Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuosille 2018-2019

Helsingin_asema_Kivimiehet_ja_kellotorni_4777

Kuvaaja Soile Laaksonen

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 10.12.2017–14.12.2019. Velvoiteliikenne jatkuu samansisältöisenä kuin kuluvana vuonna.

Kaksivuotisella sopimuksella ministeriö haluaa varmistaa junayhteyksien jatkuvuuden. Valmistelun aikana pyydettiin lausuntoja kunnilta, maakunnilta, ELY-keskuksilta ja liikennealan toimijoilta. Velvoiteliikenteen tarjontaan tehtiin lisäyksiä vuodelle 2017, ja nykyiseen tarjontaan on oltu tyytyväisiä.

VR-Yhtymä Oy:llä (VR) on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorita korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio.

Ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen..

Aurora Rail Oy:lle toimilupa rautateiden tavarankuljetukseen

train-tracks-into-distance-1493549808zZf

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Aurora Rail Oy:lle toimiluvan rautatieliikenteen tavarankuljetuksia varten.

Yhtiö voi toimiluvan mukaisesti harjoittaa vaihtotyöliikennettä Suomen rataverkon ratapihoilla.

Aurora Rail Oy:n on tarkoitus ottaa haltuunsa Easmar Logistics Oy:n nykyinen rautatieliikennetoiminta ja laajentaa toimintaa Kouvolan ratapihalta Suomen rataverkon kaikille ratapihoille.

Toimilupa tulee voimaan 1. heinäkuuta.

VR-Yhtymä Oy:llä on toimilupa rautateiden henkilö- ja tavarankuljetuksiin. Fennia Rail Oy:llä on toimilupa koko rataverkolla tapahtuviin tavarankuljetuksiin ja Ratarahti Oy:llä toimilupa paikallisiin tavarankuljetuksiin.

Velvoiteliikennepäätös lisää junavuoroja

ic2_juna02

Kuva: VR Group

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 11.12.2016-9.12.2017. Tämä päätös lisää junavuoroja eri puolilla maata. Lisäksi tehtiin joidenkin vuorojen aikatauluihin täsmennyksiä alueiden toiveiden mukaisesti.

VR-Yhtymä Oy:llä (VR) on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorita korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio.

Päätös velvoiteliikenteestä tehdään vuodeksi kerrallaan, sillä ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen.

Junaliikenteen velvoiteliikenteestä sovittu vuodelle 2017

janne_mikkila_keksi_vr_kesakuvat2015_037

Kuvaaja: Janne Mikkilä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy (VR) ovat sopineet junaliikenteen velvoiteliikenteen tarjonnasta vuodelle 2017. Tämä lisää junavuoroja eri puolilla maata.

Ministeriön tavoitteena on ollut pitkäjänteinen ratkaisu, jossa on huomioitu käyttäjien tarpeet ja junaliikenteen kokonaisuus. Valmistelun aikana kuultiin eri alueiden ja toimijoiden edustajia, ja näkemyksiä kerättiin myös lausuntokierroksella.

Sopimus VR:n kanssa tehdään vuodeksi kerrallaan, sillä ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen.

Velvoiteliikenteen aikatauluja tarkennetaan vielä syys-lokakuun aikana ja ne tulevat voimaan 11.12.2016. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee päätöksen velvoiteliikenteestä kun VR on vahvistanut ministeriölle velvoiteliikenteen aikataulut.

VR:llä on henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Tämän yksinoikeuden vastineeksi VR on velvoitettu ajamaan myös ns. velvoiteliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, mutta josta valtio ei erikseen suorata korvausta. Velvoiteliikenteestä voi koitua yksinoikeussopimuksen mukaan VR:lle enintään 20 milj. euron tappio. Lisäksi LVM ostaa VR:ltä sellaista liikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa (ostoliikenne).

Osto- ja velvoiteliikenteellä pyritään täydentämään junaliikenteen vuorotarjontaa ja mahdollistamaan liikenne sellaisilla yhteysväleillä, minne sitä ei markkinaehtoisesti synny.

Ostoliikenteen tarjonta säilyy nykyisellä tasolla. Sopimus ostoliikenteestä on voimassa vuoteen 2019.

Lisävuoroja työssäkäynti- ja opiskeluliikenteeseen

Ministeriön ja VR:n välisten velvoiteliikenteestä käytyjen sopimusneuvottelujen tavoitteena oli saavuttaa olemassa olevilla resursseilla mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tärkeimmäksi julkisen tuen käyttökohteeksi nostettiin päivittäinen työssäkäynti- ja opiskeluliikenne. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi oleellista oli myös liikennöinnistä aiheutuvat kustannukset.

Neuvottelujen aikana käytiin läpi useita vaihtoehtoja, ja VR: n ehdotuksia on käsitelty myös julkisuudessa. Lopputuloksena päästiin tätä ehdotusta laajempaan ratkaisuun.

Velvoiteliikenteen tarjontaan tehdään seuraavat lisäykset (11.12.2016-31.12.2017):

– kaksi junaparia R-juniin (Helsinki-Riihimäki) ja Z-juniin (Helsinki-Lahti)

– 8 junaparia Lahti-Riihimäki-välille

– 2 junaparia Riihimäki-Tampere-välille

– osa Rovaniemi-Kolari-yöjunaliikenteen sesonkiaikojen vuoroista siirretään velvoiteliikenteeseen, myös Turun yöjunaliikenne siirtyy markkinaehtoisesta liikenteestä velvoiteliikenteeseen

– 1 junapari Tampere- Pori-välille

– 1 junapari Savonlinna-Parikkala-välille, samalla koko yhteysväli siirtyy velvoiteliikenteeksi

– 1 junapari Kuopio-Kouvola-välille

– 1 junapari Tampere-Keuruu-välille

– Pieksämäki-Joensuun liikennöintirakennetta muutetaan, jatkossa yhteysvälillä kaksi junaparia päivässä, jotka kuuluvat velvoiteliikenteeseen

Helsingin ja Siuntion välisen junaliikenteen parantamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö tulee neuvottelemaan Siuntion kunnan ja HSL:n kanssa nykyisen ostoliikennesopimuksen siirtämisestä ministeriön nimiin. Tavoitteena on, että valtio ostaa vuonna 2017 tämän yhteysvälin HSL:ltä nykyisen laajuisena.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennesopimus vahvistettavaksi

Hallitus esitti 2. kesäkuuta, että tasavallan presidentti vahvistaisi suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen. Samalla tasavallan presidentti vahvistaisi lain, jossa määritellään sopimukseen liittyvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennesopimus allekirjoitettiin Pietarissa 28.4.2015 ja Euroopan unionin komissio antoi sopimukselle hyväksymisensä 5.8.2015. Eduskunta hyväksyi sopimuksen maaliskuussa 2016 samanaikaisesti kuin Venäjän federaation duuma hyväksyi sen.

Uusi sopimus selkeyttää rautatieliikenteen sääntöjä ja toimivuutta. Sopimuksen mukaan kaikki Suomeen tai muualle Euroopan talousalueelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rautatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla.

Sopimus ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille.

Uusi sopimus korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan rautatieyhdysliikennesopimuksen liitteineen.

Sopimus pitää vielä ratifioida Venäjän kanssa ennen kuin se tulee voimaan. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on, että sopimus tulisi voimaan syksyllä 2016.

LVM:n ja VR:n junaliikenteen ostosopimus vahvistettiin

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat neuvotelleet junaliikenteen ostosopimuksen vuosille 2016-2019. Sopimus koskee sekä kaukoliikenteen että HSL:n ulkopuolisen alueen lähiliikenteen ostoja. Raha-asiainvaliokunta hyväksyi sopimuksen 3. joulukuuta.

Uuden sopimuksen mukainen liikennöinti alkaa 27.3.2016. Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2019 asti. Nelivuotisen sopimuksen arvo on 110 miljoonaa euroa eli 27,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion talousarviossa vuodelle 2016 joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen osoitettu määräraha on 15 miljoonaa euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. Joukkoliikennemäärärahan supistumisen vuoksi junaliikenteen palvelutaso on edellistä sopimuskautta matalampi. LVM ja VR ovat yhteistyössä hakeneet ratkaisua, joka toteuttaa hallitusohjelman säästötavoitetta siten, että asiakkaiden palvelutaso heikkenisi mahdollisimman vähän.

Rautateiden henkilöliikennettä avataan kilpailulle

VR:llä on uuden ostosopimuksen myötä edelleenkin henkilöjunaliikenteen yksinoikeus. Ministeriö on kuitenkin tunnistanut sen, että nykyisen kaltainen julkisen liikenteen palvelutason ylläpitäminen ei ole jatkossa mahdollista. Nykyinen, yksinoikeuteen perustuva järjestelmä raideliikenteessä ei ole kilpailukykyinen muiden joukkoliikennemuotojen kanssa.

Rautatieliikenteen kilpailukykyä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan avaamalla rautatieliikenteen henkilökuljetuksia kilpailulle vielä tämän hallituskauden aikana. Tavoitteena on, että junaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016. Kilpailun avaaminen rautatiemarkkinoilla tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta luovuttaisiin ja samoille markkinoille voisi tulla muitakin toimijoita.

LVM ja VR varautuvat ottamaan ostoliikennettä koskevan sopimuksen voimassaolossa huomioon mahdollisuuden henkilöjunaliikenteen avautumiseen kilpailulle sopimuskauden aikana. Kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa sopimus 12 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, sopimuksen voimassaolo voi kuitenkin päättyä aikaisintaan 31.12.2017.

Velvoiteliikennettä lisätään vuoden alussa

Yksinoikeuden vastineeksi VR:lle on asetettu julkisen palvelun velvoite. Uuden ostoliikennesopimuksen neuvotteluiden yhteydessä päätettiin lisätä tätä ns. velvoiteliikennettä väliaikaisesti 10.12.2016 asti niille yhteysväleille, joilta ostoliikennetarjonta poistuu kokonaan. Tämän väliaikaisratkaisun on tarkoitus turvata raideliikenteen jatkuminen kilpailun avautumiseen asti. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa velvoiteliikenteen täydennyksestä päätöksen alkuvuodesta 2016.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Rautateiden henkilöliikennettä avataan kilpailulle

Rautatieliikenteen kilpailukykyä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan avaamalla rautatieliikenteen henkilökuljetuksia kilpailulle vielä tämän hallituskauden aikana. Tavoitteena on, että junaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016.

– Rautatieliikenteeseen tarvitaan mahdollisimman avoimet markkinat, jotka tarjoavat asiakaslähtöiset, kysyntään ja tarjontaan perustuvat palvelut. Koska kilpailua ei tällä hetkellä rautatieliikenteen henkilökuljetuksissa ole, ei ole myöskään keinoja arvioida rautatieliikenteen kustannustehokkuutta ja laatua, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Kilpailun avaaminen rautatiemarkkinoilla tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta luovutaan ja samoille markkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Kyse ei siis ole VR:n yksityistämisestä, valtio ei ole luopumassa VR:n omistuksesta, sanoo Berner.

Rautatieliikenteen kilpailun avaamiseksi on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja, joiden selvittäminen nyt käynnistyy. Tavoitteena on löytää Suomen olosuhteisiin toimivin malli. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti myös ilmoitettujen supistuvien tai lakkaavien palveluiden korvaamismahdollisuuksia. Kilpailun avaamisen yhteydessä on tarkoitus tehostaa rautatiesektoria kokonaisuutena. Tämä edellyttää rautatieliikenteen eri toimijoiden roolien selkeyttämistä.

LVM:n ja VR:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää nykyisten sopimusten uudelleen tarkastelua ja neuvottelemista korvaavista sopimuksista.

Kotimaan tavaraliikenne avautui kilpailulle 2007. EU käsittelee parhaillaan ns. neljättä rautatiepakettia, jonka tavoitteena on avata jäsenvaltioiden kotimaan henkilöliikenteen kuljetukset kilpailulle. EU:n lainsäädännön puitteissa voidaan kuitenkin jo nyt tehdä kansallisia ratkaisuja.

Tavoitteena on terveen kilpailun edistäminen ja sääntelyn purkaminen liikenteessä sekä markkinaehtoisen liikenteen lisääminen. Tarkoituksena on rakentaa pitkällä tähtäimellä liikennepalveluihin kestävä ratkaisu, joka toimii liikennemuotoneutraalisti, ja mahdollistaa sen, että asiakkaat saavat palvelunsa joustavammin. Digitalisaation ja automatisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti liikennejärjestelmän ja -palveluiden kehittämisessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Pisararadan rahoitusmallit kartoitettu

2014-11-13 12_05_46-Julkaisuja 31-2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pisararadan eli Helsingin keskustan alaisen lähijunien kaupunkiratalenkin suunnittelu etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat selvittäneet Pisararadan rahoitusmalleja. 

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä tutki kolmea vaihtoehtoista rahoitusmallia: perinteistä budjettirahoitusta, rahoitusyhtiömallia ja hankeyhtiömallia. Tarkastelujakso oli 60 vuotta, jonka ajalta otettiin huomioon rahoituksen ja kunnossapidon kustannukset sekä inflaatio. Rahoittajien vuosimaksulaskelmissa on esitetty investoinnin ja rahoituksen kustannukset, joiden lisäksi tulee käytön ja kunnossapidon kustannukset (5 milj. euroa vuosittain vuoden 2023 hintatasossa). Vuosimaksua maksetaan 52 vuotta radan valmistumisen jälkeen. 

Perinteinen budjettirahoitus on työryhmän selvityksen mukaan nykyarvoltaan selkeästi edullisin. Pisararadan investoinnin alustava kustannusarvio on n. 956 milj. euroa vuoden 2020 hintatasossa. Perinteisen budjettirahoituksen vertailua varten laskettu kokonaiskustannus olisi n. 1,9 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 24,9 milj. euroa. Kuitenkin vallitsevassa taloustilanteessa tarvittavan rahoituksen järjestäminen kerralla ei ole realistista. 

Jos Pisararata halutaan toteuttaa jaksottamalla maksut pidemmälle ajalle, suosittaa työryhmä rahoitusyhtiömallin käyttöä. Tässä mallissa valtio ja kaupungit rahoittaisivat 200 miljoonan euron pääoman ja Rahoitus Oy hankkisi rahoituksen. Kokonaiskustannus tässä vaihtoehdossa olisi n. 2,1 Mrd euroa ja rahoittajien vuosimaksu 28 milj. euroa. 

Hankeyhtiömallissa yksityinen yritys vastaisi Pisararadasta. Kokonaiskustannus olisi n. 2,6 Mrd euroa, rahoittajien vuosimaksu 38,9 milj. euroa. Tämä on kustannuksiltaan selvästi kallein malli. 

Suunnitelmien mukaan valtio rahoittaisi Pisararadasta 60 % ja Helsingin seudun kunnat 20 %. Hanke voisi lisäksi saada EU:n TEN-T-tukea 20 %. 

Tavoitteena pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen 

Pisararadan toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Jos hankkeen toteuttamisesta päätetään, tulee valittavan rahoitusmallin tutkimista syventää. Työryhmä ehdottaa myös, että neuvotteluja hankkeen kustannusten jaosta jatketaan osallistujien kesken. 

Junaliikenne on häiriöherkkää Helsingin seudulla. Liikennevirasto on arvioinut junaliikenteen tehostamista Helsingin seudulla ja laatinut ratahankkeiden aikataulun. Liikenneviraston arvion mukaan on tärkeätä jo nykyliikenteen kannalta parantaa Helsingin ratapihan toiminnallisuutta. Tällä liikennepoliittisen selontekoon sisältyvällä HELRA-hankkeella voidaan nopeasti parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä lisätä jonkin verran ruuhkatunteneina liikennöivien junien määrää. 

Hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen tehtyjen selvitysten perusteella. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimusta hankkeen rahoituksesta. 

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä ratahankkeiden suunnittelussa. 
– Helsingin seudulla on suunnitteilla ja työn alla useita junaliikenteen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteena on pitkäjänteinen junaliikenteen kehittäminen. Perehdyn nyt Pisararadasta tehtyihin selvityksiin ja aion tuoda radan rahoitusmallit hallituksen käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana, toteaa ministeri Risikko. 

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio osallistuu mm. Pisararadan rahoittamiseen edellyttäen, että kaavoitustavoitteet toteutuvat. 

Pisararata yhdistäisi ranta- ja pääradan kaupunkiraiteet toisiinsa. Pisaran mallinen rata alkaisi Pasilasta ja kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Pisararadan pituus olisi 8 km, josta 6 km on tunnelissa. Se mahdollistaisi paremman joukkoliikenteen palvelutason sekä vapauttaisi laiturikapasiteettia Helsingin ratapihalta lähiliikenteen ja kaukojunaliikenteen käyttöön. 

Pisararadan rahoitusmallityöryhmä. Loppuraportti

Suomen ja Venäjän välinen VAK-rautatiekuljetussopimus voimaan

Liikenne- ja viestintäministeriö - Suomen ja Venäjän välinen VAK-rautatiekuljetu_2014-08-21_21-52-54

Rautatie (Kuva: Rodeo)

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen, jolla saatetaan voimaan sopimus vaarallisten aineiden kuljetuksista Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä. Sopimus parantaa vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä.

Uusi sopimus helpottaa Suomen ja Venäjän rajan ylittävien vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten rajatarkastuksia ja turvallisuusvalvontaa. Tämä tehostaa sekä alan toimijoiden että viranomaisten toimintaa.

Maiden välillä on myöhemmin tarkoitus allekirjoittaa sopimus, jolla kuljetettavien tuotteiden nimikkeet muutetaan vastaamaan nykykäytäntöjä. Tämä vähentää vaarallisten aineiden kuljetusten riskejä kuljetusketjun joka vaiheessa.

Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 30. elokuuta 2014.

Liikenne- ja viestintäministeriö: TEN-T-rahoitustukea Helsinki-Riihimäki-radalle

Suomen liikennehankkeet ovat saamassa EU:lta TEN-T-rahoitustukea. Rahoitusta on saamassa yhteensä viisi hanketta. Yksi Suomen rahoitettavista hankkeista on Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin ja palvelutason parantamishankkeiden suunnittelu. Suunnittelulle ollaan myöntämässä tukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisten toimijoiden liikennehankkeet ovat saamassa rahoitustukea noin 21,7 miljoonaa euroa. 

TEN-T-rahoituskomitea on hyväksynyt komission TEN-T-hankkeiden rahoitusta koskevan esityksen. Komissio tekee lopulliset rahoituspäätökset syksyn 2014 aikana. 

Rahoituskauden 2007-2013 viimeinen hakukierros päättyi keväällä 2014. Koko rahoituskauden TEN-T-budjetti on yhteensä reilut 8 miljardia euroa. Rahoituskauden viimeisellä hakukierroksella myönnettävän tuen määrä on yhteensä 350 miljoonaa euroa. 

Syyskuussa 2014 aukeaa uuden CEF-rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility) hakuaika kaudelle 2014-2020. CEF-instrumentti käsittää liikenne- (TEN-T), energia- (TEN-EN) ja tietoliikennesektorit (TEN-TELE). Tulevan rahoitushakukierroksen budjetti on monivuotisen ohjelman osalta 11 miljardia euroa ja yksivuotisen ohjelman osalta 930 miljoonaa euroa. 

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen.