järjestyksenvalvojia

Metro- ja raitioliikenteen järjestyksenvalvonnassa työskentely vaatii hyvää koulutusta työntekijöiltä. Kohdekohtaisia erityispiirteitä on paljon mm. poikkeustilanteisiin, ratainfraan ja matkustajien turvallisuuteen liittyen.
“Koulutamme myös itse uusia työntekijöitä. Tarjoamme koulutuspolun, jossa työntekijä voi alkukoulutuksen jälkeen hakeutua yhteen tai useampaan jatkokoulutussuuntaukseen. Tarvitsemme tälläkin hetkellä uusia, kokoaikaisia järjestyksenvalvojia, mutta esimerkiksi opiskelujen ohessa on mahdollista tehdä pienempiä tuntimääriä”, Kolehmainen päättää.

VR Group vahvistaa kilpailukykyä – Finnlogin tuontipuuliikenne Venäjältä on käynnistynyt

VR Groupin venäläisen tytäryrityksen, Finnlogin, toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdilla. Yrityksen ensimmäiset 24 venäläistä vaunua ovat valmistuneet ja tuontipuuliikenne Venäjältä on käynnistynyt. Ensimmäinen kuorma saapui Suomeen maanantaina 28. lokakuuta.

VR Group kertoi keväällä hakevansa kasvua uudesta liiketoiminnasta ja perustavansa venäläisen tytäryrityksen vaunujen hankintaan ja operointiin Venäjällä. Yrityksen toiminnan käynnistyminen on edennyt vauhdikkaasti. Yrityksen hankkimat ensimmäiset 24 raakapuuvaunua ovat valmistuneet ja kaupallinen liikenne on alkanut metsäteollisuuden ensimmäisen asiakkaan tuontipuuliikenteessä. Yritys toimii nimellä Finnlog.

– Haemme aktiivisesti kasvua uusilta alueilta. Haluamme palvella avainasiakkaitamme entistä paremmin ja vahvistamme kilpailukykyämme. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös muihin asiakkuuksiin ja tuoteryhmiin, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Finnlogin vaunut tulevat VR Transpointin suomalaisten avainasiakkaiden käyttöön tuontipuuliikenteeseen. Finnlog operoi vaunuja Venäjällä, huolehtii kunnossapitosopimuksista sekä vastaa operatiivisesti vaunujen käytön suunnittelusta ja ohjauksesta Venäjän puolella. Finnlog hankkii käyttönsä kaiken kaikkiaan 300 venäläistä vaunua. Kaikki vaunut toimitetaan vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vladislav Shepetovski. Shepetovski on toiminut usean vuoden ajan VR Groupin Moskovan edustuston johtajana sekä Venäjän maajohtajana ja jatkaa edelleen myös näissä tehtävissä.

KONEelle tilaus Nanningin metrolinja 4:ään Kiinassa

KONE toimittaa 29 hissiä ja 125 liukuporrasta metrolinjan 4 ensimmäiseen vaiheeseen Nanningissa, Guangxin autonomisen alueen pääkaupungissa eteläisessä Kiinassa. Linja muodostaa valmistuttuaan tärkeän linkin Nanningin metroverkoston itä- ja länsiosien välille ja tukee kaupungin keskustojen kehitystä.

Nanningin metrolinja 4 tulee olemaan 24,6 kilometriä pitkä. Siihen tulee 19 maanalaista asemaa, joista neljä on yhteydessä muihin metrolinjoihin. Pääteasemat ovat Hongyun Roadin asema lännessä ja Longgangin asema idässä.

Metrolinjaa käyttää päivittäin noin satatuhatta matkustajaa. KONE varmistaa heidän sujuvan ja turvallisen liikkumisen toimittamalla 29 KONE MonoSpace® -hissiä ja 125 KONE TransitMaster™ TM140 -liukuporrasta kymmenelle asemalle Hongyun Roadin ja Headquarterin asemien välisellä rataosuudella. Tilaukseen sisältyy myös viisivuotinen kunnossapitosopimus.

Kolme metrolinjaa on jo käytössä, ja Nanningin metroon rakennetaan yhteensä kahdeksan linjaa. ”Olemme innoissamme, että saamme osallistua tähän mittavaan projektiin ja toimittaa ratkaisujamme helpottamaan liikkumista Nanningissa sekä tukemaan alueen kehitystä”, sanoo Kiinan aluejohtaja William B. Johnson.

Nanningin metrolinjan 4 ensimmäinen vaihe valmistuu arviolta vuoden 2020 loppuun mennessä. Sen rakennuttaja on Nanning Rail Transit Co., Ltd.

Tilaus kirjattiin vuoden 2019 toiselle neljännekselle.