SFS: Suomessa matkataan junilla leveästi

suomessa-rautateiden-raidelevys-on-1-524-mm-muualla-euroopassa-yleensa-1-435-mm

Suomessa rautateiden raidelevys on 1 524 mm, muualla Euroopassa yleensä 1 435 mm

Suomen rautateillä junat kulkevat raideleveydellä, joka poikkeaa Euroopassa yleisesti käytössä olevasta raideleveydestä 1 435 mm. Suomessa on käytössä niin kutsuttu leveä raideleveys 1 524 mm. Miksi näin?

Ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862. Jo vuonna 1851 oli avattu rautatie Pietarista Moskovaan ja raideleveys oli 1 524 mm. Oli luontevaa, että Suomessa otettiin käyttöön venäläinen raideleveys, olihan Suomi osa Venäjää.

Leveä raide tuli Venäjälle Yhdysvalloista. Pietarin Moskovan rautatietä oli rakentamassa yhdysvaltalainen insinööri Georg Whistler. Hän oli kotoisin etelävaltioista, joissa oli käytössä leveys 1 524 mm. Raideleveys standardisoitiin Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja etelävaltioiden rautatiet muutettiin leveyteen 1 435 mm.

Seuraavaksi Suomessa otettiin käyttöön rata Riihimäeltä Pietariin vuonna 1870. Ennakkoon käytiin laajaa keskustelua raideleveydestä. Monet olivat Suomessa kapeamman raiteen kannalla.

Keskustelu loppui lyhyeen kun keisari antoi käskykirjeen radan rakentamisesta. Keisarillisen majesteetin 9. joulukuuta 1867 antama armollinen julistus erinäisistä määräyksistä rautatien rakentamisen suhteen määräsi, että Suomen Suuriruhtinaskunta rakentaa rautatien ”viisi jalanmittaa” leveänä Riihimäeltä Pietariin.

Venäläiset sotilasviranomaiset olivat vaatineet samaa raideleveyttä kuin Venäjällä. Suomen rautatiet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Venäjän rautatiehen ennen kuin rautatiesilta Nevan yli rakennettiin 1910-luvulla.

Suomen ja Venäjän rautateillä ei nykyisin ole millilleen sama raideleveys. Venäjän raideleveys on pyöristetty 1 520 milliin. Tästä syystä Allegro-junien  raideleveys on kompromissi: 1 522 milliä.

Raitiovaunuilla on Helsingissä käytössä raideleveys 1 000 mm. Tampereelle tulossa olevan raitiotien raideleveydeksi on päätetty ottaa 1 435 mm. Euroopassa yleinen rautateiden raideleveys tulee käyttöön näin myös Suomessa.

HKL kunnostaa ja rakentaa myös uutta raitiotierataa kesällä

2017-04-19 12_19_12-9e4feeee-add9-44a9-9f54-f5faa9051bda.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL kunnostaa raitiotierataa ja rakentaa myös uusia rataosuuksia tulevana kesänä ja syksynä. Uutta raitiorataa rakennetaan elokuussa uudistuvan raitiolinjaston tarpeisiin. Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Raitiolinjasto on uudistumassa elokuussa 2017. Linjastouudistukseen liittyen HKL rakentaa tulevana kesänä uutta raitiorataa yhteensä noin 2800 metriä. Mittavimmat radanrakennustyöt tehdään Välimerenkadulla ja Reijolankadulla.

Välimerenkadulle rakennetaan uutta raitiorataa, sillä linjan 9 reitti kulkee jatkossa Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun sijasta Välimerenkatua pitkin. Reijolankadulle rakennettava uusi rataosuus palvelee raitiolinjaa 3, joka tulee liikennöimään Nordenskiöldinkadulta Reijonkadun kautta Mannerheimintielle.

Raitiolinjastoa uudistetaan, jotta se palvelisi mahdollisimman monen matkustajan liikkumistarpeita ja jotta raitiolinjat kytkeytyisivät saumattomasti muihin liikennemuotoihin. Linjastouudistuksesta tiedottaa Helsingin seudun liikenne (HSL). Lisätietoa uudistuvista reiteistä on osoitteessa www.hsl.fi/raitiolinjat2017

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on peruskunnostustöitä; ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Ateneumin edustalla Kaivokadulla, Mäkelänkadulla ja Paciuksenkadulla.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL.

Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan

Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Kesän ratatyömaat ja aikataulut kartalla:www.hkl.fi > Tämä on HKL > HKL rakentaa > Ratatyömaat.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Ratatyöt Pohjanmaanradalla etuajassa – nopeudet nousevat

2016-12-12-16_31_14-20161212_liite1_hanketiedote-pdf-nitro-reader-3

Matkustajaliikenteen nopeus nousee

Matkustajaliikenteen suurin sallittu nopeus nousee 140 kilometristä tunnissa 200 kilometriin tunnissa yhteensä 128 kilometrin matkalla Seinäjoen ja Oulun välillä. Nopeus on noussut Seinäjoen ja Lapuan (23 km) sekä Kokkolan ja Eskolan (55 km) välisillä osuuksilla 11.12.2016. Ylivieskan ja Oulaisten sekä Vihannin ja Hirvinevan (yhteensä 50 km) väleillä nopeus nousee 18.12.2016 mennessä.

Nopeustason nosto on toteutettu vaiheittain rakentamistöiden valmistuttua. Nopeus on nostettu Lapualta Pännäisiin vuonna 2011 ja Pännäisistä Kokkolaan vuonna 2013. Kesäkuussa 2016 nopeus on nostettu Oulaisista Vihantiin ja Hirvinevalta Tikkaperälle. Joulukuussa 2016 suoritettavan nopeudennoston jälkeen nopeus on nostettu Seinäjoen ja Oulun välillä 283 kilometrin matkalta, kun koko osuuden pituus on 335 kilometriä. Tavoitteena on, että viimeiset nopeudennostot 52 kilometrin matkalta Eskolasta Ylivieskaan ja Limingasta Ouluun tehdään vuoden 2018 kevääseen mennessä. Tuolloin junamatka Helsingistä Ouluun kestää parhaimmillaan enää 5 tuntia.

Ratahankkeen tavoitteena on lyhentää oleellisesti matkustusaikaa eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä ja radan nopeustason nostaminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Tavoite on saavutettu aikaistetussa aikataulussa, koska Kokkolan ja Eskolan välisellä osuudella nopeudennosto toteutettiin yli vuosi alkuperäistä aikataulua aikaisemmin. Työt Kokkolasta Eskolaan suoritettiin radanrakennushankkeessa ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa mallilla, jossa urakoitsijat ovat vastanneet sekä suunnittelusta että rakentamisesta.

Matka-aika on hinnan ohella tärkein junamatkan valintaan vaikuttava asia ja VR on tänä vuonna nopeuttanut matkantekoa siellä, missä se on mahdollista ja missä mahdollisimman moni matkustaja hyötyy siitä. Nopeuttaminen on monen asian summa; on otettava huomioon radan kunto ja yksiraiteisuus, nopeusrajoitukset, pysähtymiskäyttäytyminen, vaihtoyhteyksien toimivuus sekä tehokas henkilöstön ja junakaluston käyttö.

Kesäkuussa matka-ajat nopeutuivat mm. Helsingistä Seinäjoelle, Vaasaan ja Ouluun. Joulukuussa Pohjanmaan radan parannustöiden etenemisen myötä matka-ajasta saadaan edelleen nipistettyä ja parhaimmillaan Helsingin ja Oulun väli taittuu junalla jo alle 5,5 tunnissa. Junamatkustaminen koko pääradalla on kasvanut noin 9 % kesän muutosten jälkeen, Helsingistä Ouluun yli 10 %.

Kaksoisraideosuudet melkein valmiit

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraideosuuden rakennustyöt valmistuivat lokakuussa. Valmistuneen osuuden pituus on 9 kilometriä ja se liittyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on otettu käyttöön vuonna 2012. Hankkeen aikana rakennettu kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Tämän kaksoisraideosuuden pituus on yhteensä 25 kilometriä.

Kokkolan ja Ylivieskan välisen kaksoisraiteen rakennustyöt ovat edenneet puoli vuotta suunniteltua aikataulua nopeammin. Valmis ja liikennöitävissä oleva kaksoisraideosuus ulottuu nyt Kokkolasta Karhukankaalle ja on pituudeltaan 70 kilometriä. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä.

Esteettömiä ja uusia asema-alueita

Kannuksen ja Lapuan asema-alueiden parannustyöt valmistuivat kesällä 2016. Kaikki hankkeen aikana perusparannetut asemat on rakennettu esteettömiksi, asemille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet.

Kempeleelle avattiin uusi asema kesällä 2016. Näin tehtiin historiaa, kun matkustajaliikenne Kempeleellä käynnistyi uudelleen 26 vuoden tauon jälkeen. Ratahankkeen toimesta rakennetaan myös Härmään uusi asema, jonka rakentamistyöt on tehty pääosin vuoden 2016 aikana. Härmän asema avataan liikenteelle keväällä 2017.

Destia rakentaa rataosuuden Pohjois-Suomen turvapuistoon

Pohjois-Suomen turvapuisto Oulussa on perustettu parantamaan työturvallisuutta rakennustyömailla. Puisto mahdollistaa haastavien tilanteiden harjoittelun käytännönläheisesti erilaisilla rasteilla, joita nyt täydennetään kattamaan rautateillä työskentely.

– Turvapuisto on hyvin konkreettinen opetusympäristö, siellä opetellaan käytännössä, mitä työturvallisuus on ja miten se tulee huomioida erilaisia työvaiheita tehtäessä. Rautateillä työskennellessä erilaisia työturvallisuuteen vaikuttavia asioita on useita, joten mikä sen parempi tapa oppia kaikkia työhön vaikuttavia säädöksiä ja toimintaohjeita kuin tällaisessa todenmukaisessa koulutusympäristössä, kommentoi Destian työpäällikkö Mika Tuokila .

Oulun lisäksi turvapuisto löytyy myös Espoosta, mutta ratatyöskentelyn rasteja löytyy ainoastaan Oulun turvapuistosta.

– Radan osio turvapuistossa pitää sisällään pätkän junaliikenteeltä poistettua rautatietä ja siellä voidaan harjoitella niin jännitekatkoharjoittelua, turvalaitekäsittelyä kuin sähköradalla toimimista. Myös meidän oma radan väki tulee käymään koulutuksissa täällä, tapaturmataajuuden pitämiseen alhaisella tasolla tarvitaan kaikkien työntekijöiden jatkuvaa panosta, lisää työmaainsinööri Marko Raappana Destialta.

Liikenneviraston tilaaman laajennuksen on määrä valmistua elokuun aikana.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Kesän hankeuutiset

Vielä vilkas ratatyövuosi edessä

Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella on edessä vielä vilkas rakennusvuosi. Rakennustyöt kohdistuvat osuuksille Ruhasta Lapuaan, Kannuksesta Ouluun sekä Härmään. Vuoden 2016 töiden kustannusarvio on noin 88 M€.  Viikonloppukatkot alkavat 21.5.2015, jolloin junavuoroja on korvattu bussikuljetuksin. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2018.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Radanrakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Rakennustyöt jatkuvat Kannuksen ja Ylivieskan välillä. Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi ja se valmistuu juhannuksena 2016. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva pysäköintialue uusitaan.

Junaliikenne on siirretty Kannuksen ja Sievin välillä uudelle itäiselle raiteelle ja vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle syksyllä 2016. Sievin ja Ylivieskan välisellä osuudella töiden pääpaino on uuden raiteen rakentamisessa. Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön elokuussa 2016. Sievin ja Karhukankaan vanhat ratapihat poistuvat ja tilalle tulevat uudet raiteenvaihtopaikat. Kunnostustöiden jälkeen valmis kaksoisraide ulottuu Kokkolasta Sieviin.

Tällä hetkellä valmis kaksoisraideosuus ulottuu Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle. Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä.

Esteettömiä asema-alueita valmistuu lisää

Kannuksen asema-alueen lisäksi myös Kempeleen ja Lapuan asema-alueet valmistuvat kesällä 2016. Kempeleen liikennepaikalla henkilöjunaliikenne alkaa 20.6.2016. Hankkeen aikana perusparannetut asemat ovat rakennettu esteettömiksi. Esteettömille asemille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä asema-alueita Oulaisiin, Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kesällä 2016 ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu joulukuussa 2016. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta Ouluun vuoden 2016 aikana.

Kesän liikennöinti

Tuleva kesän ratatyöt aiheuttavat muutoksia junaliikenteeseen. Junaliikenteen katkoja on useana viikonloppuna toukokuun ja joulukuun välillä. Mahdollisista junavuorojen perumisista tai korvaamisista linja-autoilla tiedottaa VR,www.vr.fi

Riihimäen kolmioraiteen työt käynnistyvät

2016-03-10 13_10_06-Kolmioraide kartta PDF.pdf - Nitro Reader 3

Riihimäen kolmioraiteen rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun lopussa. Liikennevirasto on solminut urakkasopimuksen Kreate Oy:n kanssa.

Kolmioraide-hankkeessa rakennetaan noin 1,2 kilometrin pituinen yhdysraide Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välille. Tämän jälkeen Tampereen ja Kouvolan välinen tavaraliikenne on mahdollista ajaa suoraan ilman veturin vaihtoa ja ympäriajoa. Samalla kolmioraide vapauttaa raidekapasiteettiä henkilöliikenteen käyttöön

Työt alkavat raivaustöillä viikolla 11. Hankkeessa tehdään maaleikkaus- ja pengerrystöitä noin 40 000 m3 ja kallioleikkaus- ja tunnelilouhintaa noin 20 000 m3. Urakkaan kuuluvat myös sähköistys- ja turvalaitteiden ulkotyöt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

http://www.liikennevirasto.fi/kolmioraide

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen ratatyöt käynnistyneet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa kehitetään Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Hankkeessa parannetaan sekä rata- että tieyhteyksiä. Jo käynnistyneet radan perusparannustyöt valmistuvat vuonna 2017. Radan rakennustyöt keskittyvät vuosina 2016–2017 rataosuudelle Jyväskylä–Äänekoski ja vuonna 2017 rataosuudelle Tampere-Jyväskylä.

Äänekosken liikenneyhteyksien parantamishanke on käynnistynyt talven aikana ratatöiden osalta, ja vuosi 2016 onkin ratahankkeen kiireisin rakennusvuosi. Hankkeen ratatöiden päätavoitteena on junaliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden varmistaminen sekä siten myös turvallisuuden parantaminen liikennemäärien kasvaessa.

“Kesän rakennuskauteen tähtääviä valmistelevia töitä on tarkoitus jatkaa läpi talven. Maastossa työt näkyvät jo rataosuudella Jyväskylä–Äänekoski, jossa on aloitettu luiskan raivaus sekä kaapeleiden kartoitus. Radan varteen ilmestyy vähitellen myös uusia kiskoja ja betonisia ratapölkkyjä. Suunnittelu ja siihen liittyvät maastokartoitukset ja tutkimukset ovat käynnissä koko hankealueella Tampereelta Äänekoskelle”, kertoo Liikenneviraston rakentamisen aluepäällikkö Mikko A. Heiskanen.

”Talven aikana Jyväskylä–Äänekoski rataosuudella tehdään rakentamissuunnittelua varten tarkempia maastotutkimuksia ja mittaustöitä. Myös Kangasvuoren 2,7 kilometrin pituisen tunnelin peruskorjaus ja raidesepelikuljetukset välivarastoihin aloitetaan talven aikana. Toukokuussa puolestaan käynnistyvät radan alus- ja päällysrakennetyöt. Alusrakennetöissä uusitaan muun muassa rumpuja ja tehdään lisäksi pengerlevityksiä ja sivuojien aukaisua”, kertoo allianssin projektipäällikkö Antti Korhonen.

Työt tehdään vuonna 2016 pääasiassa häiritsemättä normaalia junaliikennettä sekä soveltuvin osin yöaikaan liikennettä häiritsevien vaikutusten minimoimiseksi.

Turvallisuus kaiken toiminnan lähtökohtana

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisää valmistuttuaan rautateitse tapahtuvien tavarakuljetusten määrää, mikä edellyttää parantamistoimenpiteitä koko rataosuudella Tampere–Jyväskylä–Äänekoski.

Rataosuus Jyväskylä–Äänekoski peruskorjataan ja sähköistetään koko 47 kilometrin matkalta. Radan sähköistäminen mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisen sähköjunaliikennöinnin.

Osuudella myös lisätään merkittävästi radanylitysten turvallisuutta. Suunnitelman mukaan osa vaarallisimmista tasoristeyksistä poistetaan käytöstä ja jäljelle jäävien tasoristeysten turvallisuutta parannetaan tapauskohtaisesti eri tavoin.

Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella toimintavarmuutta parannetaan korjaamalla radan rakenteita, tunneleita ja turvalaitteita.

Alueen asukkaille, viranomaisille ja medialle järjestetään alkuvuodesta infotilaisuuksia, joissa kerrotaan tarkemmin hankkeen etenemisestä ja vastataan hanketta koskeviin kysymyksiin.

Koko hankealueella on edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työn alla myös muita Liikenneviraston yksittäisiä rakennuskohteita, jotka eivät ole osa tätä hanketta ja joista tiedotetaan erikseen.

Ratahanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja ja palveluntuottaja muodostavat yhteisen organisaation. Tilaajana on Liikennevirasto ja palveluntuottajana VR Track Oy.

Seuraa hanketta:
www.liikennevirasto.fi/aanekoski
www.facebook.com/aanekoskenliikenneyhteydet

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Hankeuutisia

SKOL-Hankekartta

Kokkolan ja Kannuksen välinen kaksoisraide on valmis

Valmis kaksoisraideosuus Kokkolasta Kannuksen aseman eteläpuolelle avattiin liikenteelle 28.11.2015. Työnaikaiset nopeusrajoitukset ovat poistuneet käytöstä ja osuudella liikennöidään nopeudella 140 kilometriä tunnissa.   Suurin nopeus nousee 200 kilometriin tunnissa alkuvuodesta 2018, kun koko Kokkola–Ylivieska-osuus on valmis ja tarvittavat testaukset on suoritettu sekä luvat saatu.  Kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle 38 kilometrin matkalta. Kokkola–Ylivieska-rataosuudella on pituutta 78 kilometriä. Työ on valmistunut aikataulun mukaisesti.

Kaksoisraide hyödyttää sekä tavara- että henkilöjunaliikennettä. Valmistunut kaksoisraideosuus parantaa raideliikenteen kapasiteettia, mikä mahdollistaa liikenteen lisäämisen. Raideosuuden välityskyky paranee ja junien kohtaaminen helpottuu kaksoisraiteen ansiosta.  Radan rakenne on tehty routimattomaksi, mikä parantaa raideliikenteen aikatauluherkkyyttä. Liikenneturvallisuus on parantunut poistamalla kaikki tasoristeykset. Kulku radan toiselle puolelle on järjestetty yli- ja alikulkusilloin sekä tiejärjestelyin.

Radanrakennustyöt jatkuvat vielä Kannuksen ja Ylivieskan välillä

Kannuksen asema-alue kunnostetaan esteettömäksi rakentamalla muun muassa junaan nousua helpottava korkea reunalaituri ja samalla laiturin valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet uusitaan. Lisäksi Kannuksen aseman yhteydessä oleva linja-autoasema ja pysäköintialue uusitaan. Valtakadun alikulkukäytävän kautta on avattu yhteys aseman parkkipaikalle ja uudelle laiturille. Kannuksen asema-alue valmistuu kesällä 2016.

Kannuksen ja Eskolan välillä junaliikenne on siirretty uudelle itäiselle raiteelle. Vanhaa läntistä raidetta kunnostetaan ja se valmistuu liikenteelle kesällä 2016. Eskolan ja Ylivieskan välillä tehdään maan- ja sillanrakennustöitä.  Eskolan liikennepaikka otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Eskolan ja Sievin välinen uusi itäinen raide otetaan käyttöön tämän vuoden puolella sääolosuhteiden salliessa.

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu

Ruhan ja Lapuan välille rakennettavan kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat. Liikenne on siirretty osittain uudelle raiteelle. Vanhan raideosuuden parantaminen on vielä kesken. Ruha–Lapua-osuus valmistuu syksyllä 2016. Uusi kaksoisraide yhdistyy Seinäjoki–Ruha-kaksoisraiteeseen, joka on valmistunut vuonna 2012. Osuuden valmistuttua kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Kaksoisraide ulottuu noin puolentoista kilometrin päähän Lapuan aseman eteläpuolelle.

Esteettömiä liikennepaikkoja valmistuu lisää

Oulaisten asema-alue on valmistunut syksyllä 2015, Kempeleen asema-alue valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Lapuan liikennepaikka kesällä 2016. Esteettömille liikennepaikoille on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Hankkeessa on aikaisemmin valmistunut esteettömiä liikennepaikkoja Kauhavalle, Pännäisiin, Vihantiin ja Ruukkiin.

Enää muutama poistettava tasoristeys

Seinäjoen ja Oulun väliltä on poistettu tänä vuonna yhdeksän tasoristeystä. Hankkeessa on enää kolme poistettavaa tasoristeystä, joista kaksi sijaitsee Limingassa ja yksi Ylivieskassa. Limingassa sijaitsevat poistuvat käytöstä kevääseen 2016 mennessä ja Ylivieskassa sijaitseva tasoristeys poistuu käytöstä ensi vuoden loppuun mennessä. Liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun kaikki 104 hankealueella ollutta tasoristeystä poistetaan Seinäjoelta ja Ouluun.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Liminka-Oulu välin tärinämittaukset 2015 on saatu päätökseen

1174946_222312371264714_1853890741_n

Liikennevirasto teetti toukokuussa tärinämittauksia Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella lähialueen kiinteistöille. Tärinämittaukset liittyvät Limingan ja Oulun välisen rataosuuden perusparannustöihin.

Limingan, Kempeleen ja Oulun alueilla on tehty vuosina 2013 ja 2014 tärinämittauksia, joilla on selvitetty raideliikenteen aiheuttamia tärinämääriä nykyisellä liikenteellä ja akselipainoilla. Tärinämittaukset toistettiin nyt perusparannustöiden valmistuttua samoille kiinteistöille vertailun mahdollistamiseksi. Mittaustoimilla arvioidaan perusparannustöiden vaikutusta tärinämääriin. Mittaukset toteutti Oy Finnrock Ab.

Tärinämittauksia tullaan toteuttamaan vielä uudelleen ratahankkeen tavoitteena olevan akselipainon korottamisen ja nopeudennoston jälkeen. Perusparannustyöllä ei merkittävästi voida parantaa liikennetärinän nykytilannetta hankalien maaperäolosuhteiden vuoksi. Tärinäongelmaa ei kuitenkaan tulla lisäämään ratahankkeen sisältämillä toimenpiteillä ja rakenteilla. Mikäli vertailumittauksien jälkeen todetaan ympäristöhaittojen lisääntyneen kohtuuttomasti nykytilanteesta, joudutaan akselipainon korotus ja / tai tavarajunien nopeustavoite ottamaan uudelleen harkintaan kyseisellä välillä.

Liikennevirasto valmistelee nyt laajempaa mittaus- ja tutkimuskokonaisuutta toteutettavaksi tulevan vuoden aikana ongelman kartoittamiseksi. Tarkoituksena on arvioida raskaan liikenteen eri nopeuksien vaikutuksia mittaustuloksiin. Lisäksi Liikennevirasto jatkaa kaluston seurantaa pyrkien selvittämään miten kaluston kunto ja kuormaus vaikuttavat tärinätasoihin.

Limingan ja Oulun väliselle rataosuudelle on mittausten välisenä aikana asetettu raskaan liikenteen nopeusrajoituksia. Näiden nopeusrajoitusten purkaminen ei ole ratahankkeen tavoitteena. 

Toukokuussa 2015 on tehty mittaukset yhteensä 16 kohteelle, jotka olivat mukana 2013-2014 mittauksissa. Mittauskohteet valitsi tärinämittauksista vastannut asiantuntija. Mittausalueiden valinta tehtiin alustavasti maaperätietoihin perustuen. Mittausalueiden valinnassa pyrittiin löytämään myös ne alueet, jotka edustavat radan varren asutuskeskittymiä. Kohteet pyrittiin valitsemaan kokemusperäisesti niin, että ne olisivat liikennetärinän osalta riskikohteita. Mittauskohteista viisi oli Limingassa, kaksi Kempeleessä ja yhdeksän Oulussa.

Mittausaika oli keskimäärin noin 11 vuorokautta. Kyseiset mittaukset tehtiin talojen sokkeleista tai ensimmäisen kerroksen kantavasta rakenteesta, koska tarkoituksena oli keskittyä radan perusparannuksen vaikutuksiin ja mahdollisiin alueellisiin muutoksiin liikennetärinätasoissa.

Pääsääntöisesti tärinätasot laskivat kohteissa, joissa ne olivat olleet kaikkein suurimpia ennen perusparannusta. Muutoin mittaustulokset osoittivat odotetusti perusparannuksen vaikutuksen olleen melko vähäinen ja kohteiden tulosten jakautuneen tärinätasoltaan lievästi kohonneisiin ja laskeviin.

Kiinteistökohtaiset mittaustulokset jaetaan kiinteistöjen omistajille.

Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella on aloitettu perusparannustyöt kesäkuussa 2014 osana yhtä Suomen suurinta infrarakennushanketta, Seinäjoki–Oulu ratahanketta. Perusparannustöiden tarkoituksena on parantaa liikenteen sujuvuutta, lisätä raidekapasiteettia, korottaa akselipainoa, nostaa henkilöliikenteen nopeutta ja parantaa raideliikenteen turvallisuutta.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. 

www.liikennevirasto.fi/skol

www.facebook.com/seinajokioulu

Oulu-Kontiomäen rataosuuden urakkasopimus vahvistettiin tänään

Oulu-Kontiomäen radan rataosuuden Vaala-Kivesjärvi perusparannuksen urakkasopimus allekirjoitettiin tänään. Urakan toteuttaa VR Track Oy. Rakentamisen urakkahinta on n. 13,4 miljoonaa euroa. Työt käynnistyvät jo ensi viikolla ja jatkuvat ensi vuoden kesäkuulle.

Hankkeessa radan päällysrakenne uusitaan nykyaikaiseksi. Muun muassa radan vanhat puupölkyt vaihdetaan betonisiksi ja alueen ratarumpuja ja siltoja korjataan. Myös kuivatusta radalla parannetaan.

Rataosuuden uusimisella on merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteen toimivuudelle nyt ja lähitulevaisuudessa

– On erittäin tärkeää, että pääsemme uusimaan elinkaarensa päässä olevan vanhan radan rakenteet nykyaikaisiksi. Näin turvataan elinkeinoelämän edellytyksiä tavaraliikenteen paljon käyttämällä radalla, kertoo radan parantamisyksikön päällikkö Magnus Nygård Liikennevirastosta.

Hankkeen toimittajan VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi on mielissään hankkeen varmistumisesta.

– Tämä on tämän kesän suurimpia rakennusurakoita ja hyvin tärkeä hanke meille. Haluamme tehdä laadukkaan lopputuloksen hyvässä aikataulussa ja kehittää samalla työmenetelmiä.

Miljoonaluokan hanke

Vuoden 2015 töiden kokonaiskustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Koko radan pituus on 160 kilometriä, josta urakka-alue on noin 40 kilometriä. Urakan ensimmäinen osa tehtiin viime vuonna ja nyt korjataan toinen osa.

Koska kyseessä on suuri hanke, sillä on myös vaikutuksia henkilöliikenteeseen. Korjaustöitä tehdään tänä vuonna viitenä päivänä viikossa. Rakennustyöt pyritään tekemään liikenteen ehdoilla, mutta henkilöliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä työn aikana. Junavuoroja korvataan esimerkiksi bussiliikenteellä.

Urakka sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rataosalla, Oulunjärven itäpuolella liikennepaikkavälillä Vaala–Kivesjärvi. Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille.

Oulu – Kontiomäki on tavaraliikenteelle tärkeä rata

Rataosuuden kuljetusmäärät ovat merkittäviä. Paltamon kohdalla vuoden 2014 aikana kuljetettiin 14 miljoonaa bruttotonnia.

– Oulu-Kontiomäki -rataosa on tärkeä tavaraliikenteen kuljetuskäytävä kotimaisille metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksille Kainuun suurilta raakapuun terminaleilta ja kuormausalueilta, toteaa VR Transpointin rautatielogistiikan suunnittelupäällikkö Nina Mähönen.

Rataosuudella kulkee myös merkittäviä määriä kotimaisen teollisuuden raaka-ainekuljetuksia sekä transitoliikennettä Venäjältä Pohjanlahden satamiin.