Raitioratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 työmaalla

2015-04-22 15_23_46-kartta_ratatyot.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HKL:n kesän raitioratatyöt käynnistyvät huhtikuun lopulla. Ratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.

Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta.

Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Tällaisia rataosuuksia on esimerkiksi Mannerheimintiellä ja Kaisaniemenkadulla. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta.

HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat työkohteen melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään myös ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa.

Tulevan kesän mittavin ratatyömaa alkaa kesäkuun alussa Pasilassa. Raitiovaunurataa siirretään Pasilansillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja Kyllikinportilla yhteensä yli 2000 raidemetriä. Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Tiedote HKL:n internetsivuilla

Muita merkittäviä kesän työmaita ovat muun muassa kiskonvaihto Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla, vaihdetyö Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä ja Helsinginkadun radan peruskorjaus.

Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Läntisen lisäraiteen rakennustyöt alkavat kesällä

a5d6319148d5799a_800x800ar

Liikennevirasto käynnistää kesällä uuden lisäraiteen ja laiturin rakennustyöt, jotka alkavat Pasilan asemaan liittyvien siltojen paalutuksella. Pasilan länsipuolelle tuleva raide tehdään samaan aikaan Tripla-keskuksen rakentamisen kanssa. Vuoden 2015 ratatyöt eivät vaikuta junaliikenteeseen tai asemalla liikkumiseen.

Lisäraiteen rataosalle rakennetaan useita siltoja ja tukimuureja, ja myös Pasilan aseman kantavia rakenteita on muutettava. Rakennustyöt ovat kaksivaiheiset. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2017 tehdään Pasilan asemaan liittyvät siltarakenteet. Toisessa vaiheessa vuosina 2016–2020 silta- ja tukimuurirakenteet laaditaan koko rataosalle.

Lisäraiteen ratasuunnitelma on valmistunut, ja ensimmäisen vaiheen rakentamissuunnittelu käynnistyy kevään aikana. Siltojen paalutus aseman kupeessa on määrä aloittaa kesällä. Syksyllä Pasila–Käpylä -välille rakennetaan kaksi uutta vaihdetta.

Toisen rakennusvaiheen suunnittelutyö käynnistyy syksyllä 2015 ja rakentaminen mahdollisesti jo samana vuonna. Varsinaiset radan rakennustyöt – kuten turvalaitteiden teko, sähköistys ja radan päällysrakenneurakka – alkavat vuonna 2017.

Käytännössä kaukoliikenteen käyttöön otetaan jo olemassa oleva huoltoraide (5b). Uusi laituri saa numeron 6. Raiteen valmistuttua kaikki Pasilan maanpäällinen ratapiha-alue on käytetty.

Sujuvuutta koko maan junaliikenteeseen

Nykyisellään raidekapasiteetti on lähes kokonaan käytössä ja paikalliset liikennehäiriöt laajenevat helposti valtakunnallisiksi. Läntinen lisäraide tuo tarvittavaa uutta tilaa ja sujuvoittaa junaliikennettä kautta maan.

Lisäraiteen myötä Pasilasta pohjoiseen suuntautuvaan liikenteeseen saadaan kaksi raidetta kumpaankin kulkusuuntaan. Uusi raide ja laituri ovat liikenteen käytössä arviolta vuonna 2020.

www.liikennevirasto.fi/keski-pasila

Tampereen läntisen ratayhteyden vaihtoehtotarkastelut valmistuneet

Tampereen läntisen ratayhteyden sijainnin vaihtoehtotarkastelut ovat valmistuneet. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Tampereen järjestelyratapihan siirtoa, valtatien 3 uutta yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan ja seudullisen 2-kehätien linjausta Lempäälän Sääksjärveltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä väyliin kytkeytyvää maankäyttöä erityisesti Lempäälässä ja Pirkkalassa.

Selvitystyö on valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitys. Työn ovat laatineet yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto sekä Liikennevirasto. Pirkanmaan maakuntavaltuusto keskustelee suunnitelmasta ja muista kaavaluonnoksen alustavista liikenneratkaisuista kokouksessaan 15.12.2014.

Nyt valmistuneita ratojen ja teiden vaihtoehtotarkasteluja hyödynnetään maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Kaavaluonnos valmistuu helmikuussa 2015, jolloin aineisto tulee julkisesti nähtäville. Suunnitelmat viimeistellään vuonna 2015 kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden ja lausuntojen perustella, ja ne huomioidaan edelleen maakuntakaavaehdotuksen valmistelussa. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotuksessa vaihtoehtoja ei enää ole.

2014-12-09 12_13_35-Treen_läntinen_rata_tiet_tiedote_09122014_liite (2).pdf - Nitro Pro 9 (Expired T

Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustalla on maankäytöllinen varautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan rataan. Nykyisten junaliikenteen ennusteiden mukaan liikenne toimii pitkään nykyverkolla ja uusi ratayhteys ei korvaa nykyisellä verkolla tarvittavia kehittämisinvestointeja. Ratayhteydellä tavoitellaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän ja tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä.

Uusi rata erkanisi pääradasta Lempäälässä ja kytkeytyisi Pohjanmaan rataan Ylöjärvellä. Lempäälän alueella radalla on kolme sijaintivaihtoehtoa. Lempäälän vaihtoehdot liittyvät pitkälti uuden järjestelyratapihan sijoittamiseen. Pirkkalassa lentoaseman kohdalla on kaksi vaihtoehtoista pintaratkaisua. Pirkkalasta Ylöjärvelle rataa on tarkasteltu kulkevaksi valtatien 3 läntisen kehätien käytävässä tien länsi- tai itäpuolella. Itäisessä vaihtoehdossa Kalkku alitetaan tunnelissa. Ylöjärvellä vaihtoehtoina on linjaus Elovainiossa edelleen valtatien 3 länsi- tai itäpuolella tai lännempänä Elovainon ja Metsäkylän välissä. Rata voi vaihtaa puolta Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä tai Tampereen ja Ylöjärven välillä. Lisäksi on tarkastelu vaihtoehtoa, jossa rata kulkee Pirkkalasta Ylöjärvelle tunnelissa. Ratayhteyteen kuuluu yhdysrata lentoaseman ja Tampereen Peltolammin välillä. Väli Lempäälä–lentoasema–Peltolammi on suunniteltu niin, että henkilöliikenne sillä on mahdollista. Muilta osin rata on tavaraliikenteelle.

Läntinen ratayhteys luo uusia maankäyttömahdollisuuksia eteläosissaan. Rata sijoittuu osin rakentamattomille alueille, mutta osin jo tiiviistikin rakennetuille alueille vaikuttaen eri vaihtoehdoissa eri tavoin nykyisiin toimintoihin ja asutukseen. Läntisen radan linjausvaihtojen vaikutusalueella on useita luonnonsuojelukohteita ja Natura 2000 – alueita. Kaikki ratavaihtoehdot kulkevat myös pohjavesialueiden kautta. Keskeisiä vaikutuksia ratahankkeella ovat myös suuret maaleikkaukset etenkin suunnittelualueen eteläosissa ja siltaratkaisut erityisesti Pyhäjärven ylityksessä Nokian puolella ja Ylöjärvellä Elovainion kautta kulkevissa vaihtoehdoissa.

Läntisen ratayhteyden toteutuskustannukset ovat 480 – 1 150 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon sisältyy yhdysradan toteuttaminen koko matkalta tunnelissa. Korkein kustannus on vaihtoehdossa, jossa koko läntinen rata Pirkkalasta Ylöjärvelle on tunnelissa. Pintavaihtoehtojen kustannukset ovat lähempänä toisiaan.

Paras paikka mahdolliselle uudelle järjestelyratapihalle on todettu olevan läntisen radan varsi Lempäälässä. Täälläkin on eri sijoittamismahdollisuuksia. Nykyisen järjestelyratapihan sijainti Tampereella on liikenteellisesti hyvä ja siirron suurimmat hyödyt liittyvät nykyisen järjestelyratapihan uusiin käyttömahdollisuuksiin. Siirron kustannukset ovat 850 miljoonaa euroa.

Valtatien 3 liikennemäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa ja ne tulevat kasvamaan edelleen. Valtatien 3 uutta moottoritietasoista yhteyttä Lempäälästä Pirkkalaan on suunniteltu pitkään ja suunnittelutyössä on tarkistettu aiempia suunnitelmia. Uudella valtatiellä on Lempäälän puolella kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat siinä, miten lähelle ne tulevat Sääksjärveä ja antavat Sääksjärvelle kasvun mahdollisuuksia. Uuden yhteyden kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.

Seudullisen 2-kehätien jakso Sääksjärveltä lentoasemalle kerää liikennettä Lempäälään ja Pirkkalaan suunnitelluilta uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. 2-kehätien osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista linjausta. Kustannukset ovat 30-40 miljoonaa euroa riippuen siitä, millaisena tietä kehitetään.

Uusia avauksia maankäytölle

Suunnittelutyön yhteydessä on luonnosteltu maankäyttöä Lempäälään, Tampereelle ja Pirkkalaan niille alueille, jotka kytkeytyvät suunniteltuihin väyliin. Alueelle voisi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Potentiaalinen kasvu on 15 000 asukasta ja 19 000 työpaikkaa.

Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtoja tarkasteleva suunnitelmaraportti löytyy osoitteesta:http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/vaylat

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Ensimmäiset osuudet Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennettavasta kaksoisraiteesta on otettu liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkolasta Matkanevalle ja Kälviältä Riippaan voidaan liikennöidä nyt valmista kaksoisraidetta pitkin. 

Vuoden viimeiset raiteiden käyttöönotot Seinäjoki–Oulu ratahankkeella tehtiin Kokkolan ja Kannuksen liikennepaikkojen välisellä rataosuudella. Uusi raide otettiin käyttöön syksyn aikana vaiheittain, jonka jälkeen vanha raide perusparannettiin. Nyt molemmat raiteet ovat liikennöitävässä kunnossa ja junaliikenteen käytössä. Valmista kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle noin 18 kilometrin matkalta. Koko Kokkola–Ylivieska rataosuus on noin 75 kilometriä pitkä.

Kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat

Seuraavan kerran uutta kaksoisraidetta otetaan liikenteen käyttöön kesällä 2015, jolloin kaksoisraide avautuu Riipan ja Kannuksen liikennepaikan välille. Loppuvuoden 2015 aikana avataan kaksoisraide myös Matkanevasta Kälviälle.

Vuonna 2012 alkaneet rakennustyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistumisen myötä junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteetti kasvaa merkittävästi.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta eli niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Lisäksi uudistetaan ratamaksua koskeva sääntely.

Myös rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Hallitus antoi esityksen lakien muuttamisesta 27. marraskuuta

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Kokkola–Ylivieska osuuden kaksoisraiteesta on otettu toinen osuus liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen rakentamistyöt etenevät ja uutta raidetta otetaan liikenteelle. Käyttöönoton yhteydessä vanha raide suljettiin ja perusparannustyöt aloitettiin. Töiden yhteydessä poistetaan myös kaikki tasoristeykset ja korvataan ne ali- ja ylikulkusilloin.

Viikonlopun aikana otettiin uutta raidetta liikenteen käyttöön, 16 kilometrin matkalta, Kälviän liikennepaikan pohjoispuolelta aina Kannuksen eteläpuolelle saakka. Vanha raide suljettiin liikenteeltä ja sen peruskorjaustyöt aloitettiin. Kaikki rataosalla liikennöivät junat tulevat peruskorjauksen ajan käyttämään uutta raidetta.  Peruskorjaustyöt on määrä saada kyseisellä osuudella valmiiksi vuoden 2015 heinäkuussa. Ensimmäinen, noin 9 kilometrin mittainen, osuus uutta raidetta Kokkolasta Matkanevaan otettiin käyttöön jo elokuun alkupuolella.

Töiden edetessä myös kaikki tasoristeykset poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliltä. Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen alueelta on poistettu kaikki tasoristeykset Kokkolasta Eskolaan saakka. Poistettuja tasoristeyksiä oli yhteensä 21 kappaletta. Korvaavina tieyhteyksinä toimivat rakennetut ali- ja ylikulkusillat. Tasoristeysten poistot lisäävät turvallisuutta sekä mahdollistavat rataosan nopeuden nostamisen. Viimeiselle osuudelle, Eskola–Ylivieska-välille, jää kolme tasoristeystä, jotka tullaan poistamaan lähivuosina.

Vuonna 2012 alkaneet ratatyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jonka jälkeen Kokkolan ja Ylivieskan välillä on mahdollista liikennöidä koko matkalla kahta rinnakkaista raidetta pitkin. Junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Kokkola–Ylivieska kaksoisraideprojekti on osa Seinäjoki–Oulu-välin perusparannustöitä, ratahanke Seinäjoki–Oulua.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Liikenne- ja viestintäministeriö: TEN-T-rahoitustukea Helsinki-Riihimäki-radalle

Suomen liikennehankkeet ovat saamassa EU:lta TEN-T-rahoitustukea. Rahoitusta on saamassa yhteensä viisi hanketta. Yksi Suomen rahoitettavista hankkeista on Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin ja palvelutason parantamishankkeiden suunnittelu. Suunnittelulle ollaan myöntämässä tukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisten toimijoiden liikennehankkeet ovat saamassa rahoitustukea noin 21,7 miljoonaa euroa. 

TEN-T-rahoituskomitea on hyväksynyt komission TEN-T-hankkeiden rahoitusta koskevan esityksen. Komissio tekee lopulliset rahoituspäätökset syksyn 2014 aikana. 

Rahoituskauden 2007-2013 viimeinen hakukierros päättyi keväällä 2014. Koko rahoituskauden TEN-T-budjetti on yhteensä reilut 8 miljardia euroa. Rahoituskauden viimeisellä hakukierroksella myönnettävän tuen määrä on yhteensä 350 miljoonaa euroa. 

Syyskuussa 2014 aukeaa uuden CEF-rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility) hakuaika kaudelle 2014-2020. CEF-instrumentti käsittää liikenne- (TEN-T), energia- (TEN-EN) ja tietoliikennesektorit (TEN-TELE). Tulevan rahoitushakukierroksen budjetti on monivuotisen ohjelman osalta 11 miljardia euroa ja yksivuotisen ohjelman osalta 930 miljoonaa euroa. 

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen. 

Liikennevirasto: Rataverkon viat korjataan lakon aikanakin

10357771_1499308256966827_756705518262499825_o

Junaliikenteen turvallisuustaso säilyy VR Track Oy:ssä työskentelevien sähkömiesten lakon aikana. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan isommat viat tai myrskyt voivat vaikuttaa liikenteen täsmällisyyteen.

Tänään alkanut lakko näkyy ennen kaikkea kunnossapidon ennakkohuoltojen siirtymisenä sekä viankorjaustoiminnan mahdollisena hidastumisena. Viankorjauksen päivystys toimii normaalisti, mutta korjausryhmiä on alueesta riippuen tavallista vähemmän.

Mikäli rataverkolla tapahtuu suurempia häiriöitä (onnettomuuksia, laajoja ukkos- tai myrskyvaurioita tms.), niistä toipuminen kestää tavallista pidempään. Mahdollisten junaperuutusten ja korvaavien kulkuneuvojen käytön lisäksi käytetään rautatieliikenteessä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia reittejä, mikäli radan viat estävät normaalin liikennöinnin.

– Varsinaiset toimenpiteet vikatilanteissa tehdään aivan kuten normaalioloissakin, eikä turvallisuustasosta tingitä, sanoo ylitarkastaja Antero Kaukonen Liikennevirastosta.

Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa rataverkon tilaa seurataan lakon aikana tehostetusti, ja liikennöintiin liittyvät päätökset sovitaan yhdessä liikennettä hoitavan operaattorin kanssa.

Liikenteenohjauksen sekä sähköradan käyttökeskusten miehitys on normaalitasolla. Samoin juuri tähän aikaan laajimmillaan olevat kesän ratatyöt jatkavat pääsääntöisesti suunnitellusti.

Tänään alkanut lakko koskettaa Sähköliiton yhden ammattiosaston työntekijöitä. Lakko vaikuttaa Suomen rataverkolla Uudenmaan, Lounaisrannikon, Riihimäki-Kokkolan, Savon radan, Pohjanmaan radan, Kainuu-Oulun ja Oulu-Lapin kunnossapitoalueisiin sekä sähköradan kunnossapitoon Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi ko. osaston työntekijöitä on mahdollisesti myös radan rakentamis- ja korjausprojekteissa eri puolilla Suomea.

Lujabetonin tehtaalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky Suomen rataverkon kunnostamiseen

14580579486_2b093e89cf_z

Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla järjestettiin juhlava vastaanotto, kun tuotantolinjalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky.

Sopimus Lujabetonin ja Liikenneviraston välillä alkoi vuonna 1997, kun virasto päätti korvata vanhentuneet puiset ratapölkyt nykyaikaisilla ja ympäristöystävällisillä betoniratapölkyillä. Betoniratapölkkyjä on valmistettu koko tämän ajan Lujabetonin itse kehittämällä nykyaikaisella ratapölkkytuotantolinjalla Siilinjärvellä.

– Meille sopimus Liikenneviraston kanssa on luonnollisesti hyvin merkittävä. Sillä on paitsi taloudellinen, myös työllisyyteen vaikuttava merkitys, toteaa Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Lujabetonilla on vahva osaaminen ympäristöystävällisten ja huoltovapaiden betoniratapölkkyjen valmistuksessa. Vilkkaimmillaan Suomen rataverkon päällysrakenteiden kunnostus oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Viime vuosina betonisten ratapölkkyjen valmistusmäärä Lujabetonilla on ollut 50 000-100 000 kpl/vuosi. Lujabetonin betoniratapölkkyjä on jo lähes 2000 raidekilometrillä Suomessa. Myös tänä vuonna Lujabetoni tulee toimittamaan merkittävän määrän Liikenneviraston tarvitsemista raideliikenteen betoniratapölkyistä. Tähän mennessä toimitetut pölkyt vastaavat 3,5 Eduskuntatalon kokoista betonimäärää.

5488696388_b3168b389f_z

– Kolmeen miljoonaan valmistuneeseen ratapölkkyyn sisältyy valtavasti työtä, tietotaitoa ja betonialan huippuosaamista. Olen iloinen Liikenneviraston kanssa tekemästämme yhteistyöstä ja erittäin ylpeä Siilinjärven tehtaan henkilöstön tinkimättömästä työpanoksesta, sanoo Isotalo.

Rautatieliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, mitä kestävät ja nykyaikaiset betoniratapölkyt tukevat. Liikenneviraston Radanparantaminen-yksikön päällikkö Magnus Nygård on tyytyväinen yhteistyöhön Lujabetonin kanssa.

– Yhteistyö on sujunut sekä aikataulullisesti että laadullisesti kiitettävästi. Erityiskiitos erinomaisesta laadusta, emme ole saaneet yhtään ratapölkkyihin liittyvää laatureklamaatiota näiden 18 toimitusvuoden aikana. Lisäksi kotimainen toimittaja ja kotimaassa valmistus ovat arvokkaita asioita, toteaa Nygård.

Muistoksi tilaisuudesta Mikko Isotalo ja Magnus Nygård kaiversivat nimikirjoituksensa kolmanteen miljoonanteen ratapölkkyyn.