Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Ensimmäiset osuudet Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennettavasta kaksoisraiteesta on otettu liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkolasta Matkanevalle ja Kälviältä Riippaan voidaan liikennöidä nyt valmista kaksoisraidetta pitkin. 

Vuoden viimeiset raiteiden käyttöönotot Seinäjoki–Oulu ratahankkeella tehtiin Kokkolan ja Kannuksen liikennepaikkojen välisellä rataosuudella. Uusi raide otettiin käyttöön syksyn aikana vaiheittain, jonka jälkeen vanha raide perusparannettiin. Nyt molemmat raiteet ovat liikennöitävässä kunnossa ja junaliikenteen käytössä. Valmista kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle noin 18 kilometrin matkalta. Koko Kokkola–Ylivieska rataosuus on noin 75 kilometriä pitkä.

Kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat

Seuraavan kerran uutta kaksoisraidetta otetaan liikenteen käyttöön kesällä 2015, jolloin kaksoisraide avautuu Riipan ja Kannuksen liikennepaikan välille. Loppuvuoden 2015 aikana avataan kaksoisraide myös Matkanevasta Kälviälle.

Vuonna 2012 alkaneet rakennustyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistumisen myötä junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteetti kasvaa merkittävästi.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta eli niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Lisäksi uudistetaan ratamaksua koskeva sääntely.

Myös rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Hallitus antoi esityksen lakien muuttamisesta 27. marraskuuta

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Kokkola–Ylivieska osuuden kaksoisraiteesta on otettu toinen osuus liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen rakentamistyöt etenevät ja uutta raidetta otetaan liikenteelle. Käyttöönoton yhteydessä vanha raide suljettiin ja perusparannustyöt aloitettiin. Töiden yhteydessä poistetaan myös kaikki tasoristeykset ja korvataan ne ali- ja ylikulkusilloin.

Viikonlopun aikana otettiin uutta raidetta liikenteen käyttöön, 16 kilometrin matkalta, Kälviän liikennepaikan pohjoispuolelta aina Kannuksen eteläpuolelle saakka. Vanha raide suljettiin liikenteeltä ja sen peruskorjaustyöt aloitettiin. Kaikki rataosalla liikennöivät junat tulevat peruskorjauksen ajan käyttämään uutta raidetta.  Peruskorjaustyöt on määrä saada kyseisellä osuudella valmiiksi vuoden 2015 heinäkuussa. Ensimmäinen, noin 9 kilometrin mittainen, osuus uutta raidetta Kokkolasta Matkanevaan otettiin käyttöön jo elokuun alkupuolella.

Töiden edetessä myös kaikki tasoristeykset poistetaan Seinäjoen ja Oulun väliltä. Kokkola–Ylivieska kaksoisraiteen alueelta on poistettu kaikki tasoristeykset Kokkolasta Eskolaan saakka. Poistettuja tasoristeyksiä oli yhteensä 21 kappaletta. Korvaavina tieyhteyksinä toimivat rakennetut ali- ja ylikulkusillat. Tasoristeysten poistot lisäävät turvallisuutta sekä mahdollistavat rataosan nopeuden nostamisen. Viimeiselle osuudelle, Eskola–Ylivieska-välille, jää kolme tasoristeystä, jotka tullaan poistamaan lähivuosina.

Vuonna 2012 alkaneet ratatyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jonka jälkeen Kokkolan ja Ylivieskan välillä on mahdollista liikennöidä koko matkalla kahta rinnakkaista raidetta pitkin. Junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Kokkola–Ylivieska kaksoisraideprojekti on osa Seinäjoki–Oulu-välin perusparannustöitä, ratahanke Seinäjoki–Oulua.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Liikenne- ja viestintäministeriö: TEN-T-rahoitustukea Helsinki-Riihimäki-radalle

Suomen liikennehankkeet ovat saamassa EU:lta TEN-T-rahoitustukea. Rahoitusta on saamassa yhteensä viisi hanketta. Yksi Suomen rahoitettavista hankkeista on Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin ja palvelutason parantamishankkeiden suunnittelu. Suunnittelulle ollaan myöntämässä tukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisten toimijoiden liikennehankkeet ovat saamassa rahoitustukea noin 21,7 miljoonaa euroa. 

TEN-T-rahoituskomitea on hyväksynyt komission TEN-T-hankkeiden rahoitusta koskevan esityksen. Komissio tekee lopulliset rahoituspäätökset syksyn 2014 aikana. 

Rahoituskauden 2007-2013 viimeinen hakukierros päättyi keväällä 2014. Koko rahoituskauden TEN-T-budjetti on yhteensä reilut 8 miljardia euroa. Rahoituskauden viimeisellä hakukierroksella myönnettävän tuen määrä on yhteensä 350 miljoonaa euroa. 

Syyskuussa 2014 aukeaa uuden CEF-rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility) hakuaika kaudelle 2014-2020. CEF-instrumentti käsittää liikenne- (TEN-T), energia- (TEN-EN) ja tietoliikennesektorit (TEN-TELE). Tulevan rahoitushakukierroksen budjetti on monivuotisen ohjelman osalta 11 miljardia euroa ja yksivuotisen ohjelman osalta 930 miljoonaa euroa. 

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen. 

Liikennevirasto: Rataverkon viat korjataan lakon aikanakin

10357771_1499308256966827_756705518262499825_o

Junaliikenteen turvallisuustaso säilyy VR Track Oy:ssä työskentelevien sähkömiesten lakon aikana. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan isommat viat tai myrskyt voivat vaikuttaa liikenteen täsmällisyyteen.

Tänään alkanut lakko näkyy ennen kaikkea kunnossapidon ennakkohuoltojen siirtymisenä sekä viankorjaustoiminnan mahdollisena hidastumisena. Viankorjauksen päivystys toimii normaalisti, mutta korjausryhmiä on alueesta riippuen tavallista vähemmän.

Mikäli rataverkolla tapahtuu suurempia häiriöitä (onnettomuuksia, laajoja ukkos- tai myrskyvaurioita tms.), niistä toipuminen kestää tavallista pidempään. Mahdollisten junaperuutusten ja korvaavien kulkuneuvojen käytön lisäksi käytetään rautatieliikenteessä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia reittejä, mikäli radan viat estävät normaalin liikennöinnin.

– Varsinaiset toimenpiteet vikatilanteissa tehdään aivan kuten normaalioloissakin, eikä turvallisuustasosta tingitä, sanoo ylitarkastaja Antero Kaukonen Liikennevirastosta.

Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa rataverkon tilaa seurataan lakon aikana tehostetusti, ja liikennöintiin liittyvät päätökset sovitaan yhdessä liikennettä hoitavan operaattorin kanssa.

Liikenteenohjauksen sekä sähköradan käyttökeskusten miehitys on normaalitasolla. Samoin juuri tähän aikaan laajimmillaan olevat kesän ratatyöt jatkavat pääsääntöisesti suunnitellusti.

Tänään alkanut lakko koskettaa Sähköliiton yhden ammattiosaston työntekijöitä. Lakko vaikuttaa Suomen rataverkolla Uudenmaan, Lounaisrannikon, Riihimäki-Kokkolan, Savon radan, Pohjanmaan radan, Kainuu-Oulun ja Oulu-Lapin kunnossapitoalueisiin sekä sähköradan kunnossapitoon Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi ko. osaston työntekijöitä on mahdollisesti myös radan rakentamis- ja korjausprojekteissa eri puolilla Suomea.

Lujabetonin tehtaalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky Suomen rataverkon kunnostamiseen

14580579486_2b093e89cf_z

Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla järjestettiin juhlava vastaanotto, kun tuotantolinjalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky.

Sopimus Lujabetonin ja Liikenneviraston välillä alkoi vuonna 1997, kun virasto päätti korvata vanhentuneet puiset ratapölkyt nykyaikaisilla ja ympäristöystävällisillä betoniratapölkyillä. Betoniratapölkkyjä on valmistettu koko tämän ajan Lujabetonin itse kehittämällä nykyaikaisella ratapölkkytuotantolinjalla Siilinjärvellä.

– Meille sopimus Liikenneviraston kanssa on luonnollisesti hyvin merkittävä. Sillä on paitsi taloudellinen, myös työllisyyteen vaikuttava merkitys, toteaa Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Lujabetonilla on vahva osaaminen ympäristöystävällisten ja huoltovapaiden betoniratapölkkyjen valmistuksessa. Vilkkaimmillaan Suomen rataverkon päällysrakenteiden kunnostus oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Viime vuosina betonisten ratapölkkyjen valmistusmäärä Lujabetonilla on ollut 50 000-100 000 kpl/vuosi. Lujabetonin betoniratapölkkyjä on jo lähes 2000 raidekilometrillä Suomessa. Myös tänä vuonna Lujabetoni tulee toimittamaan merkittävän määrän Liikenneviraston tarvitsemista raideliikenteen betoniratapölkyistä. Tähän mennessä toimitetut pölkyt vastaavat 3,5 Eduskuntatalon kokoista betonimäärää.

5488696388_b3168b389f_z

– Kolmeen miljoonaan valmistuneeseen ratapölkkyyn sisältyy valtavasti työtä, tietotaitoa ja betonialan huippuosaamista. Olen iloinen Liikenneviraston kanssa tekemästämme yhteistyöstä ja erittäin ylpeä Siilinjärven tehtaan henkilöstön tinkimättömästä työpanoksesta, sanoo Isotalo.

Rautatieliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, mitä kestävät ja nykyaikaiset betoniratapölkyt tukevat. Liikenneviraston Radanparantaminen-yksikön päällikkö Magnus Nygård on tyytyväinen yhteistyöhön Lujabetonin kanssa.

– Yhteistyö on sujunut sekä aikataulullisesti että laadullisesti kiitettävästi. Erityiskiitos erinomaisesta laadusta, emme ole saaneet yhtään ratapölkkyihin liittyvää laatureklamaatiota näiden 18 toimitusvuoden aikana. Lisäksi kotimainen toimittaja ja kotimaassa valmistus ovat arvokkaita asioita, toteaa Nygård.

Muistoksi tilaisuudesta Mikko Isotalo ja Magnus Nygård kaiversivat nimikirjoituksensa kolmanteen miljoonanteen ratapölkkyyn.