Liikenne- ja viestintäministeriö: TEN-T-rahoitustukea Helsinki-Riihimäki-radalle

Suomen liikennehankkeet ovat saamassa EU:lta TEN-T-rahoitustukea. Rahoitusta on saamassa yhteensä viisi hanketta. Yksi Suomen rahoitettavista hankkeista on Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin ja palvelutason parantamishankkeiden suunnittelu. Suunnittelulle ollaan myöntämässä tukea noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisten toimijoiden liikennehankkeet ovat saamassa rahoitustukea noin 21,7 miljoonaa euroa. 

TEN-T-rahoituskomitea on hyväksynyt komission TEN-T-hankkeiden rahoitusta koskevan esityksen. Komissio tekee lopulliset rahoituspäätökset syksyn 2014 aikana. 

Rahoituskauden 2007-2013 viimeinen hakukierros päättyi keväällä 2014. Koko rahoituskauden TEN-T-budjetti on yhteensä reilut 8 miljardia euroa. Rahoituskauden viimeisellä hakukierroksella myönnettävän tuen määrä on yhteensä 350 miljoonaa euroa. 

Syyskuussa 2014 aukeaa uuden CEF-rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility) hakuaika kaudelle 2014-2020. CEF-instrumentti käsittää liikenne- (TEN-T), energia- (TEN-EN) ja tietoliikennesektorit (TEN-TELE). Tulevan rahoitushakukierroksen budjetti on monivuotisen ohjelman osalta 11 miljardia euroa ja yksivuotisen ohjelman osalta 930 miljoonaa euroa. 

Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T muodostuu maantie-, rautatie, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksistä Euroopan unionissa. Yhtenäisenä tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. Tärkeänä päämääränä on myös alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen. 

Helsingin rautatieaseman sähkökatkojen syynä ilmeisesti verkkovika

Helsingin_asemahalli

Kuvan lähde (© VR Group)

Helsingin rautatieasema kärsi sähkökatkoista sunnuntaina kello 17:n jälkeen.

Sähkökatkot eivät vaikuttaneet junien kulkuun, VR:ltä kerrotaan. Laiturien aikataulunäytöt menivät kuitenkin välillä pimeiksi, joten matkustajat jäivät lyhyiksi ajoiksi ilman junien kulkutietoja.

VR:n viestinnästä kerrotaan, että sähkökatkojen syyksi epäillään vikaa sähkönjakeluverkossa. Aluksi vian aiheuttajaa etsittiin asemalla sijaitsevassa yrityksessä tehdyistä sähkötöistä.

Syystä ei ole toistaiseksi varmuutta.

Liikennevirasto: Rataverkon viat korjataan lakon aikanakin

10357771_1499308256966827_756705518262499825_o

Junaliikenteen turvallisuustaso säilyy VR Track Oy:ssä työskentelevien sähkömiesten lakon aikana. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan isommat viat tai myrskyt voivat vaikuttaa liikenteen täsmällisyyteen.

Tänään alkanut lakko näkyy ennen kaikkea kunnossapidon ennakkohuoltojen siirtymisenä sekä viankorjaustoiminnan mahdollisena hidastumisena. Viankorjauksen päivystys toimii normaalisti, mutta korjausryhmiä on alueesta riippuen tavallista vähemmän.

Mikäli rataverkolla tapahtuu suurempia häiriöitä (onnettomuuksia, laajoja ukkos- tai myrskyvaurioita tms.), niistä toipuminen kestää tavallista pidempään. Mahdollisten junaperuutusten ja korvaavien kulkuneuvojen käytön lisäksi käytetään rautatieliikenteessä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia reittejä, mikäli radan viat estävät normaalin liikennöinnin.

– Varsinaiset toimenpiteet vikatilanteissa tehdään aivan kuten normaalioloissakin, eikä turvallisuustasosta tingitä, sanoo ylitarkastaja Antero Kaukonen Liikennevirastosta.

Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa rataverkon tilaa seurataan lakon aikana tehostetusti, ja liikennöintiin liittyvät päätökset sovitaan yhdessä liikennettä hoitavan operaattorin kanssa.

Liikenteenohjauksen sekä sähköradan käyttökeskusten miehitys on normaalitasolla. Samoin juuri tähän aikaan laajimmillaan olevat kesän ratatyöt jatkavat pääsääntöisesti suunnitellusti.

Tänään alkanut lakko koskettaa Sähköliiton yhden ammattiosaston työntekijöitä. Lakko vaikuttaa Suomen rataverkolla Uudenmaan, Lounaisrannikon, Riihimäki-Kokkolan, Savon radan, Pohjanmaan radan, Kainuu-Oulun ja Oulu-Lapin kunnossapitoalueisiin sekä sähköradan kunnossapitoon Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lisäksi ko. osaston työntekijöitä on mahdollisesti myös radan rakentamis- ja korjausprojekteissa eri puolilla Suomea.

M-junat korvataan busseilla Pohjois-Haagasta pohjoiseen

Kahtena heinäkuun viikonloppuna junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä ratatöiden vuoksi. Lauantaina ja sunnuntaina 12.–13.7. ja 19.–20.7. M-junat ajavat välillä Helsinki–Pohjois-Haaga 20 minuutin välein normaalin 10–15 minuutin sijaan. Matka-ajat pitenevät noin vartilla.

Bussit ovat vastassa Pohjois-Haagan asemalle saapuvia junia.

Junia korvaavat bussit:

  • linja 499 Pohjois-Haagan asema–Myyrmäki–Vantaankoski
  • linja 48 Pohjois-Haagan asema (Kaupintie)–Kannelmäki
  • linja 49 Pohjois-Haagan asema–Malminkartano

Bussit pysähtyvät vain juna-asemien läheisyydessä olevilla pysäkeillä.

Kaikki poikkeusviikonloppujen aikataulut löytyvätReittioppaasta, kun matkustuspäiväksi laittaa 12., 13., 19., tai 20.7.

Radan vartta kulkee myös monia muita bussilinjoja, joita voi käyttää korvaavina kulkuyhteyksinä. Esimerkiksi Myyrmäestä pääsee Helsinkiin busseilla 452 ja 39, Martinlaaksosta bussilla 453.

M-junia 12.–13.7. ja 19.–20.7. korvaavat bussilinjat

M-junien lähtölaitureissa on muutoksia, lähtölaituri kannattaa tarkistaa laiturinäytöiltä.

A-junat kulkevat 20 minuutin välein normaalin 30 minuutin sijaan 12.–13.7. ja 19.–20.7.2014

M-junien poikkeusaikataulut 12.–13.7. ja 19.–20.7.

A-junien poikkeusaikataulut 12.–13.7. ja 19.–20.7.

Lujabetonin tehtaalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky Suomen rataverkon kunnostamiseen

14580579486_2b093e89cf_z

Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla järjestettiin juhlava vastaanotto, kun tuotantolinjalta valmistui kolmas miljoonas ratapölkky.

Sopimus Lujabetonin ja Liikenneviraston välillä alkoi vuonna 1997, kun virasto päätti korvata vanhentuneet puiset ratapölkyt nykyaikaisilla ja ympäristöystävällisillä betoniratapölkyillä. Betoniratapölkkyjä on valmistettu koko tämän ajan Lujabetonin itse kehittämällä nykyaikaisella ratapölkkytuotantolinjalla Siilinjärvellä.

– Meille sopimus Liikenneviraston kanssa on luonnollisesti hyvin merkittävä. Sillä on paitsi taloudellinen, myös työllisyyteen vaikuttava merkitys, toteaa Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Lujabetonilla on vahva osaaminen ympäristöystävällisten ja huoltovapaiden betoniratapölkkyjen valmistuksessa. Vilkkaimmillaan Suomen rataverkon päällysrakenteiden kunnostus oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Viime vuosina betonisten ratapölkkyjen valmistusmäärä Lujabetonilla on ollut 50 000-100 000 kpl/vuosi. Lujabetonin betoniratapölkkyjä on jo lähes 2000 raidekilometrillä Suomessa. Myös tänä vuonna Lujabetoni tulee toimittamaan merkittävän määrän Liikenneviraston tarvitsemista raideliikenteen betoniratapölkyistä. Tähän mennessä toimitetut pölkyt vastaavat 3,5 Eduskuntatalon kokoista betonimäärää.

5488696388_b3168b389f_z

– Kolmeen miljoonaan valmistuneeseen ratapölkkyyn sisältyy valtavasti työtä, tietotaitoa ja betonialan huippuosaamista. Olen iloinen Liikenneviraston kanssa tekemästämme yhteistyöstä ja erittäin ylpeä Siilinjärven tehtaan henkilöstön tinkimättömästä työpanoksesta, sanoo Isotalo.

Rautatieliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, mitä kestävät ja nykyaikaiset betoniratapölkyt tukevat. Liikenneviraston Radanparantaminen-yksikön päällikkö Magnus Nygård on tyytyväinen yhteistyöhön Lujabetonin kanssa.

– Yhteistyö on sujunut sekä aikataulullisesti että laadullisesti kiitettävästi. Erityiskiitos erinomaisesta laadusta, emme ole saaneet yhtään ratapölkkyihin liittyvää laatureklamaatiota näiden 18 toimitusvuoden aikana. Lisäksi kotimainen toimittaja ja kotimaassa valmistus ovat arvokkaita asioita, toteaa Nygård.

Muistoksi tilaisuudesta Mikko Isotalo ja Magnus Nygård kaiversivat nimikirjoituksensa kolmanteen miljoonanteen ratapölkkyyn.

Haukivuoren juna-aseman lakkauttaminen heikentää palvelujen saatavuutta huomattavasti

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut VR-Yhtymälle luvan lopettaa liikennöinti Haukivuoren juna-asemalle. Junaliikenne loppuu Haukivuorella 11.8.2014 alkaen.

VR:n tiedotteen mukaan Haukivuoren matkustajamäärä on keskimäärin 40 henkilöä/päivä. Saman vuosittaisen matkustajamäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 50 hengen busseja 300 kpl. Myös bussiliikennettä ollaan vähentämässä koko Itä-Suomessa. Elokuun alussa lakkautetaan 200 bussivuoroa. Nykyiset bussivuorot on suunniteltu koulujen aikataulujen mukaan ja niitä on vain koulupäivinä. Viikonloppuisin ei ole mitään bussiliikennettä.

Haukivuori on osa Mikkelin kaupunkia ja Haukivuoren asukkaiden peruspalveluista suurin osa on haettava Mikkelistä, kuten hammaslääkäri, sairaala- ym. terveydenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut. Myös kaikki erikoiskaupat ovat Mikkelissä.

Väestön ikärakenne on alueella melko korkea. Juna on usealle vanhemmalle ihmiselle ollut ainoa mahdollisuus päästä palvelujen luo ja myös tapaamaan sukulaisiaan julkista liikennettä käyttäen.

Itä-Suomen aluehallintovirasto lähetti kesäkuussa kirjallisen vetoomuksen VR-Yhtymälle juna-aseman säilyttämisen puolesta. Ylijohtaja Elli Aaltonen on myös omassa blogissaan tuonut esille velvoiteliikenteen merkitystä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi Haukivuoren asukkaille.

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto ministeri Risikolle Haukivuoren juna-aseman lakkauttamisesta

VR Group: Kaukoliikenne sujui kesäkuussa viime vuotta täsmällisemmin

VR:n kaukojunista 89,3 prosenttia ja lähijunista 93,7 prosenttia kulki täsmällisesti kesäkuussa, vaikka eri puolilla maata tehtiin runsaasti rataverkon kunnostustöitä edellisten vuosien tapaan.

VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Kesäkuussa kaukojunista 89,3 prosenttia kulki aikataulussaan, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Lukema on selvästi parempi kuin viime kesäkuussa, jolloin jäätiin 82,9 prosenttiin. Junavuoroista 3,4 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut junavuorot luetaan myöhästyneiksi.

VR:n lähijunien, joita kulkee noin 900 vuorokauden aikana, täsmällisyys oli kesäkuussa 93,7 prosenttia. Valtaosa lähijunista liikennöi HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. Lähijunien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 0,8 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

VR Transpointin tavaraliikenteen täsmällisyys oli kesäkuussa erittäin hyvällä tasolla, 93,7 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Sähkömiesten lakko ei vaikuttanut junien kulkuun

Ratalaite- ja kalustoviat aiheuttivat jonkin verran myöhästymisiä kaukoliikenteelle, samoin ratatöistä johtuvat nopeusrajoitukset esimerkiksi Jyväskylän ja Pieksämäen välillä. Lähiliikenteeseen vaikuttivat yksittäiset ratalaiteviat, esimerkiksi Keravan vaihdevika kuun alussa, sekä kalusto- ja henkilöstökierron haasteet. VR Trackissa työskentelevien sähkömiesten lakolla 27.6.–1.7. ei ollut merkittäviä liikennevaikutuksia.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. Helsingin seudun liikenne hankkii lähijunaliikennepalvelut VR:ltä pääkaupunkiseudulla.

Matkustajat voivat seurata ajankohtaista liikennetilannetta VR:n uudistuneilla verkkosivuillaJunat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti, ja se on saatavilla myös älypuhelinsovelluksena. VR:n verkkosivuilta löytyy lisätietoja kesän ratatöiden vaikutuksista junaliikenteelle.

VR Trackin sähköasentajat palasivat töihin

Rautatiealan sähköasentajien lakko päättyi tänä aamuna kello 7. Lakko alkoi viime perjantaina.

Lakon taustalla on kiista siitä, että Sähköliittoon kuuluvat VR Trackin asentajat haluavat liiton työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät vastustavat myös johtajien miljoonabonuksia, joita suunnitellaan samaan aikaan, kun työntekijöitä on irtisanottu.

Sähköliitto on jo ilmoittanut uudesta lakosta, ellei kiistaan saada ratkaisua.

Toteutuessaan toinen lakko alkaisi 11.7. kello 7 ja päättyisi 18.7. kello 24.

STT

Maisa Romanainen VR:n matkustajaliikenteen johtajaksi

Maisa_Romanainen_15784

VR:n matkustajaliikenteen johtajaksi on nimitetty KTM Maisa Romanainen. Hän on toiminut vuodesta 2008 alkaen Stockmann Oyj Abp:n varatoimitusjohtajana ja tavarataloryhmän johtajana. Tätä ennen hän on muun muassa vastannut Stockmannin liiketoiminnasta Venäjällä. Matkustajaliikenteen nykyinen johtaja Antti Tiitola on irtisanoutunut siirtyäkseen Neste Oilin öljyn vähittäismyynnistä vastaavaksi johtajaksi.

–    Olen erittäin iloinen, että VR saa käyttöönsä Maisa Romanaisen laajan ja monipuolisen osaamisen kuluttajaliiketoiminnasta. Hän on ansioitunut erityisesti asiakaspalvelun ja vahvan kuluttajabrändin kehittäjänä, VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro perustelee nimitystä. 

VR-konsernin matkustajaliikennetoimiala huolehtii matkustajaliikenteestä rautateillä ja Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenteestä. Siihen kuuluu myös junien ja asemien ravintolapalveluja tarjoava Avecra Oy. VR-konsernin liikevaihdosta 40 prosenttia eli 570 miljoonaa euroa tulee matkustajaliikenteestä, ja noin neljännes konsernin henkilöstöstä eli noin 2 600 henkilöä työskentelee matkustajaliikenteen tehtävissä.