HSL, VR ja Junakalustoyhtiö solmivat aiesopimuksen uudesta lähijunaliikennesopimuksesta

HSL, VR ja Junakalustoyhtiö ovat solmineet tänään lähijunaliikennöinnin aiesopimuksen vuosille 2016 – 2021. Aiesopimuksen pohjalta osapuolet valmistelevat syksyn aikana uuden viisivuotisen sopimuksen, jonka on tarkoitus astua voimaan 1.4.2016. Uusi sopimus käsitellään ja hyväksytään HSL:n hallituksessa alkuvuodesta 2016.

VR:n ehdotus tuottaa HSL:lle viiden vuoden sopimuskaudella yhteensä noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin HSL:n arvioimat kilpailutuksen tuomat hyödyt eli 15 prosentin hinnanlasku nykytasosta.

”Nyt tehty sopimus on hyvä esimerkki siitä, miten HSL:n toimet kilpailun avaamiseksi tuottavat jo nyt konkreettisia hyötyjä matkustajille. Lisäksi voimme valmistautua tulevaan kilpailutukseen kaikkien osapuolten kannalta hallitummin ja pienemmin riskein. Kun kilpailutus toteutetaan vasta rataverkon, liikenteenhoidon ja lippujärjestelmän muutosten jälkeen, olosuhteet mahdollisille tarjoajille ovat nykyistä vakaammat”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

”Aiesopimus on VR:lle tärkeä, sillä se turvaa työrauhan VR:n lähiliikenteessä vuoteen 2021 asti. VR Lähiliikenne on uudistanut toimintaansa merkittävästi viime vuosina, ja uuden HSL-sopimuksen eteen on tehty henkilöstön kanssa valtavasti työtä ja tehostamista. Jatkamme HSL:n kanssa liikenteen laadun, etenkin täsmällisyyden kehittämistä”, VR:n lähiliikennejohtaja Topi Simola sanoo.

Tänään solmitussa aiesopimuksessa sovittiin myös Ilmalan varikon käytön turvaamisesta kilpailua varten pitkällä vuokrasopimuksella. Tämä on yksi keskeinen edellytys tasapuolisen kilpailutuksen toteuttamiselle.

Uusi sopimus nopeuttaa osaltaan uuden junakaluston käyttöönottoa. Vuoden 2017 loppuun mennessä kaikki HSL-junaliikenne liikennöidään violeteilla Flirt-junilla. Lipunmyynti junissa päättyy vuoden 2017 alussa. HSL jatkaa junaliikenteen kilpailutuksen valmistelua, ja kilpailutettu lähijunaliikenne käynnistyy kesällä 2021.

HKL, Länsimetro ja Mipro sopimukseen länsimetron asetinlaitehankinnasta

HKL, Länsimetro Oy ja suomalainen turvallisuuden ja ympäristöntekniikan yritys Mipro Oy allekirjoittivat sopimuksen länsimetron asetinlaitehankinnasta keskiviikkona 13.5.2015. HKL:n johtokunta teki hankinnasta päätöksen kokouksessaan 24.3.2015. Asetinlaitehankintaa ovat valmistelleet yhteistyössä Länsimetro Oy ja HKL.

Asetinlaite on metron liikenteenohjausjärjestelmän perusta. Se esimerkiksi ohjaa opastimia ja vaihteita sekä antaa ajantasaisen tiedon junien sijainnista radalla.

Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan asetinlaite ja käytönohjausjärjestelmä (ATS) sekä matkustajainformaatiojärjestelmä Ruoholahti – Matinkylä -osuudelle. Hankinnan arvo on 19,7M€ (alv 0%). Hankintaan sisältyy myös mahdollinen optio Helsingin nykymetron sekä länsimetron jatkeen vastaavista järjestelmistä.

Hankinta on toteutettu siten, että hankintaan liittyvien töiden puolesta länsimetron liikenne voidaan aloittaa 15.8.2016.

Mipro Oy on kokenut rautateiden turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toimittaja. Mipron asetinlaitteet valvovat yli puolta Suomen ratakilometreistä.

Lähijunat kulkivat huhtikuussa alkuvuotta täsmällisemmin

​VR:n junat pysyivät huhtikuussa hyvin aikataulussaan. Junaliikenne sujui täsmällisemmin kuin tammi–maaliskuussa. Erityisesti lähijunien täsmällisyys parani alkuvuoteen verrattuna. Kaukojunien täsmällisyys oli huhtikuussa erittäin hyvällä tasolla.

Lähijunien täsmällisyys oli huhtikuussa 95,4 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 0,3 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä ja vain 0,2 % peruttiin. Kaikkiaan lähijunia kulkee vuorokaudessa noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla.

VR:n kaukojunista puolestaan 90,9 prosenttia kulki aikataulussaan. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 2,8 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenne sujui huhtikuussa erittäin täsmällisesti, sillä 94,1 prosenttia tavarajunista liikennöi aikataulussaan. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint ajaa noin 360 tavarajunaa joka vuorokausi.

Oulun seudulla käytössä routa-ajan aikataulut

Routa-ajan aikataulut paransivat junaliikenteen täsmällisyyttä huhtikuussa Pohjanmaan radalla ja osuudella Kajaani–Oulu. VR otti ne käyttöön maaliskuun lopulla rataverkon kunnosta johtuen. Väljemmät aikataulut ovat voimassa myös kesän ajan, koska Liikennevirasto asettaa rataverkolle ratatöihin liittyviä alennettuja nopeusrajoituksia.

Huhtikuussa kaukoliikenteen täsmällisyyteen vaikuttivat 8.–9.4. myrskyistä johtuvat sähkörata- ja turvalaiteviat. Niin ikään myrskyn vuoksi liikenne oli poikki pääradalla reilun tunnin ajan 23.4. Lähijunille myöhästymisiä puolestaan aiheutti muun muassa asetinlaitevika 9.4. pääradalla.

VR on vastuussa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. VR kehittää junaliikenteen täsmällisyyttä yhdessä Liikenneviraston sekä lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa.

Pohjanmaan radan ratatyöt vaikuttavat junaliikenteeseen

Seinäjoen ja Oulun välillä käynnistyvät jälleen ratatyöt, jotka vaikuttavat junien kulkuun toukokuusta pitkälle syksyyn asti. Junaliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä lähes jokaisena kesälauantaina. VR korvaa junavuoroja linja-autoilla liikennekatkojen aikana. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Pohjanmaan radalla rakennetaan uutta kaksoisraidetta sekä tehdään lisäksi muun muassa perusparannus- ja siltatöitä. Poikkeusjärjestelyjä on tiedossa myös osuudelle Ylivieska–Iisalmi. Liikenneviraston teettämät radan kunnostus- ja rakennustyöt vähentävät tulevaisuudessa junaliikenteen häiriöherkkyyttä ja mahdollistavat entistä nopeammat junamatkat.

Liikennejärjestelyt välillä Seinäjoki–Kokkola–Oulu

Rataosuudella Seinäjoki–Kokkola–Oulu on liikennekatkoja lauantaisin 30.5., 18.7., 29.8., 19.9., ja 31.10. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla. Perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään, eikä niitä korvata linja-autoilla.

Juhannuslauantaina 20.6. on koko vuorokauden kestävä liikennekatko Seinäjoen ja Oulun välillä. Kaikki rataosan päiväjunat perutaan. Seinäjoen ja Oulun välillä kulkee yksi korvaava linja-autovuoro molempiin suuntiin, kun taas Kokkolan ja Seinäjoen välillä kaksi vuoroa molempiin suuntiin. Juhannusaattona ja -päivänä ajetaan vain osa yöjunavuoroista.

Liikennejärjestelyt välillä Kokkola–Ylivieska–Oulu

Koko rataosuutta Seinäjoki–Kokkola–Oulu koskevien poikkeusjärjestelyjen lisäksi liikennekatkoja on Kokkolan ja Oulun välillä. Liikennekatkoja on lauantaisin 6.6.,13.6., 4.7., 15.8., 5.9., 26.9., 17.10., 7.11., 14.11. ja 12.12. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla Kokkolan ja Oulun välillä, mutta yöjunat kulkevat normaalisti.

Kokkolan ja Oulun välillä on liikennekatkoja myös lauantaisin 16.5., 1.8., 3.10., 10.10., 28.11. ja 5.12. Myös näiden katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla välillä Kokkola–Oulu. Lisäksi perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään.

Ylivieskan ja Oulaisten väliselle rataosuudelle on tulossa kahden vuorokauden liikennekatko viikonloppuna 14.–15.11. Marraskuun liikennekatkoa koskevat poikkeusjärjestelyt tarkentuvat myöhemmin.

Muutoksia Lapualla ja osuudella Ylivieska–Iisalmi

Lapualla tehdään ratapihan muutostöitä, joiden yhteydessä uusitaan matkustajalaituri. 25.5.–5.7. käytössä on väliaikainen matala laituri. Laituri ei ole lainkaan käytössä 6.–19.7. Tuolloin Seinäjoen ja Kauhavan kautta on korvaavat linja-autoyhteydet.

Kalajoen siltatyö Ylivieskassa vaikuttaa junaliikenteeseen välillä Ylivieska–Iisalmi. Osuudella on liikennekatkoja lauantaisin 16.5., 30.5., 6.6., 13.6., 20.6., 29.8. ja 5.9. Kaikki lauantain kiskobussivuorot korvataan linja-autoilla. Lisäksi kiskobussi H 496, joka lähtee perjantaisin klo 21.00 Ylivieskasta, korvataan linja-autolla koko reitiltään.

Korvaavilla busseilla poikkeavat aikataulut

Junia korvaavat linja-autot eivät noudata junaliikenteen aikatauluja. Myös matka-ajoissa on eroja. Bussit lähtevät rautatieasemien edustoilta. Linja-autoista voi osaa matkalippuja, ja niissä kelpaavat kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen liput. Busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaraa. Jatkoyhteydet Seinäjoelta etelään ja Oulusta pohjoiseen hoituvat seuraavilla aikataulun mukaisilla junavuoroilla.

Lisätietoja ratatöistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä ja korvaavien kuljetusten aikatauluista löytyy VR:n verkkosivuilta. Järjestelyistä voi kysyä myös asemien lipunmyynneistä ja VR Asiakaspalvelusta. Lisäksi tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.

Pisararadalla merkittävät vaikutukset työllisyyteen ja maankäyttöön

2015-05-08 13_02_38-1fb1c7dd-7ffe-4fed-ace0-becc9a2c11f8.PDF - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

HSL on teettänyt lisäselvityksen Pisararadan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan Pisaralla on merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen.

”Pisararata on iso julkisen talouden investointi. On hämmästyttävää kuinka suuret, positiiviset vaikutukset investoinnilla olisi talouteen ja työllisyyteen eri puolilla Suomea. Positiiviset vaikutukset tuntuvat sekä investoinnin aikana että erityisesti, kun rata on otettu käyttöön. Pisara lisää asema-alueiden vetovoimaa ja nostaa niiden rakennusmaan arvoa sekä lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla.  Asuntorakentamisen myötä Pisaran työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosikymmeninä,” HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoo.

”Perinteisellä liikennehankkeiden kustannus-hyötylaskelmalla ei saada riittävästi näkyviin Pisaran etuja, jotka painottuvat työllisyyteen ja maankäyttöön. Kun tarkastelemme kokonaisuutta, Pisaralla on laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, muitakin kuin välittömät käyttäjähyödyt”, Rautava näkee.

Investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen.

Pisaran suurimmat hyödyt tulevat näkyviin kuitenkin vasta rakennusvaiheen jälkeen. Pisaran aikaistaman tai lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos on arvoltaan 6,5 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta. Pisararata nostaa lisäksi rakennusmaan arvoa 600–800 miljoonaa euroa pääradan, rantaradan ja kehäradan asemaseuduilla sekä kantakaupungin asemien vaikutusalueilla. Talousvaikutusten seurauksena myös valtion ja kuntien verotulot kasvavat.

Kauko- ja lähijunat hyötyvät

Pisararata hyödyttää valtakunnallista kaukojunaliikennettä, kun raidekapasiteettia vapautuu Helsingin päärautatieasemalta. Pisararadalla on keskeinen rooli myös koko Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä. Pisara vähentää lähijunaliikenteen häiriöitä, kun kauko- ja lähijunat erotetaan omille raiteilleen.

Muun muassa pääradan ja rantaradan varsi, uusien asemien seudut, Malmin lentokentän alue sekä Keski-Pasila hyötyvät saavutettavuuden parantamisesta.

”Toteutuessaan Pisara lisää selvästi ratavyöhykkeiden väestön ja työpaikkojen kasvua ja junaliikenteen suosiota. Pisara luo myös edellytyksiä monille tulevaisuuden junaliikennehankkeille kuten nopealle ja suoralle yhteydelle Helsingin keskustasta lentoasemalle sekä Espoo-Salo -oikoradalle. Sitä kautta Pisaran hyödyt vain vahvistuvat tulevaisuudessa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi näkee.

Pisaran vaikutusarvioinnin toteutti Deloitte yhteistyössä Strafican ja Kaupunkitutkimuksen kanssa.

Liite: Tiivistelmä Pisararadan vaikutusarvioinnista

Museoratikkaliikenne alkaa jälleen – 106-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä!

86165b50-e420-4381-a8a9-11b3c719f1a6

Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919.

HKL-Raitioliikenne ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 106 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 16.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17. Vaunut lähtevät tasalta ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla. Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.

”Sellainen ratikka, kaunis kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä puupenkkiä, ja takaa se oli avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla!” Näin muisteli eräs vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero 50 vuodelta 1909. Kaikkein suosituin vaunu on silti ollut avoin kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja avovaunun kyytiin pääsee jälleen museolinjalla.

Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla mentiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Jokerimessuilla keskustellaan Raide-Jokerista ja lisärakentamisesta

2015-05-07 13_29_41-03da5f1d-fe33-4c77-8c72-e64872d2d8b4.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Raide-Jokerin suunnitteluun voi osallistua toukokuussa Helsingissä ja Espoossa järjestettävillä Jokerimessuilla. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiotie, joka korvaisi runkolinjan 550 eli niin sanotun Bussi-Jokerin.

Jokerimessut järjestetään viitenä iltana 11.–28. toukokuuta Raide-Jokerin linjan varrella: Otaniemessä, Leppävaarassa, Pitäjänmäellä, Oulunkylässä ja Viikissä. Tapahtumien tarkemmat tiedot ovat Raide-Jokerin verkkosivuilla osoitteessa www.raidejokeri.info.

Messuilla voi keskustella Raide-Jokerin suunnittelijoiden kanssa ja antaa palautetta suunnitelmista. Helsingin Jokerimessuilla keskustellaan myös suunnitelmista rakentaa lisää asumista Raide-Jokerin linjan varteen. Täydennysrakentamista kaavaillaan mm. Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan ja Pitäjänmäkeen.

Ajatuksia Raide-Jokerin pysäkkiratkaisuista ja linjan varren lisärakentamisesta voi kertoa myös vastaamalla karttakyselyyn osoitteessa kerrokartalla.hel.fi. Kyselyssä on mahdollista arvioida mm. pysäkeille johtavia reittejä, pysäkkien palveluita ja ehdottaa paikkoja uusille asuinnoille ja palveluille sekä arvioida Raide-Jokerin vaikutuksia omaan arkeen.

Raide-Jokeri tuo luotettavuutta poikittaisliikenteeseen

– Raide-Jokeri on merkittävä parannus poikittaisen joukkoliikenteen palvelutasoon. Se tuo myös mahdollisuuksia rakentaa huomattava määrä uusia asuntoja nopean raideyhteyden varteen, sanoo projektipäällikkö Heikki Hälvä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Runkolinjan 550 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. 550 on jo nyt Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Linjalla on päivittäin yli 30 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina.

Raide-Jokeri on suunniteltu kulkevaksi pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, millä varmistetaan raitiovaunujen nopea ja häiriötön kulku. Nopeaa kulkua edistää myös se, että pysäkit ovat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla. Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on noin 800 metriä. Rataa liikennöidään uusilla, korkealuokkaisilla raitiovaunuilla.

Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot voivat päättää Raide-Jokerin rakentamisesta näillä näkymin vuonna 2016, kun hankesuunnitelma on valmistunut ja radan kustannukset ja vaikutukset ovat riittävän tarkasti selvillä. Tavoitteena on aloittaa Raide-Jokerin liikennöinti viimeistään vuosina 2020–2022, jolloin linjan 550 liikennöintisopimus päättyy.

Raide-Jokeri pähkinänkuoressä

  • Reitti: Itäkeskus–Viikki–Oulunkylä–Maunula–Haaga–Pitäjänmäki–Leppävaara–Laajalahti–Keilaniemi
  • Radan pituus on 25 km, josta Helsingissä 16 km ja Espoossa 9 km
  • Pysäkkipareja on alustavassa suunnitelmassa 32
  • Linjalla ennustetaan olevan 140 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2040
  • Tavoitteena on aloittaa liikennöinti vuosina 2020–2022

Jokerimessut Helsingissä

  • Länsi-Helsinki Tiistai 12.5. klo 15.30–19.30, Strömbergin ala-aste, Takomotie 13. Samansisältöiset infovartit ovat klo 17 ja 18.45. Patterimäen esittely on klo 18.
  • Itä-Helsinki Tiistai 19.5. klo 15.30–19.30, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Viikinkaari 2 a. Samansisältöiset infovartit ovat klo 17 ja 18.30.
  • Oulunkylä ja Maunula Torstai 28.5. klo 15.30–19.30, Kumppanuustalo Oulunkylän seurahuone, Larin Kyöstin tie 7. Samansisältöiset infovartit ovat klo 17 ja 18.30.

Jokerimessut Espoossa

  • Otaniemi Maanantai 11.5. klo 18–20, Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E (Käynti pihan puolelta lastauslaiturin ovesta E). Kartat ja aineistot ovat esillä klo 17.30 alkaen.
  • Leppävaara Keskiviikko 20.5. klo 18–20, Ruusutorpan koulun auditorio, Leppävaarankatu 24. Kartat ja aineistot ovat esillä klo 17.30 alkaen.

Kaavahankkeita Raide-Jokerin linja varressa

Ruusuratikka kiskoilla äitienpäivänä

ruusuratikka-nettiin

Jo perinteeksi muodostunut Ruusuratikka ajaa tänäkin vuonna äitienpäiväsunnuntaina 10.5. Ruusuratikkana on Helsingin uusi Artic-vaunu ja vaunussa jaetaan tuttuun tapaan äideille ruusuja.

HKL:n 70-vuotisjuhlavuonna Ruusuratikassa äidit saavat ruusun lisäksi oman mietelauseen. Mietelauseet ovat taiteilija Anu Korhoskan käsialaa. Musiikkilahjana matkustajille tarjoillaan ainutkertainen kokemus: päivän jokaisella lähdöllä musiikin monitaituri Lauri Wuolio soittaa 2000-luvun maagisinta soitinta, cupolaa.

Säveltäjä, esiintyjä ja äänitaiteilija Lauri Wuolio on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista cupolan soittajista. Cupolassa yhdistyvät monen etnisen kansansoittimen piirteet, mutta kyse on jostakin aivan uudesta ja uniikista. Kuulijan on miltei mahdoton käsittää, että kaikki äänet ovat peräisin vain yhdestä instrumentista.

Tervetuloa henkeäsalpaavalle ratikkamatkalle!

Ruusuratikka kiertää reittiä Töölön halli – Mannerheimintie keskustaan – Aleksanterinkatu – Kauppatori – Snellmaninkatu – Hakaniemi – Kallio – Urheilutalo – Ooppera – Runeberginkatu – Töölön halli. Lähdöt ovat Töölön hallilta tasatunnein klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00.

Ruusuratikan tunnistaa linjakilvestä Ruusuratikka/Rosenvagen ja kyytiin pääsee ilmaiseksi kaikilta pysäkeiltä. Ratikka pysähtyy joksikin aikaa Kauppatorille, jossa kuljettajat jakavat äideille ruusuja.

Ruusuratikka on ajanut vuodesta 1993 jokaisena äitienpäivänä ilahduttaen äitejä ruusuilla ja erilaisilla esityksillä. Tänä vuonna Ruusuratikka on osa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmakokonaisuutta.

Boston Consulting Group: Suomen rautatieliikenne ei olekaan surkeaa, vaan Euroopan ykkösluokkaa

vr_kaupunkijuna

Kuvaoikeudet: VR

Suomen rautatieliikenne kuuluu Euroopan laadukkaimpiin, arvioi Boston Consulting Group vappuna julkaisemassaan raportissa.Raportissa maat jaetaan kolmeen luokkaan rautateiden turvallisuuden, palvelun laadun ja matkustaja- ja rahtimäärien mukaan.

Raportissa Suomen tukijärjestelmä arvioidaan Euroopan tehokkaimmaksi, kun mittarina käytetään sitä, miten paljon julkisilla tuilla saadaan vastinetta rautatieliikenteen suorituskykyyn.Boston Consulting Groupin johtopäätös tuista on, että ne kannattaa suunnata infrastruktuurin ylläpitoon, kuten Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa tehdään.

Asiasta kertoi Aamulehti 03.05.2015

Uutislähde: AAMULEHTI

Lue Raportti: Boston Consulting Groupin raportti “The 2015 European Railway Performance Index” (englanniksi)

Turun raitiotieselvitys puoltaa kaksihaaraista linjaa

header2

Turun raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset sekä kustannukset on selvitetty. Varissuo-Runosmäki raitiolinjalla matkustajia on selkeästi eniten ja osuus olisikin ennusteen perusteella muutettavissa raitiotieksi kansainvälisten vertailujen perusteella. Raitiotien yleissuunnitelmasta on kaikilla mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 mennessä osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/.

Turku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1600 asukkaalla vuodessa. Turun tavoitteena on kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti kasvun jatkaminen siten että Turussa olisi noin 210 000 asukasta vuonna 2035, mikä yhdessä seudun kasvun kanssa tarkoittaisi 25 prosentin lisäystä matkamäärissä. Raitiotie on mahdollisuus houkutella investointeja ja vastata kasvuun sekä muuttaa Turun urbaania ilmettä. Samalla raitiotie on myös mahdollisuus pitkän aikajänteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Linjat lähtisivät kauppatorilta suuriin lähiöihin

Turun raitiotien yleissuunnitelma on laadittu kolmihaaraiselle verkolle: Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Näiden kolmen raitiotiehaaran varrelle on arvioitu rakennettavan uusia asuntoja lähes 20 000 asukkaalle vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä raitiotien varren maankäytön kehittämismahdollisuuksia ovat muun muassa Itäharju, Kupittaa, Matkakeskus ja Skanssi.

Raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Toteutuessaan raitiotie vähentäisi autoliikennettä erityisesti Tuomiokirkkosillalta sekä Suurtorin alueella ja sen rakentaminen toisi mukanaan positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen (noin 4750 henkilötyövuotta, joista 40 prosenttia voisi sijoittua Varsinais-Suomeen).

Superbussi on kuntatalouden kannalta houkuttelevin vaihtoehto

Tehtyjen vertailujen perusteella kaksihaarainen Varissuo-Runosmäki raitiotie on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Superbussi on kuitenkin käytetyillä oletuksilla raitiotietä kannattavampi sekä yhteiskuntatalouden että kuntatalouden kannalta.

Raitiotie vastaa parhaiten Turun kaupunginhallituksen asettamia tavoitteita parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Superbussi voisi toimia esivaiheena raitiotielle.

Raitiotien laajentamisesta seudulliseksi järjestelmäksi on laadittu suunnitelma yhdessä Raision ja Kaarinan kaupunkien kanssa. Potentiaalisimmat laajentamisreitit ovat Satakunnantietä pitkin Raisioon ja Skanssista Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinaan.

Kaikilla raitiotien yleissuunnitelmasta kiinnostuneilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 asti osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/. Lausuntojen käsittelyn jälkeen raitiotien suunnittelun jatkamisesta päätetään Turun kaupunginvaltuustossa alkusyksyllä 2015.

Kustannusarvio on eurooppalaista keskitasoa

Raitiotien infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, mikä sisältää noin 37 miljoonan euron riskivarauksen. Varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikennöintikustannusten yhteydessä.

Turun infrastruktuurin kustannusarvio on kalliimpi kuin Tampereella. Se johtuu muun muassa arkeologisten kaivausten, savisen pohjamaan ja pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksista sekä osittain erilaisesta laskentatavasta. Turun kustannusarvio vastaa karkeasti eurooppalaisten hankkeiden keskitasoa, joskin hankkeiden vertailu on vaikeaa hankkeiden sisällön, paikallisten olosuhteiden sekä lainsäädännön eroista johtuen.