Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Liminka-Oulu välin tärinämittaukset 2015 on saatu päätökseen

1174946_222312371264714_1853890741_n

Liikennevirasto teetti toukokuussa tärinämittauksia Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella lähialueen kiinteistöille. Tärinämittaukset liittyvät Limingan ja Oulun välisen rataosuuden perusparannustöihin.

Limingan, Kempeleen ja Oulun alueilla on tehty vuosina 2013 ja 2014 tärinämittauksia, joilla on selvitetty raideliikenteen aiheuttamia tärinämääriä nykyisellä liikenteellä ja akselipainoilla. Tärinämittaukset toistettiin nyt perusparannustöiden valmistuttua samoille kiinteistöille vertailun mahdollistamiseksi. Mittaustoimilla arvioidaan perusparannustöiden vaikutusta tärinämääriin. Mittaukset toteutti Oy Finnrock Ab.

Tärinämittauksia tullaan toteuttamaan vielä uudelleen ratahankkeen tavoitteena olevan akselipainon korottamisen ja nopeudennoston jälkeen. Perusparannustyöllä ei merkittävästi voida parantaa liikennetärinän nykytilannetta hankalien maaperäolosuhteiden vuoksi. Tärinäongelmaa ei kuitenkaan tulla lisäämään ratahankkeen sisältämillä toimenpiteillä ja rakenteilla. Mikäli vertailumittauksien jälkeen todetaan ympäristöhaittojen lisääntyneen kohtuuttomasti nykytilanteesta, joudutaan akselipainon korotus ja / tai tavarajunien nopeustavoite ottamaan uudelleen harkintaan kyseisellä välillä.

Liikennevirasto valmistelee nyt laajempaa mittaus- ja tutkimuskokonaisuutta toteutettavaksi tulevan vuoden aikana ongelman kartoittamiseksi. Tarkoituksena on arvioida raskaan liikenteen eri nopeuksien vaikutuksia mittaustuloksiin. Lisäksi Liikennevirasto jatkaa kaluston seurantaa pyrkien selvittämään miten kaluston kunto ja kuormaus vaikuttavat tärinätasoihin.

Limingan ja Oulun väliselle rataosuudelle on mittausten välisenä aikana asetettu raskaan liikenteen nopeusrajoituksia. Näiden nopeusrajoitusten purkaminen ei ole ratahankkeen tavoitteena. 

Toukokuussa 2015 on tehty mittaukset yhteensä 16 kohteelle, jotka olivat mukana 2013-2014 mittauksissa. Mittauskohteet valitsi tärinämittauksista vastannut asiantuntija. Mittausalueiden valinta tehtiin alustavasti maaperätietoihin perustuen. Mittausalueiden valinnassa pyrittiin löytämään myös ne alueet, jotka edustavat radan varren asutuskeskittymiä. Kohteet pyrittiin valitsemaan kokemusperäisesti niin, että ne olisivat liikennetärinän osalta riskikohteita. Mittauskohteista viisi oli Limingassa, kaksi Kempeleessä ja yhdeksän Oulussa.

Mittausaika oli keskimäärin noin 11 vuorokautta. Kyseiset mittaukset tehtiin talojen sokkeleista tai ensimmäisen kerroksen kantavasta rakenteesta, koska tarkoituksena oli keskittyä radan perusparannuksen vaikutuksiin ja mahdollisiin alueellisiin muutoksiin liikennetärinätasoissa.

Pääsääntöisesti tärinätasot laskivat kohteissa, joissa ne olivat olleet kaikkein suurimpia ennen perusparannusta. Muutoin mittaustulokset osoittivat odotetusti perusparannuksen vaikutuksen olleen melko vähäinen ja kohteiden tulosten jakautuneen tärinätasoltaan lievästi kohonneisiin ja laskeviin.

Kiinteistökohtaiset mittaustulokset jaetaan kiinteistöjen omistajille.

Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella on aloitettu perusparannustyöt kesäkuussa 2014 osana yhtä Suomen suurinta infrarakennushanketta, Seinäjoki–Oulu ratahanketta. Perusparannustöiden tarkoituksena on parantaa liikenteen sujuvuutta, lisätä raidekapasiteettia, korottaa akselipainoa, nostaa henkilöliikenteen nopeutta ja parantaa raideliikenteen turvallisuutta.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. 

www.liikennevirasto.fi/skol

www.facebook.com/seinajokioulu

Ylimääräisiä junavuoroja Kotkan Meripäiville

20794_992498787434711_476054984666018383_n

VR ajaa Kotkan Meripäivien 23.–26.7. aikaan ylimääräisiä junavuoroja Kouvolan ja Kotkan aseman välillä. Ylimääräiset vuorot eivät tänä vuonna kulje Kotkan satamaan.

Kouvolasta lähtee normaalin liikenteen lisäksi ylimääräinen junavuoro Kotkaan lauantaina 25.7. klo 21.10. Kotkan asemalta puolestaan kulkevat seuraavat ylimääräiset paluujunat Kouvolaan:

  • Perjantain ja lauantain välisenä yönä klo 0.45 ja klo 3.05
  • Lauantai-iltana klo 22.25
  • Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 0.40 ja klo 03.20

Kouvolan aseman lipunmyynti palvelee perjantaina 24.7. ja lauantaina 25.7. poikkeuksellisesti klo 18 asti. Tämän lisäksi Myllykosken ja Inkeroisten asemilla myydään lippuja perjantaina ja lauantaina klo 12–18.

Ylimääräisissä junissa myydään kymmenen euron hintaisia lippuja ja niissä otetaan vastaan ainoastaan käteistä. Lisävuoroissa käyvät myös etukäteen kaikista myyntikanavista ostetut liput ja lisäksi konduktööreiltä etukäteen ostetut meno-paluuliput.

Lentoaseman junaliikenne on alkanut sujuvasti

11666161_851957591525954_6889317559619151693_n

Kuvaoikeudet: HSL

Kehäradan viideskin uusi asema avattiin liikenteelle tänään perjantaina 10. heinäkuuta, kun I- ja P-junat alkoivat pysähtyä myös Lentoasemalla. Liikenne uudella asemalla ja sen ympäristössä on lähtenyt käyntiin hyvin.

Juna pysähtyi Lentoasemalla ensimmäistä kertaa perjantaiaamuna kello 4.27, kun I-juna Helsingistä saapui sinne. Aivan lopullisessa muodossaan asema ei vielä ole, sillä suora yhteys asemalta terminaalirakennukseen valmistuu vasta lokakuun lopussa.

Siihen asti matkustajat voivat kulkea juna-aseman ja terminaalien väliä joko opastettua kävelyreittiä pitkin tai maksuttomalla, jatkuvasti liikennöivällä sukkulabussilla. Kävelymatka aseman uloskäynniltä ykkösterminaaliin on noin 450 metriä ja kakkosterminaaliin 800 metriä. HSL:n oppaat ovat olleet neuvomassa matkustajia sekä juna-asemalla että lentoaseman terminaalissa.

”Liikenne on alkanut hyvin. Ihmiset ovat löytäneet väliaikaiset kävelyreitit, ja myös ilmainen sukkulabussi on palvellut matkustajia ilman ongelmia”, kertoo HSL:n liikennepalvelut-osaston sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalo. Uuden aseman avaaminen ei ole myöskään aiheuttanut junille viivytyksiä.

Lentoaseman juna-aseman avautumisen myötä bussin 615 (Rautatientori–Lentoasema) liikennettä on harvennettu. HSL suosittelee lentoaseman matkustajia käyttämään junaa.

Kehäradan varrella myös asuntomessut

Perjantaina alkoivat myös asuntomessut Vantaan Kivistössä, ja sinnekin pääsee näppärästi Kehäradan I- ja P-junilla. Lisäksi Kivistön asemalta messualueen portille on mahdollista matkustaa kuskittomilla ja maksuttomilla CityMobil2-automaattibusseilla, joka ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi. HSL on automaattibussien kokeiluhankkeessa mukana.

Runsaan kilometrin matkan Kivistön asemalta messualueelle voi taittaa myös asuntomessujen järjestämillä tavallisilla busseilla tai kävellen.

Lentoaseman juna-asema otetaan käyttöön 10.7.2015

kartta_lentoasema_suuri

 

Kartta alueen kulkuyhteyksistä

Lentoaseman juna-asema avautuu matkustajaliikenteelle perjantaina 10.7.2015, jolloin Kehäradan I- ja P-junat alkavat pysähtyä asemalla. Ensimmäisten kuukausien aikana matkustajia palvelee lentoaseman juna-asemalla Tietotien puoleinen sisäänkäynti, jolta matka lentoaseman terminaaleihin käy joko maksuttomalla bussilla tai kävellen.

Lentoaseman läntinen, Tietotiellä sijaitseva sisäänkäynti on valmistunut ja lentoaseman juna-asema avataan liikenteen käyttöön perjantaina 10.7. aamuliikenteen alkaessa. Suora sisäänkäynti juna-asemalta lentoaseman terminaaliin avautuu myöhemmin syksyllä.

Terminaalinpuoleisen sisäänkäynnin avaamisen asti Tietotien sisäänkäynnin ja lentokentän terminaalien välille järjestetään maksuton bussikuljetus. Bussien vuoroväli ja matka-aika terminaaleihin on 5-10 minuuttia ja ne kulkevat junien liikennöintiaikana.

Alueelle on myös tehty opastettu jalankulkureitti Tietotien sisäänkäynnin ja terminaalien välille. Kävelymatka Tietotien sisäänkäynniltä terminaali 1:een on noin 350 metriä ja terminaali 2:een noin 700 metriä.

Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä liikennöivän bussilinjan 615 liikennettä harvennetaan 10.7.2015 alkaen. HSL suosittelee Helsingin keskustan ja lentoaseman väliä matkustavia käyttämään junaa. Juna on matka-ajaltaan bussia 615 nopeampi ja se myös kulkee bussia 615 useammin. Matkan hinta on sama riippumatta siitä, tekeekö matkan junalla vai bussilla.

Ukkosvauriot haittasivat junaliikennettä kesäkuussa

Lähijunat kulkivat kesäkuussa toukokuuta täsmällisemmin. Tavarajunien täsmällisyys oli erittäin hyvällä tasolla. Ukkosmyrskyt aiheuttivat rataverkolla turvalaitevikoja ja sähköratavaurioita, jotka vaikuttivat junaliikenteeseen. 

Lähijunien täsmällisyys oli kesäkuussa 94,3 %, kun vastaava luku oli toukokuussa 93,8 %. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista vain 0,9 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Lähijunia kulkee vuorokaudessa noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla.

VR:n kaukojunista 86,9 % kulki täsmällisesti kesäkuussa. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 3,8 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai peruttiin. VR ajaa noin noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenteen junat liikennöivät kesäkuussa erittäin hyvin aikataulussaan. Tavarajunista 95,1 % kulki täsmällisesti. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Rataverkkoa kunnostettiin juhannuksena eri puolilla Suomea

Kaukojunien täsmällisyyteen vaikuttivat kesäkuussa ukkosesta johtuvat liikenteenohjausjärjestelmien häiriöt sekä sähköratavauriot. Vaikutusta oli myös radan kunnosta ja ratatöistä johtuvilla nopeusrajoituksilla. Juhannuksena tehtiin mittavia ratatöitä usealla rataosuudella ympäri Suomea. Kesän ratatöistä löytyy lisätietoja VR:n verkkosivuilta.

Sähköratavaurio 25. kesäkuuta Helsingin Malmilla aiheutti aamuruuhkan aikaan merkittäviä myöhästymisiä lähijunille. Noin 30 lähijunaa jouduttiin perumaan. Kesäkuun aikana lähiliikenteessä esiintyi myös turvalaitevikoja ja sähköratavaurioita sekä kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä ja peruutuksia.

VR Group tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. VR Groupin verkkosivuilta löytyvät kuukausittaiset täsmällisyystilastot.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen uudistuneesta Liikennetilanne-osiosta. Sivuilla näkyvät uusimmat liikennetiedotteet sekä junien ajantasainen täsmällisyystilanne. Junat kartalla -palvelu puolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla.

Ratatyöt vaikuttavat junien kulkuun Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio-välillä

Ratatöiden vuoksi junia korvataan busseilla Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio-välillä sunnuntaina 5.7. 

Jyväskylästä korvataan klo 10.41 lähtevä InterCity-juna 83 Pieksämäelle ja Kuopioon. Pieksämäelle menevä bussi kiertää Hankasalmen kautta. Bussilta ei ole Pieksämäellä suoraa yhteyttä Kajaaniin tai Joensuuhun. Toinen bussi Jyväskylästä ajaa suoraan Kuopioon eikä kierrä väliasemien kautta.

Kuopiosta korvataan kolme junavuoroa Jyväskylään. Bussit Kuopiosta lähtevät klo 5.25 ja 7.25, ja ne kiertävät väliasemien Suonenjoki ja Hankasalmi kautta. Junilta IC 74 Kajaanista ja H 720 Joensuusta ei ole tällöin yhteyttä Pieksämäellä Jyväskylän suuntaan. Klo 11.22 Kuopiosta lähtevä bussi ajaa suoraan Jyväskylään. Lisäksi Pieksämäeltä on bussiyhteys Jyväskylään klo 11.45. Busseilta on Jyväskylässä vaihtoyhteys InterCity-juniin Tampereen ja Helsingin suuntaan.

Linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja, joten matka-aika pidentyy. Korvaavissa linja-autokuljetuksissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.

Lisätietoja ratatöiden vaikutuksista junaliikenteeseen saa asemilta, VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 euro/puhelu + pvm) tai VR:n verkkosivuilta. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

HSL:n aikataulujulisteita vaihdetaan jo lähijuna-asemille

2015-06-26 14_26_20-071d3d86-9560-4d11-89c6-4f623a43e62c.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL:n alueella kulkevien lähijunien ja lähijuna-asemien matkustajainformaatio siirtyy HSL:n ilmeeseen ensi viikolla, kun Kehärata aukeaa. Muutos näkyy asemilla ja junissa jo nyt, sillä uusia linjakarttoja ja aikatauluja on jo alettu vaihtaa vanhojen tilalle.

Uusi ilme näkyy kaikilla HSL-alueella sijaitsevilla 46 asemalla ja kaikissa lähijunissa. Uudistus on osa laajempaa tavoitetta, jossa kaiken HSL-alueen joukkoliikenteen graafinen ilme on yhdenmukainen.

”HSL-alueen junaliikenteen tilaajana HSL:n tavoitteena on, että matkustavat löytävät helposti tarvitsemansa tiedon, kun informaatio on ulkoasultaan johdonmukaista ja intuitiivista”, HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström sanoo.

2015-06-26 14_25_52-460fb999-7377-41ed-ba49-af1249d1a116.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lähijunien uusien linjakarttojen yhteydessä on laadittu myös HSL:n uusi runkolinjakartta, joka näkyy tulevaisuudessa HSL-alueen keskeisimmillä vaihtoasemilla. HSL:n runkolinjasto vahvistuu sekä tänä että ensi vuonna, kun Kehäradan avautumisen lisäksi uusi runkobussilinja 560 avautuu elokuussa ja Länsimetro vuotta myöhemmin.

Kehärata aukeaa liikenteelle tulevan viikon keskiviikkona 1. heinäkuuta, jolloin myös lähiliikenteen aikataulut muuttuvat uuden rataosuuden avaamisen myötä. HSL:n ilmeen mukaiset uudet julisteet ovat 1.7. voimaan astuvien aikataulujen mukaisia, joten joidenkin asemien aikataulutiedot eivät ennen keskiviikkoa välttämättä ole ajan tasalla. Ajantasaista aikataulutietoa on kuitenkin saatavilla asemien sähköisiltä näytöiltä ja internetistä.

Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Direktiivin täytäntöönpano umpeutui 15.6.2015.

Hallituksen esitys vastaa sisällöltään esitystä, joka annettiin eduskunnalle 27.11.2014, mutta joka raukesi edellisen hallituksen aikana.

Rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

YIT: Kehärata – ​enemmän kuin rautatie

oyks9qmo8atjdqdqnxnl

Aviapoliksen aseman punainen betonipinta on näyttävä elementti. Kurkista, miltä asemalla näyttää. Avaa panorama-kuva tästä. 

Pitkään haaveiltu ja vihdoin valmis Kehärata on mittaansa suurempi liikenneväylä. Sen uskotaan kyydittävän pääkaupunkiseudun uuteen aikakauteen.

Pääkaupunkiseudulla kaksi junarataa yhdistävä Kehärata on 18 kilometrin mittainen, mutta sen merkitys on paljon kilometrejään suurempi. Vantaan kaupungin maille rakennetun uuden rataosuuden reunamille on suunnitteilla kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkikeskuksia. Esimerkiksi lentoaseman lähettyvillä sijaitsevan Aviapoliksen alueen uskotaan tulevaisuudessa kattavan 20 000 asukkaan kodit ja 50 000 työpaikkaa.

Liikenneviraston mukaan Kehärata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkamatkustajaa.

Ainutkertainen. Kunnianhimoinen. Kiinnostava. Näin kuvailee YIT:n Pekka Luukkonen Kehäradan rakennusprojektia. Haasteita riitti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei esimerkiksi ole louhittu juna-asemaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaikki osapuolet olivat aivan uudenlaisen tehtävän edessä, mutta Luukkonen on tyytyväinen lopputulokseen: YIT:n tehtävänä ollut Aviapoliksen asema valmistui aikataulussaan lähes virheettömänä.

“Hanke oli kaikin puolin pilotti. Logistisestikin Kehärataprojekti oli mielenkiintoinen, sillä kaikki materiaalit ja tarvikkeet kuljetettiin työmaalle yhtä pientä tunnelia pitkin. Olen hyvin ylpeä siitä, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti”, rakennuspäällikkö Luukkonen kertoo.

Modernia historiaa Aviapoliksessa

Liikenneviraston tilaama Kehärata on ollut suuri, monen toimijan yhteisponnistus, jossa yllätyksiltäkään ei vältytty. Työhön tuli lisää ennakoimattomia muuttujia muun muassa siksi, että kallioperästä löytyi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia ja sitä ravinnokseen hyödyntävää mikrobikasvustoa.

Glykoli ei kuitenkaan vaikuttanut Pekka Luukkosen tiimin osuuteen eli Aviapoliksen aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen rakentamiseen. Luovuutta ja asiantuntemusta sen sijaan tarvittiin paljon yksityiskohtia ja lasirakenteita sisältävän arkkitehtuurin toteuttamisessa.

“Aviapoliksen aseman seinien betonityö oli hyvin tarkkaa, sillä punainen betonipinta jää näkyville keskeisiin rakenteisiin kuten liukuportaiden seiniksi”, vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö YIT:ltä esimerkittää.

Aviapoliksen aseman ilme muodostuu juuri punaisista betoniseinistäja laiturialueen ylle kaartuvista teräs­rangoista, joissa arkkitehti Arttu Suomalainen mieluusti näkisi esimerkiksi metallisia taideteoksia. Kallioon luontaisesti syntynyt kaareva muoto tuo hänen mukaansa “vaatimatonta muistumaa” mahtavista vanhoista keskieurooppalaisista asemahalleista. Maan päällä sijaitsevat sisäänkäyntipaviljongit tehtiin mahdollisimman kapeiksi, jotta ne voidaan tarvittaessa sulauttaa uuteen rakennukseen.

Aviapoliksen asemalla on tarjontaa myös kuuloaistille, sillä muusikot Tapani Rinne ja Teho Majamäki ovat soittaneet ja nauhoittaneet musiikkia maan alla erilaisissa akustiikoissa ja äänimaisemissa. Tätä taidetta voi kuulla myös Lentoaseman ja Kivistön tunneliasemilla.

Aviapoliksen työkohteeseen kuului asemahallin lisäksi kah­den rautatietunnelin rakentaminen noin kilomet­rin matkalla sekälentokentän ettäVantaankosken suuntaan.

Positiivisesti kivinen urakka

Kalliota louhittiin rataa varten melkoiset massat. Murskattavaksi kuljetettiin kiviainesta yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli kymmenen eduskuntatalon verran. Kahdeksan kilometrin tunnelissa louhittiin yleistä graniittia, kiillegneissiä ja migmaattia, Ruskeasannan kohdalla vastaan tuli myös isompi kalkkikiviesiintymä.

Louhintatöistä noin neljäsosa oli YIT:n vastuulla. Työ aloitettiin vuonna 2009.

“Urakka oli isohko mutta työ oli perustekemistä, sillä kallio sisälsi odotettuja kivilaatuja eikä louhintaa suoritettu talojen alla. Vaikeutta työhön toi työmaan suuruus ja monivaiheisuus”, yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kuvailee.

YIT:llä oli Kehäradasta vastuullaan isoja, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kokonaisuuksia. Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan asiat sujuivat YIT:n kanssa hyvin tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuspäällikkö Pekka Luukkonen odottaa ensimmäistä junamatkaansa Kehäradan raiteilla. Työstä jäi hyvä tunnelma myös tulevaisuutta ajatellen, sillä siitä kertyi hyvää oppia muihin hankkeisiin: uudentyyppinen malli kerätä asiantuntijat YIT:n eri yksiköistä yhdeksi projektiorganisaatioksi toimi Luukkosen mukaan erittäin hyvin.

“Urakat ovat yleensäjoko infra- tai toimitilarakentamista, mutta Kehäratahankkeessa näiden suhde oli melkein tasan. Oli järkevä koota uusi organisaatio, jolla on yksi yhteinen tavoite. YIT:llä on osaamista laidasta laitaan, se on vahvuutemme. Tällä tavoin tekemisen teho saadaan toiseen potenssiin.”

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä avattavaan Kehärataan on ladattu paljon odotuksia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sen kautta kulkee nyt lähes 13 miljoonaa matkustajaa vuosittain, mutta asemaa hallinnoiva Finavia arvioi, että viiden vuoden kuluessa matkustajien määrä kasvaa 20 miljoonaan.

10 x Kehärata

 

  • yhdistää Vantaankosken radan lentokentän kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa
  • kaksiraiteisen, sydämenmuotoisen rautatien pituus on 18 km, josta tunnelia 8 km
  • viisi uutta asemaa (Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä) ja kolme asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta)
  • radan huippunopeus 120 km/h
  • kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit
  • asemien laituripituus 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Flirt-­junayksikön kokoonpano
  • radalla liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin
  • tunnuksilla I ja P kulkevat junat pysähtyvät kaikilla asemilla
  • kustannukset noin 774 miljoonaa euroa
  • hankkeen maksavat Liikennevirasto, Vantaa ja Finavia. Siihen saadaan myös EU-tukea.

 

lähde: Liikennevirasto

Resurssilinkit

Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi valittu Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n työyhteenliittymä

Tampereen kaupunki on valinnut Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n muodostaman Tralli-työyhteenliittymän Tampereen raitiotiehankkeen toteuttajaksi. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

Raitiotie tulee Tampereen joukkoliikennejärjestelmän kuormittuneimmalle osalle ydinkeskustasta Sampolaan, jossa se haarautuu sekä Tampereen yliopistolle että Hervannan kaupunginosaan. Hankkeeseen kuuluvalle 23,5 kilometrin matkalle tulee 23-25 pysäkkiä. Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa.

Hankkeen kehitysvaihe alkaa heinäkuussa 2015. Pöyry ja VR Track vastaavat koko hankkeen suunnittelusta sekä kehitysvaiheen että mahdollisen toteutusvaiheen aikana. Kehitysvaiheen jälkeen päätetään erikseen hankkeen toteuttamisesta, jossa rakentamisesta vastaavat VR Track ja YIT. Mikäli toteutusvaiheeseen päätetään siirtyä, on raitiotien määrä valmistua kahdessa osassa vuosina 2019 ja 2023.

Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n vahvuutena on pitkä kokemus erilaisissa vaativissa väylähankkeissa. Keskeisenä toimintatapana hankkeessa on tietomallipohjainen tuotanto, josta kaikilla yhtiöillä on vankka osaaminen.

“Allianssihankkeessa kaikilla osapuolilla on vahva intressi edistää hankkeen parasta. Pöyry on vahvasti sitoutunut tuomaan hankkeeseen parhaan infrasuunnitteluosaamisensa”, sanoo Pöyryn Infra-yksikön johtaja Mikko Inkala.

“Raitiotie on yksi Suomen merkittävimmistä infrahankkeista ja iso mahdollisuus koko työyhteenliittymälle. Kaikilla osapuolilla on aikaisempaa allianssikokemusta, joten tämä luo hyvät edellytykset hankkeen onnistumiselle”, toteaa VR Track Oy:n Rakentamisen liiketoiminnan johtaja HarriLukkarinen.

“Allianssin osapuolten osaamisalueet tukevat toisiaan, mikä luo erinomaiset puitteet hankkeen onnistuneelle toteutukselle tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Raitiotiehanke on innostava ja YIT:n kannalta merkittävä, ja tukee tavoitettamme olla vahvasti mukana kehittämässä infra-alalle uusia toimintamalleja sekä olla läsnä Tampereen alueen kehittämisessä ja rakentamisessa”, toteaa Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Tilauksen arvoa ei julkisteta. Pöyryllä tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Tampereen kaupungin 22.6. tekemä hankintapäätös on lainvoimainen 3 viikon kuluttua päätöksestä, ellei siitä valiteta. Kehitysvaiheen sopimus voidaan allekirjoittaa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.