VR Group historiansa parhaaseen tulokseen

green_IC2_1

Kuva: VR-Group

  • Liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia 1 251 (1 187) miljoonaan euroon.
  • Liikevoitto oli 110,3 (43,3) miljoonaa euroa eli 8,8 (3,3) prosenttia liikevaihdosta.
  • Matkustajaliikenteen matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,8 prosenttia 43,7 miljoonaan tonniin.
  • VR Trackin liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia 302,1 miljoonaan euroon.
  • VR-Yhtymä Oy:n hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle.

− Oli ilahduttavaa, että liikevaihdon kasvu jatkui läpi vuoden 2017, usean laskuvuoden jälkeen. Kaikkien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi ja jokaisen liiketoiminnan tuloskehitys oli hyvä. Rautateiden suosio kasvoi sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä. Lopputuloksena on ennätyksellinen tulos koko VR-konsernille, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Matkustajaliikenteen tulosta kiritti junamatkailun suosion kasvu

Junamatkailun suosio jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2017. Juna¬liikenteen markkinaosuutta suhteessa vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin kasvattivat hinnanalennukset, matka-aikojen nopeuttaminen suosituilla reiteillä sekä tarjonnan lisääminen.

VR Matkustajaliikenteen liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia 548 miljoonaan euroon (502 milj. euroa). Liikevoitto oli vastaavasti 54,0 miljoonaa euroa (16,6 milj. euroa). Junaliikenteen liikevaihto nousi 8,5 prosenttia ja linja-autoliikenteen 13,7 prosenttia. Ravintolapalveluita junissa ja asemilla tarjoavan Avecran liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia ja oli 37,2 miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvoivat 7,6 prosenttia 126,9 miljoonaan matkaan. Junamatkailun osalta kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, ja matkustus kasvoi 8 prosenttia. Matkamäärät kasvoivat eniten pääreiteillä; kasvua oli yli 14 prosenttia ja Helsinki–Oulu-välillä peräti 42 prosenttia. VR:n lähiliikenteen matkamäärät olivat myös voimakkaassa, 10,6 prosentin kasvussa. Myös HSL:n lähiliikenteessä ajetut suoritteet kasvoivat ja tilaajalle toimitettiin 3,0 prosenttia enemmän liikennettä kuin vuonna 2016. Linja-autoliikenteessä tehtiin 41,2 miljoonaa matkaa, ja matkamäärät kasvoivat edellisvuodesta 15,2 prosenttia. Kasvua vauhdittivat vuonna 2016 voitetut kaupunkiliikennevuorot sekä Länsimetron valmistumisen viivästymisen vuoksi ajettu korvaava liikenne Espoossa.

Lisääntynyt kysyntä kasvatti junien täyttöastetta. Vuonna 2017 kotimaan kaukoliikenteen täyttöaste oli 41,6 (40,2) prosenttia ja markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 44,9 (41,7) prosenttia.

VR on lisännyt kysynnän kasvaessa vaunukapasiteettia. Nopean liikenteen (yli 200 km/h) kaluston määrä kasvoi noin 8 prosenttia, kun uusia ja nopeita ohjausvaunuja saatiin liikenteeseen. Lisäksi kaukoliikenteen vuorotarjontaa kasvatettiin yhteensä 65 uudella viikoittaisella vuorolla. VR lähiliikenteen vuorotarjonta vastaavasti lisääntyi 219 uudella vuorolla.

VR Transpointin kuljetusmäärät kasvoivat

Hyvä yleinen markkinatilanne ja yhtiön hintakilpailukykyyn panostaminen vaikuttivat positiivisesti VR Transpointin rautatielogistiikan volyymeihin kotimaassa ja idän liikenteessä. Myös kotimaan autoliikenteessä yleinen talouskehitys on vahvistanut markkinaa, vaikkakin hintakilpailu on jatkunut kireänä. Kansainvälisessä autoliikenteessä kapasiteetti on ollut ajoittain täydessä käytössä, mikä on edesauttanut hintatason tervehtymistä.

VR Transpointin liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia ja oli 393 miljoonaa euroa (381 milj. euroa). Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja maantiekuljetusten 2,4 prosenttia. VR Transpointin liikevoitto oli 32,4 miljoonaa euroa (34,5 milj. euroa).

VR Transpointin kuljetusvolyymit vuonna 2017 nousivat 5,8 prosenttia ja olivat 43,7 miljoonaa tonnia (41,3 miljoonaa tonnia). VR Transpointin kuljetukset koostuvat pääsääntöisesti metsä-, metalli-, kemian- ja rakennusteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Rautatielogistiikan kuljetukset kasvoivat etenkin kotimaan kuljetuksissa ja kauttakulkuliikenteessä. Ulkomaankaupan tuontivolyymit laskivat hieman mutta vientivolyymit puolestaan nousivat. Kansainvälisen maantielogistiikan parantunut meno- ja paluukuljetusten tasapaino vaikutti myönteisesti VR Transpointin tuloskehitykseen.  Kotimaan autoliikenteen kuljetusvarmuuteen ja aikataulujen pitävyyteen on panostettu, mistä on myös saatu hyvää palautetta.

VR Transpointin operatiivinen tehokkuus parani myös vuonna 2017. Kustannus- ja energiatehokkuuteen vaikuttavat junien keskikoko sekä sähkövedon osuus kehittyivät jälleen myönteisesti. Taustalla on kuljetusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen. Sähköistäminen ja energiatehokkuus ovat kuljetusalan kasvavia trendejä, jotka tukevat rautatiekuljetuksia verrattuna kesän 2016 jälkeiseen liikenteeseen.

VR Trackin suunnittelussa ja kunnossapidossa vahvaa kehitystä

VR Trackin päätoimialalla ratainfrahankkeiden elinkaaripalveluissa ratainfrainvestoinnit olivat Suomessa aiempien vuosien tasolla ja Ruotsissa jonkin verran kasvussa. Ratainfrapanostusten odotetaan kasvavan molemmilla päämarkkinoilla.

VR Trackin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 2,6 prosenttia ja oli 302,1 miljoonaa euroa (294,3 milj. euroa). Liiketulos oli 16,8 (-14,1) miljoonaa euroa. Liiketulos parani tuntuvasti, kun Ruotsin heikko tuloskehitys käännettiin onnistuneella muutosohjelmalla. Sen lisäksi kunnossapitoliiketoiminta Suomessa pystyi merkittävästi parantamaan toiminnan laatua ja kannattavuutta. Suunnitteluliiketoiminta jatkoi kasvua Suomen lisäksi myös Ruotsissa.

VR Trackin tärkeimpiä tapahtumia tilikaudella olivat rakentamisen liiketoiminnassa Tampereen raitiotieallianssin käynnistyminen ja Riihimäki−Tampere -rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin liittyvä ratahanke valmistui aikataulussa. Kunnossapidossa VR Track voitti ratakunnossapitoalueen 4 urakan, alueen 2 allianssi siirtyi toteutusvaiheeseen ja kunnossa-pitoalueen 1 sopimusta jatkettiin Liikenneviraston kanssa maaliskuuhun 2020 saakka. Loppuvuodesta VR Track voitti Helsingin raitioteiden ja metron sähkösyöttöasemien kunnossapidon. VR Track ja sen kumppaneiden muodostama allianssi valittiin pääkaupunkiseudun Raidejokeri-urakan suunnittelijaksi ja rakentajaksi.

Investoinnit ja kalustohankinnat

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 120,7 miljoonaa euroa (123,1 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 2,1 miljoonaa euroa (21,5 milj. euroa). Investoinnit junakalustoon olivat 77,5 miljoonaa euroa (59,0 milj. euroa). IT-investointeja oli 15,9 miljoonaa euroa (19,0 milj. euroa) ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 17,3 miljoonaa euroa (20,3 milj. euroa).

Junakaluston osalta suurimmat investointikohteet olivat matkustajaliikenteen ohjausvaunut ja elokuussa tilatut uudet kaksikerrosvaunut sekä Sr3-sähköveturit, joista ensimmäiset kymmenen ovat aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Muut investointimenot olivat pääosin käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR-Yhtymä Oy jakaa osinkoa 100 miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 502,4 miljoonaa euroa, josta tilikauden voiton osuus oli 109,5 miljoonaa euroa.

VR-Yhtymä Oy maksoi 90 miljoonan euroisen osingon huhtikuussa 2017. Tämän lisäksi VR-Yhtymä Oy:n päätti vuoden 2017 joulukuussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen esityksestä jakaa 100 miljoonan euron pääomanpalautuksen omistajalle Suomen valtiolle. Yhtiökokous päätti myös siirtää eri ratahankkeiden jäljellä olevan tasearvon, yhteensä 49,5 miljoonaa euroa, oikeuksineen kirjanpitoarvosta pääomanpalautuksena valtiolle.

Keskeiset tunnusluvut

VR Groupin keskeiset tunnusluvut

1−12/2017

1−12/2016

Muutos-%

VR Groupin liikevaihto (milj. euroa)

1 251,5

1 186,7

5,5

VR Groupin liikevoitto (milj. euroa)

110,3

43,3

154,9

Matkustajaliikenteen matkat (milj.)

126,9

117,9

7,6

Junaliikenteen henkilökilometrit (milj.)

4 271

3 868

10,4

VR Transpointin tonnit (milj.)

43,7

41,3

5,8

VR Group aloittaa dieselveturikilpailutuksen alusta

 

Pikajuna_vauhdissa

(© VR Group)

VR Group keskeyttää dieselvetureiden hankintaprosessin markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti ja valmistelee hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä.

VR Group ilmoitti maaliskuussa 2017 käynnistävänsä useiden kymmenien dieselvetureiden hankintaprosessin. Dieselvetureita käytetään etenkin ratapihoilla, tavarakuljetusten kuormaus- ja purkupaikoilla sekä tavaraliikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla.

Yksi kilpailutuksen osallistujista, tšekkiläinen CZ LOKO, teki markkinaoikeudelle valituksen VR Groupin dieselveturihankinnassa käyttämistä osallistumiskriteereistä. Osallistumiskriteerin mukaan osallistujan on pitänyt valmistaa vähintään 100 veturia vuosivälillä 2000−2016.

Kriteereiden perusteella muun muassa valittajan osallistuminen kilpailutukseen evättiin keväällä. Markkinaoikeus piti vaadittua aikaväliä liian pitkänä ja totesi tuomariäänin 2−1 VR Groupin käyttämän referenssiajan suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi. Koska virhe koski osallistumiskriteerejä, oikeuden mielestä virhe voidaan korjata vain keskeyttämällä kilpailutus.

− Harkitsimme valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se ei näytä tarkoituksenmukaiselta muun muassa prosessin pitkän keston takia. Valmistelemme parhaillaan hankinnan käynnistämistä uudelleen tarkennetuilla osallistumiskriteereillä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Markkinaoikeuden päätös on luettavissa markkinaoikeuden nettisivuilta.

Junaliikenteen vahva vuosi 2017 – lähes miljoona matkaa edellisvuotta enemmän

pendolino

(© VR Group)

Junamatkailun suosio jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2017. Kotimaan kauko-liikenteessä tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, matkustuksen kasvaessa 8 %. Vilkkaan joulukuun aikana tehtiin 1,1 miljoonaa matkaa. Voimakkaan kasvun ovat mahdollistaneet lippujen hintojen lasku, toteutetut reittinopeutukset sekä lisääntynyt vuorotarjonta. Suosion kasvaessa myös asiakastyytyväisyys on parantunut merkittävästi.

Vuosi 2017 on ollut vilkasta aikaa raiteilla: matkamäärät ovat olleet koko vuoden kasvussa. Useilla pääreiteillä matkamäärät ovat kasvaneet yli 15 %, Helsinki–Oulu-välillä jopa 48 %. Suosion myötä myös kaukoliikenteen vuorotarjonta on kääntynyt kasvuun, ja vuoden aikana on lisätty yhteensä 65 uutta viikoittaista vuoroa. Vuoroja on lisätty pääradalle sekä Helsinki–Turku- ja Turku–Tampere-reiteille. Lisäksi jo nyt on päätetty 62 viikoittaisen vuoron lisäämisestä vuoden 2018 aikana. Ensimmäiset lisävuorot alkavat maaliskuussa 2018.

Lisääntynyt suosio on nostanut junien täyttöastetta, ja kysytyimmät pääreittien vuorot ovat usein loppuunmyytyjä. VR on reagoinut kasvuun lisäämällä vaunukapasiteettia. Nopeaa vaunukapasiteettia kasvatettiin vuonna 2017 noin 8 % uusien ohjausvaunujen tullessa liikenteeseen. Samalla tehtiin päätös 50 miljoonaan euron investoinnista, jolla hankitaan 20 uutta päivävaunua sekä päätettiin kunnostaa 18 vanhempaa reservivaunua. Näillä toimenpiteillä kaukoliikenteeseen saadaan vuosina 2018-2019 3600 kpl lisää asiakaspaikkoja.

Venäjä-liikenne kasvussa, Lappi kiinnostaa turisteja

Venäjän ja Suomen välinen junaliikenne kasvoi 21 % vuonna 2017. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä matkusti lähes 550 000 asiakasta, joista valtaosa käytti Helsinki–Pietari-välillä liikennöivää Allegro-junaa. Vilkkainta matkustusaikaa oli vuodenvaihde, jonka aikana tehtiin noin 40 000 matkaa. Erityisesti venäläisten matkustajien määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun, samalla kun aasialaisten turistien määrä on lisääntynyt selvästi.

Venäjän liikenteen lisäksi aasialaisia matkustajia houkuttelee etenkin Lappi, jonne merkittävä osa matkustajista suuntaa yöjunalla. Vuonna 2017 yöjunilla tehtiin lähes puoli miljoonaa matkaa. Kokonaisuudessaan Lappiin tehtiin vuoden 2017 aikana lähes 700 000 matkaa, mikä on 4 % enemmän kuin vuonna 2016. Lapin kasvava vetovoima on huomioitu myös alkaneen vuoden tarjonnassa: Helsinki–Kolari-välille lisätään kesäkuussa 2018 yksi junavuoro viikossa molempiin suuntiin. Näiden lisäksi ruska-aikaan tällä välillä tullaan ajamaan 12 lisävuoroa.

Junamatkustajien asiakastyytyväisyys nosteessa

VR:n asiakkaiden tyytyväisyys parani selvästi vuoden 2017 aikana. Kaukoliikenteen asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi (NPS) nousi hyvälle, 42 prosentin tasolle, harppaus edellisvuoteen nähden oli yli 20 prosenttiyksikköä.

Etenkin konduktöörien ystävällisyys ja ammattitaito sekä matkustusmukavuus- ja turvallisuus ovat keränneet positiivista palautetta junamatkustajilta.

– Tuntuvasti parantunut asiakastyytyväisyys on meille paras palaute, joka kertoo meidän tekevän oikeita asioita. Kuuntelemme asiakkaiden palautetta herkällä korvalla, jotta voimme kehittää toimintaa jatkuvasti paremmaksi. Kehityskohteina matkustajat tuovat esille paikkakapasiteetin lisäksi mm. mobiiliasioinnin sujuvoittamisen, laituripalvelujen saatavuuden sekä täsmällisyyshaasteet, jotka ovat lisääntyneet erityisesti ratainfran heikon kunnon johdosta. Näihin tulemme erityisesti panostamaan alkaneena vuonna, lupaa matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Uudet sähköveturit tavaraliikenteen palveluksessa

Sr3-veturi_varitys_VR_Group_Siemens

(© VR Group)

VR Groupin Sr3-sähköveturi mahdollistaa uudenlaiset ja tehokkaat toimintamallit tavaraliikenteessä. Uusi työjuhta monipuolisine ominaisuuksineen on otettu käyttöön muun muassa Metsä Groupin biotuotetehtaan sellukuljetuksissa Äänekoskelta Vuosaaren satamaan.

– Olemme saaneet uudet Sr3-veturit, toiselta nimeltään Vectronit, kaupalliseen liikenteeseen suunnitellussa aikataulussa. Ensimmäiset kymmenen sähköveturia siirtyivät Siemensiltä VR Groupin omistukseen touko−kesäkuussa. Takana on laaja ja perusteellinen testausohjelma, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kertoo.

Sr3-sähköveturi on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Se soveltuu sekä raskaaseen tavaraliikenteeseen että nopeaan matkustajaliikenteeseen. Tehokas työjuhta pystyy vetämään aiempaa suurempaa, yli 2 000 tonnin tavarajunaa. Veturin monipuolisia ominaisuuksia on hyödynnetty alusta alkaen uudenlaisissa kuljetusratkaisuissa.

Eri työvaiheet yhdellä veturilla

Uudessa Sr3-veturissa on sähkömoottorin lisäksi kaksi dieselmoottoriyksikköä, joiden avulla veturi pystyy kulkemaan myös lyhyillä sähköistämättömillä rataosuuksilla sekä satama- ja tehdasraiteilla. Lisäksi veturissa on radio-ohjauslaitteisto, jonka avulla kuljettaja voi liikuttaa veturia sen ulkopuolelta ja työskennellä itsenäisesti ilman muuta ratapihahenkilökuntaa.

– Veturin monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat uudenlaiset ja kilpailukykyiset logistiikan ratkaisut. Kuljetusketju voidaan hoitaa yhdellä veturilla alusta loppuun, koska erillisiä dieselvetureita ei tarvita. Aikaa säästyy, kun välivaiheita jää pois. Tämä näkyy asiakkaalle logistisena tehokkuutena, VR Transpointin rautatielogistiikan myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen toteaa.

Tehokkuutta sellukuljetuksiin

Uusien Sr3-vetureiden pitkälle kehittyneitä ominaisuuksia hyödynnetään Metsä Groupin biotuotetehtaan sellukuljetuksissa Äänekoski–Vuosaari-välillä. VR Transpoint on rakentanut yhdessä asiakkaan ja kumppanien kanssa uudenlaisen ja tehokkaan logistiikan kokonaisuuden, jossa tehtaan toiminnot, kuljetukset ja satamaoperointi on yhdistetty sujuvasti. Kaluston kierto on huippuunsa viritetty.

– Kun tuotantovolyymit ovat täysmääräisiä, biotuotetehtaalta kulkee vuosittain 800 000 sellutonnia rautateitse Vuosaaren satamaan ja sieltä edelleen vientiin. On ensisijaisen tärkeää, että logistiikkaketju toimii saumattomasti ja tehokkaasti, Metsä Groupin logistiikkajohtaja Jari Voutilainen sanoo.

Lisää sähkövetoista liikennettä

VR Groupin tavoitteena on parantaa rautateiden matkustaja- ja tavaraliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rautatielogistiikassa keskeinen keino energiatehokkuuden parantamiseksi on sähkövedon osuuden lisääminen. Uudet Sr3-sähköveturit tukevat tätä tarkoitusta. Kun dieselvetureiden sijaan käytetään sähkövetureita, myös päästö- ja meluhaitat vähenevät. Jo yli 76 prosenttia tavarajunista kulkee sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvalla vesivoimalla.

VR Group on tilannut Siemensiltä kaikkiaan 80 uutta energiapihiä ja tehokasta veturia. Kaupan arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Vetureiden sarjavalmistus alkaa kesällä 2018, ja koko kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

VR hankkii uutta kalustoa kotimaan kaukoliikenteeseen

green_IC2_1

© VR Group

Kotimaan junamatkustuksen kasvu jatkuu edelleen vahvana. VR ostaa Transtechiltä uutta kaukoliikennekalustoa tavoitteena vastata kasvavaan kysyntään sekä parantaa matkojen saatavuutta ja matkustusmukavuutta kysytyimmillä lähdöillä.

Kotimaan junamatkustus kääntyi selvään kasvuun 2016 keväällä hintojen laskun ja reittinopeutusten seurauksena. Matkamäärä on kasvanut tänä vuonna jo lähes 10% ja useilla pääreiteillä yli 20 %. Täyttöaste on jo yli 40%, ja suosituimmilla vuoroilla selvästi yli 70%. Kysynnän kasvu on kääntänyt myös matkustajaliikenteen liikevaihdon ja tulostason nousuun.

VR vastaa jatkuvaan kysynnän kasvuun tilaamalla 20 uutta kaksikerroksista Intercity-päivävaunua Otanmäestä, Transtechin vaunutehtaalta. Tehdyn tilauksen arvo on yli 50 miljoonaa euroa. VR käyttää hankintaan aiemman vaunutilauksen yhteydessä sovittuja optioita.

Yhdessä vaunussa on 113 istumapaikkaa, joten hankinta tuo lähes 2300 lisäpaikkaa juniin. Uudet vaunut tulevat liikenteeseen vuoden 2019 aikana ja niitä ohjataan nimenomaan kysytyimmille kaukoliikenteen vuoroille.

– Mahdollistamme junaliikenteen kasvun myös tulevaisuudessa investoimalla merkittävästi lisäkapasiteettiin. Nykyinen rataverkko ei juurikaan mahdollista vuoromäärien lisäämistä ruuhka-aikoina, mutta olemassa olevia junia voidaan vielä kasvattaa, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Hankinta jatkaa VR:n kaukoliikennekaluston vuonna 1997 alkanutta uudistamisohjelmaa, jonka aikana kaksikerroksiseen vaunukalustoon on investoitu yhteensä noin 640 miljoonaa euroa. Viimeksi kesällä liikenteeseen saatiin yhteensä 1700 lisäpaikkaa IC ohjausvaunujen myötä. Nyt kaupallisen liikenteen reittiväleillä pystytään liikennöimään 200 km/h nopeuksilla rataverkon kunnon salliessa. Yhtenäistä kalustoa voidaan käyttää tehokkaasti koko rataverkostolla.

Tämän tilauksen lisäksi VR:llä on käynnissä sekä ravintolavaunujen että Ekstra-luokan vaunujen sisustuksen ja konseptin uudistus matkustusmukavuuden lisäämiseksi. Yhteensä kotimaan kaukoliikenteen nopeassa liikenteessä kulkee 219 IC-vaunua ja 17 Pendolinoa, joilla ajetaan päivittäin 159 vuoroa.

– VR:n vaunutilauksella on tehtaallemme merkittävä työllistämisvaikutus, sanoo Transtech Oy:n toimitusjohtaja Lasse Orre.

Hankinnan työllisyysvaikutus on noin 150 henkilötyövuotta. Uusien vaunujen tuotanto alkaa ensi vuoden aikana.

– Olemme tyytyväisiä valmistamiemme vaunujen vastaanottoon. Matkustajat ovat antaneet niistä hyvää palautetta, esimerkiksi niiden esteettömyydestä.

VR:n matkustajamäärät kasvoivat vauhdilla  - liikevoitto loikkasi miljoonasta 37 miljoonaan

green_IC2_1

© VR Group

  • VR Groupin tammi−kesäkuun liikevoitto oli 36,8 miljoonaa euroa ja se parani edellisvuoden 1,2 miljoonan euron tasosta.
  • Matkustajaliikenteessä kaukoliikenteen junien matkamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, keskimäärin 9,5 prosenttia. Junien täyttöasteet ovat nousseet ennätyskorkeiksi etenkin pääyhteysväleillä.
  • VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia.
  • VR Trackissa Tampereen raitiotieallianssin rakentamisvaihe käynnistyi ja VR Trackin, Rambollin ja Siton muodostama ryhmittymä valittiin pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin suunnittelijaksi.

– On hienoa nähdä, että konsernin liikevaihdon kehitys on reippaassa kasvussa usean laskuvuoden jälkeen. Kaikki liiketoiminnot ovat kasvaneet ja parantaneet tulostaan vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

Kaukoliikenteen matkustajamäärät jatkoivat vahvaa kasvua ja kasvu oli 9,5 prosenttia, kotimaan kaukoliikenteessa kasvu oli 8,8 prosenttia. Markkinaehtoisessa liikenteessä matkamäärät kasvoivat yli 11 prosenttia, pääyhteysväleillä jopa yli 20 prosenttia. Markkinaehtoisen liikenteen täyttöaste oli 43,3 prosenttia (38,0). VR lisäsi kaupalliseen kaukoliikenteeseen kesäkuussa 45 uutta junavuoroa viikossa.

VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia (20,4). Kasvaneiden volyymien lisäksi aktiivinen liiketoimintakonseptien kehittäminen nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa on mahdollistanut kilpailukyvyn parantamisen.

VR Trackin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 5,5 prosenttia ja oli 131,3 miljoonaa euroa (124,5). Merkittävimpinä rakentamishankkeina käynnistyivät Tampereen raitiotieallianssi ja Riihimäki-Tampere rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti.

Konsernin liikevoitto koheni tuntuvasti

VR-konsernin kannattavuus parani huomattavasti. Tammi−kesäkuun liikevaihto oli 601,4 miljoonaa euroa (562,7). Liikevaihto kasvoi viime vuodesta 6,9 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 36,8 miljoonaa euroa ja se parani edellisvuodesta 35,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 24,7 miljoonaa euroa (-2,6).

VR:n matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvussa

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 271,2 miljoonaa euroa (243,0) ja se kasvoi tammi−kesäkuussa 11,6 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti etenkin kotimaan kaukoliikenteen kasvaneet matkustajamäärät.

Juna- ja linja-autoliikenteessä tehtiin yhteensä 63,5 miljoonaa matkaa (56,4). Matkojen määrä kasvoi tammi−kesäkuussa 12,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Linja-autoliikenteen matkamäärät kasvoivat 35,1 prosenttia ja junaliikenteen matkamäärät kasvoivat yhteensä 3,7 prosenttia. Matkamäärät koko kaukoliikenteessä kasvoivat 9,5 prosenttia ja lähiliikenteessä 2,7 prosenttia.

Kaukoliikenteen ensimmäiset Matkaketju-pilotit Turun ja Tampereen joukkoliikenteen kanssa alkoivat. Juna-ja asemaravintoloiden toiminnasta vastaava Avecra siirtyi kokoaan VR:n omistukseen ja uudistuvan ravintolavaunun pilottivaunu aloitti liikennöinnin. Lähiliikenteessä toteutettiin merkittävä palvelumallin uudistus, kun lipunmyynti loppui junissa sekä HSL:n että VR:n omalla lähiliikennealueella.

Matkustajaliikenteen katsauskauden liikevoitto oli 25,7 miljoonaa euroa ja se parani merkittävästi vertailukaudesta (-1,2).

VR Transpointin kuljetusmäärät hyvässä kasvussa

VR Transpointin liikevaihto oli tammi−kesäkuussa 194,9 miljoonaa euroa (190,4) ja kasvoi 2,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevoitto parani ja oli 16,7 miljoonaa euroa (14,2). Kuljetusmäärät nousivat 5,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 21,5 miljoonaa tonnia (20,4).

Kotimaan teollisuustuotannon elpyminen ja yleinen Suomen ja Venäjän talouskehitys ovat omalta osaltaan vaikuttaneet positiivisesti kuljetusmäärien kehitykseen alkuvuonna.

VR Trackin liikevaihto kasvoi

VR Trackin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 5,5 prosenttia ja oli 131,3 miljoonaa euroa (124,5). Tammi−kesäkuun liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (-7,7).

Kauden tärkeimpiä tapahtumia rakentamisessa olivat Tampereen raitiotieallianssin käynnistyminen ja Riihimäki−Tampere rataosan turvalaitteiden uusimisprojekti Liikennevirastolle. VR Trackin ja Liikenneviraston allianssi jatkoi Äänekosken biotuotetehtaan ratahanketta. Alkuvuoden hyvistä uutisista huolimatta rakentamisen loppuvuoden tilauskanta on alhainen, mistä johtuen käynnistettiin YT-neuvottelut mahdollisista lomautuksista. Kunnossapitoliiketoiminnassa rataverkon kunnossapitoalueen 2 allianssi siirtyi toteutusvaiheeseen.

Tulevaisuuden näkymät

Ensimmäiset kymmenen Sr3-sähköveturia ovat kesällä aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa.

Uusien dieselvetureiden hankintakilpailutus avattiin kevään aikana ja päätöksiin pyritään kesään 2018 mennessä. Uusien dieselvetureiden hankintamäärä tarkentuu prosessin aikana.

VR ja Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ovat sopineet yksinoikeuden vastineeksi ajettavan velvoiteliikenteen sisällöstä kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kaikki nykyiset 531 viikoittaista junavuoroa säilyvät, samoin säännöllinen pohjoisen yöjunaliikenne.

Kesäkuun lopussa VR-konserni ilmoitti myyvänsä Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevan pääkonttorinsa kiinteistösijoitusyhtiö Exilionille, joka remontoi tiloihin Scandic Hotelsin käyttöön tulevan hotellin. Yhtiö siirtää pääkonttorin toiminnot Länsi-Pasilaan keväällä 2018. Helsingin päärautatieasema säilyy edelleen VR:n omistuksessa, ja sitä kehitetään lähivuosina vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen odotetaan paranevan merkittävästi edellisvuodesta. Kasvua tuovat etenkin matkustajaliikenteen kotimaan kaukoliikenne sekä VR Transpointin rautatielogistiikka.

Matkustajaliikenteessä alkuvuoden hyvän matkustajamäärien kehityksen odotetaan jatkuvan. Samoin VR Transpointin loppuvuoden volyymikehityksen odotetaan säilyvän hyvänä. Volyymikehitystä tukevat muun muassa Äänekosken uuden tehtaan alkava liikenne ja vallitseva hyvä taloussuhdanne.

Miljoonaa euroa H1 2016 H1 2017 Muutos, %
Matkustajaliikenteen matkustajamäärät yhteensä 56,4 63,5 12,6
Junaliikenteen matkustajamäärät 40,5 42,0 3,7
Kuljetetut tonnit yhteensä 20,4 21,5 5,3
VR Groupin liikevaihto 562,7 601,4 6,9
VR Groupin liikevoitto 1,2 36,8

Uudet Vectron-veturit tositoimiin

vectron_sr3_1

Ensimmäinen Sr3-sähköveturi aloittaa kaupallisessa liikenteessä keskiviikkona 31.5.

Ensimmäiset kahdeksan uutta Sr3 -sähköveturia siirtyivät perjantaina 26.5. virallisesti Siemensiltä VR Groupin omistukseen ja niillä aloitettiin kaupallinen liikenne keskiviikkona 31.5. Ensimmäinen tavaraliikenteen juna ajettiin Tampereen ja Vuosaaren sataman välillä. Kaksi juuri maahan saapunutta veturia saadaan käyttöön kesäkuun aikana. Sr3-veturi soveltuu hyvin sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen.

Sähkövetureilla on takanaan laaja testausohjelma. Ensimmäinen veturi saapui Suomeen tammikuussa 2016. Vetureilla on käyttöönottolupa, joka mahdollistaa kaupallisen liikenteen ja niillä tullaan ajamaan seuraava vuosi mahdollisimman monipuolisesti matkustaja- ja tavaraliikenteen junia kokemuksia keräten, jotta mahdollisia teknisiä täydennyksiä ehditään vielä ottaa huomioon, ennen kuin sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Uusia kuljetuskonsepteja tavaraliikenteeseen

Uudessa Sr3-veturissa on myös kaksi dieselmoottoria, joiden avulla veturi pystyy vetämään vaunuja lyhyitä matkoja sähköistämättömillä sivuraiteilla ja ratapihoilla. Lisäksi veturissa on radio-ohjauslaitteisto, joka mahdollistaa veturin liikuttamisen veturin ulkopuolelta. Näillä uusilla ominaisuuksilla voidaan erityisesti tavaraliikenteen kuljetuksissa tarjota asiakkaille aivan uudenlaisia ja entistä tehokkaampia ratkaisuja.

Energiapihi työjuhta

VR Groupin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusi sähköveturi mahdollistaa entistä suuremman osan tavaraliikenteen kuljetuksista sähkövedolla dieselvetureiden sijaan.
− On hienoa, että veturit saadaan suunnitellussa aikataulussa kaupalliseen liikenteeseen. Uutta veturia on odotettu kovasti sekä tavara- että matkustajaliikenteen käyttöön. Kiitokset tässä vaiheessa omalle ja Siemensin tiimille sekä lupaviranomaisena toimineelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille hyvin sujuneesta yhteistyöstä, VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno kommentoi.

Merkittävä investointi

Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. VR Group on hankkinut parin vuosikymmenen aikana uutta kalustoa noin miljardilla eurolla. Vectronin osuus tästä on yli 300 miljoonaa euroa. Kyseessä on myös yksi viime vuosien suurimmista veturikaupoista Euroopassa.

Ravintolayhtiö Avecra kokonaan VR:n omistukseen

duetto_plus_ravintola

(© VR Group)

Ravintola-, kahvila- ja kioskipalveluja rautatieasemilla ja junissa tarjoava Avecra siirtyy kokonaan VR:n omistukseen. VR Group ja Rail Gourmet Group ovat 23.5. sopineet osakekaupasta, jolla brittiläinen junacatering-yhtiö myy 40 % omistusosuutensa VR:lle.

– Avecran liiketoiminta on viime vuosina kehittynyt hienosti. Junien matkustajamäärien yhä kasvaessa myös Avecran myyntiluvut ovat upeassa kasvussa.  Olemme nyt voimakkaasti uudistamassa ravintolapalvelujamme ja tässä kohtaa oli luontevaa ottaa kehityksen ohjaaminen kokonaan omiin käsiin, sanoo VR matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

Avecran liikevaihto oli vuonna 2016 36,8 M€ ja se palvelee vuosittain 6,5 miljoonaa asiakasta junissa ja asemilla. Avecra säilyy VR:n tytäryhtiönä, jota vetää toimitusjohtaja Piia Tyynilä.

Uusia makuja raiteille

Junissa nautitaan vuodessa 1,6 miljoonaa kuppia kahvia, 440 000 tuoppia olutta ja 80 000 lihapulla-annosta.  Ravintolapalvelut kattavat koko kaukoliikenteen reittiverkoston, joko ravintolavaunun tai kärrymyynnin muodossa. Molempia ollaan nyt uudistamassa.

– Ravintolavaunut ovat iso osa junamatkustamisen mukavuutta. Lähdemme nyt entistä tiiviimmin kehittämään asiakaskokemusta junissa ja asemilla, sanoo Tyynilä.

Uudistettua ravintolavaunun konseptia on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakaskokemuksia kerätään pilottivaunusta, joka on liikennöinyt huhtikuun alusta.  Uudistettuja ravintolavaunuja tuodaan syksyllä vaiheittain kaukoliikenteen reiteille.

Kaukojunissa huhtikuussa lähes miljoona matkustajaa: Etenkin Ouluun matkataan yhä useammin junalla

pendolino

(© VR Group)

Junamatkailu eri puolille Suomea jatkoi huhtikuussa vahvaa kasvuaan. Junalla matkataan aiempaa useammin etenkin Ouluun, jonne matkustaminen kasvoi huhtikuussa jopa yli 80 % edellisvuodesta. Kaikkiaan kaukoliikenteen junamatkoja tehtiin huhtikuussa 990 000, mikä on 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

VR:n kyytiin hyppäsi huhtikuussa 990 000 matkustajaa. Pelkästään pääsiäisen viettoon junilla tehtiin Suomessa yli 250 000 matkaa. Matkustajamäärät kasvoivat huhtikuussa kaikilla VR:n pääreiteillä, yhteensä kotimaan kaukoliikenteessä matkustettiin 6 % viime vuotta enemmän. Selvästi eniten juna on voittanut asiakkaita kyytiinsä Helsingin ja Oulun välillä – huhtikuussa jopa 81 %. Kasvu on merkittävää ottaen huomioon, että vielä vuosi sitten reitillä liikennöitiin molempiin suuntiin kaksi vuoroa enemmän kuin nyt. Kaikkiaan Oulun ja Helsingin välillä liikennöidään nyt 100 junavuoroa viikossa.

– Kilpailemme Oulun reitillä vahvasti etenkin lentoliikenteen kanssa. Asiakkaat ovat huomanneet, että olemme kuluneen vuoden aikana saaneet pääradan muutoksilla matka-ajan Helsingistä Ouluun nopeimmillaan jo alle viiteen ja puoleen tuntiin. Myös edullinen Säästölippumme, joka maksaa alle 30 euroa, on erittäin kilpailukykyinen, sanoo matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen.

VR odottaa Oulun matkailun vilkastuvan kesällä edelleen, sillä juhannusviikosta (19.6.) lähtien liikennettä lisätään Tampereelta Pohjanmaalle ja Ouluun. Myös yöjunien aikatauluja muutetaan paremmin yhteensopiviksi Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtevien ja saapuvien lentojen kanssa. Oulun lentokenttä on osan kesästä kiinni.

Venäjän liikenne piristynyt reippaasti 
Myös Venäjän liikenne on ollut erittäin pirteää koko alkuvuoden, huhtikuussa Allegrolla Pietariin matkustettiin 34 % enemmän kuin vuosi sitten. Kesällä Allegrolla voi ensimmäistä kertaa historiassa matkustaa Venäjälle ilman viisumia, jos on matkalla seuraamaan Venäjällä järjestettäviä jalkapallon MM-kisoja, katso lisää.

Tuore vertailu: VR Euroopan tehokkaimpia rautatieyrityksiä

ic2_juna02

© VR Group

VR Group on tuoreen tutkimuksen mukaan maanosan tehokkaimpia rautatieyrityksiä. Kansainvälisen Boston Consulting Groupin vertailun mukaan Suomen kokonaissijoitus on kolmanneksi paras, kun vertaillaan rataverkon käyttöä, palvelun laatua ja turvallisuutta. Hinta-laatu -suhteessa Suomi on Euroopan ykkönen. ”European Railway Performance Index” -vertailussa on mukana 25 eurooppalaista maata.

Kokonaisvertailussa Suomen ja VR:n sijoitus on noussut tasaisesti. Muutaman vuoden välein tehtävässä vertailussa Suomi oli edelliskerralla, vuonna 2015 sijalla 5., sitä ennen vuonna 2012 sijalla 6. Suomen edellä ovat nyt ykköseksi sijoittunut Sveitsi ja kakkonen Tanska.

– Tämä kertoo johdonmukaisesta oman toiminnan kehittämisestä ja tehostamisesta, summaa VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson. On hienoa, että tämä näkyy myös tässä laajassa vertailussa. Tehostamisen ansiosta olemme voineet laskea lippujen hintoja ja logistiikassa sekä infrassa olemme parantaneet kilpailukykyämme.

− Tutkimus osoittaa, että investointitason ja kokonaisarvosanan välillä on vahva yhteys, Jansson sanoo.

Suomi on noussut vertailussa tässä omaan korkeaan luokkaansa. Suomen rautatieliikennettä tutkimuksessa kiitellään erityisesti palvelun laadusta ja turvallisuudesta. Nämä näkyvät myös täsmällisyyden hyvässä kehityksessä.

Aiemmin EU-komissio on päätynyt samansuuntaisiin tuloksiin suomalaisen rautatiejärjestelmän tehokkuudesta. VR Group tiedotti asiasta joulukuussa:
http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/eu-selvitys-suomen-rautatiejarjestelma-euroopan-karkea-211220161147/

Boston Consulting Groupin vertailusta lisää (englanniksi): https://www.bcg.com/publications/2017/transportation-travel-tourism-2017-european-railway-performance-index.aspx