Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikat Mediateko Oy:lle

Väyläviraston ja Mediateko Oy:n sopimus on kymmenvuotinen. Mainosten sijoittelussa on huomioitu esteettömyys näkyvyydestä silti tinkimättä.

Rautatieasemien laiturialueiden mainospaikoista vastaa seuraavan 10 vuoden ajan kuopiolainen Mediateko Oy.

“Laiturialueiden mainospaikat kilpailutetaan 10 vuoden välein. Tämänvuotisen kilpailun markkinavuoropuhelu järjestettiin 6.8.2020. Siihen osallistui useita media-alan yrityksiä, joiden joukosta Mediateko valikoitui voittajaksi syksyn aikana käydyssä kilpailutuksessa”, kertoo radanpidon kiinteistöt asiantuntija Seppo Mikkonen Väylävirastosta.

Sopimus astuu voimaan 1.1.2021. Sopimuskautensa aikana Mediateolla on käytettävissään Väyläviraston hallitsemien laituri- ja rautatiealueiden mainostaulut.

Esteetöntä mainontaa

“Näyttöjen sijoittelussa on huomioitu ihmisten esteetön liikkuminen sekä laiturialueen kunnossapito. Tästä syystä mainoslaitteet sijoitetaan pääasiassa olemassa oleviin kiinteisiin rakenteisiin, jolloin mainosten rakentaminen saadaan toteutettua ilman, että liikenteelle tai matkustajille aiheutetaan häiriötä”, Mikkonen sanoo ja jatkaa:

“Lisäksi näyttöjen kirkkaus säätyy automaattisesti ympäröivän valon mukaan, jolloin näytöt eivät häikäise matkustajia tai veturinkuljettajia.”

Vaikka mainostaulut ovat rakenteissa, ne sijoitetaan edelleen kulkuvirtojen mukaan sellaisiin paikkoihin, joissa mainoksen näkee mahdollisimman moni laiturialueella kulkeva.

VR FleetCare tarvitsee tulevaisuudessa lisää osaavia raidekaluston asentajia –yhteistyö Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa alkaa 2021

Raideliikenteen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa ja muualla maailmassa hyvät. Liikenteen kasvu luo lisää kysyntää myös raidekaluston kunnossapitotarpeelle. Osaavia raideliikennekaluston asentajia tarvitaan näin olleen tulevaisuudessa enenevässä määrin. Lisäksi seuraavien vuosien aikana nykyisiä VR FleetCaren asentajia eläköityy runsaasti ja myös heidän tilalleen tarvitaan uutta henkilöstöä. VR FleetCare ja Keuda ovat lähteneet kumppanuussopimuksen myötä hakemaan ratkaisuja osaavan työvoiman kouluttamiseen. Ensi vuonna alkava koulutusyhteistyö tähtää uusien raideliikennealan ammattilaisten valmistumiseen.  

“Ammatillisen koulutuksen kentällä tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, jotta pystyisimme nyt ja tulevaisuudessa vastaamaan paremmin osaamisessa tapahtuviin muutostarpeisiin. Olemme kehittäneet VR FleetCaren kanssa yhteistyössä toiminnallisuutta, joka mahdollistaa raideliikenteen kunnossapidon parempaa toimivuutta tulevaisuudessa täsmäkoulutettujen osaajien avulla”, Keudan rehtori Anna Mari Leinonen kiteyttää.

“Tällä hetkellä koronapandemia vaikuttaa merkittävästi matkustusmääriin, mutta uskomme, että raideliikenne on kuitenkin tulevaisuuden vastuullinen kulku- ja kuljetusmuoto, joka tulee kasvamaan. Haemme myös yrityksenä kasvua, ja uusien asiakkuuksien ja projektien saaminen tarkoittaa luonnollisesti myös nykyisen työmäärän lisääntymistä”, toimitusjohtaja Kimmo Soini VR FleetCarelta sanoo. Koulutusyhteistyö on meille investointi tulevaan. “Keudan kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan osittain varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys myös tulevaisuudessa.”

Koulutusyhteistyön tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat kunnossapidon raideliikenteen osaamisalan koulutuksen osana sähkö- ja automaatioalan tutkintoa.

“Koulutukseen valittavat opiskelijamme pääsevät opiskelemaan raideliikennealaa työvaltaisesti teoriaa ja oikeaa käytännön kunnossapidon tekemistä yhdistellen. Opiskelijoiden aiempi osaaminen huomioidaan opinnoissa ja heille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla heidän ammatillinen osaamispankkinsa täydentyy suunnitellusti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita”, kertoo Keudan koulutusjohtaja Arto Lehtola.

“Osaavia asentajia on ollut viime vuosina vaikea rekrytoida, varsinkin pääkaupunkiseudulla, joten uudenlainen koulutusmalli, josta valmistutaan suoraan kunnossapidon ammattilaiseksi, tulee tarpeeseen”, VR FleetCaren kunnossapitopäällikkö Petri Seppälä tietää. Halusimme lähteä hakemaan varmaa ratkaisua, ja Keuda Keski-Uudenmaan johtavana kouluttajana, oli ensisijainen valinta koulutuskumppaniksi. Heillä on myös laajasti kokemusta yritysten kanssa tehtävästä koulutusyhteistyöstä, Seppälä perustelee. Henkilöstömme edustajat ovat olleet myös vahvasti ja aktiivisesti mukana edistämässä asiaa. Perinteisesti asentajilla on ollut myös pitkät työurat, mutta uusien sukupolvien myötä siirrytään kohti normaalia vaihtuvuutta. Hyvin rakennettu koulutuspolku voisi sitouttaa paremmin työnantajaankin, Seppälä arvioi.

LVM:n ja VR:n välille uusi ostoliikennesopimus

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet sopimuksen henkilöjunaliikenteen ostoista kaudelle 1.1.-30.6.2021 ja optiosta kaudelle 1.7.-31.12.2021. Optiokauden voimaantulo edellyttää eduskunnan myöntämää määrärahaa.

Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimuksen tekemistä 17. joulukuuta 2020.

Sopimuksen tavoitteena on turvata valtion hankkiman junaliikenteen palvelutaso myös koronan aiheuttamassa tilanteessa. Palvelutason ylläpitoa varten eduskunta on myöntänyt kuluvalle vuodelle lisätalousarviossa 11 miljoonan euron lisärahoituksen junaliikenteen hankintaan. Hankinta ei kohdistu kuitenkaan markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota koskevat ratkaisut VR tekee itsenäisesti.

Liikennöintikorvaus tammi-kesäkuun kaudelta on 30,6 milj. euroa (alv 10%), ja heinä-joulukuun optiokaudelta 23,6 milj. euroa (alv 10%). Optiokauden käyttäminen edellyttää 11 milj. euron (alv 10%) lisärahoitusta.

Vuoden 2021 ostoliikennesopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten.

Uusi sopimus korvaa nykyisen sopimusjärjestelyn kokonaisuudessaan ja sen myötä myös VR:lle vuonna 2009 myönnetty yksinoikeus päättyy. Uudessa sopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriön käyttöoikeussopimuksen määrittelemä ns. velvoiteliikenne siirtyy osaksi valtion hankkimaa ostoliikennettä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää nykyistä sopimusjärjestelyä. Sopimusmallin kehittämisestä on neuvoteltu alkuvuodesta lähtien.

Tampereen Ratikan viides vaunu saapuu viikonloppuna – Perjantaina on luvassa erityistä bongattavaa

Tampereen Ratikka nähdään keskustassa jouluisissa tunnelmissa perjantaina 18.12. Kuvassa on käynnissä Tampereen Ratikan ensimmäiset koeajot keskustassa 15.11. Kuva: Pasi Tiitola/ Tampereen Raitiotie Oy

Tampereelle saadaan viides raitiovaunu myöhään lauantai-iltana 19.12. Ratikka alkaa olla koeajojen myötä tamperelaisille tuttu näky liikenteessä. Perjantai-iltapäivänä Tampereen Ratikan koeajoissa virittäydytään joulutunnelmaan.

– Kaikkien vaunujen käyttöönotto on sujunut odotusten mukaisesti. Saamme vielä yhden vaunun kotipesään ennen joulua. Seuraava vaunu saapuu tammikuussa, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo.

Tampereen Ratikan koeajoissa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloitti myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Niitä suoritetaan pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä koeajoja tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Perjantaina 18.12. Ratikka liikkuu koeajoalueella noin klo 15.30-17.30 hieman viihteellisimmissä merkeissä. Ratikan voi bongata joulutunnelmissa keskustassa rautatieaseman ja Pyynikintorin välillä noin klo 16-17.

– On ollut mukava huomata, että ihmiset ovat kokeneet Ratikan koeajojen ja raitiotien rakentamisen vauhdikkaan etenemisen tuoneen positiivista väriä tähän koronan harmaaksi värjäämään arkeen. Haluamme kiittää tällä pienellä Tampereen Ratikan liikennöintiallianssin, eli Nyssen, Tampereen Raitiotie Oy:n ja VR:n tempauksella kaikkia Ratikan matkaa seuranneita ihmisiä, Tampereen Raitiotie Oy:n viestinnän asiantuntija Sari Mäkelä selventää.

Tempauksessa huomioidaan voimassaolevat koronarajoitukset. Tampereen Ratikan liikennöintiallianssi muistuttaa, että kaikkien Ratikkabongarien tulee muistaa maskisuositus sekä turvavälit niin toisiinsa kuin Ratikkaan.

Ratikka on pysyvä osa Tampereen liikennettä, joten kannattaa kerrata myös Ratikkakaupungin liikennesäännöt osoitteessa

www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Tredulle oikeus kouluttaa kaupunkiraideliikenteen kuljettajia

Kuva: Laura Vanzo

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tredulle oikeuden järjestää kaupunkiraideliikenteen kuljettajan tehtävään valmistavaa koulutusta 1.1.2021 alkaen. Kaupunkiraideliikenne alkaa Tampereella elokuussa 2021, jolloin osaajien tarve alueella kasvaa. Tampereella tullaan vuosittain tarvitsemaan noin 10 ratikankuljettajaa.

Tammi-elokuussa koulutetaan yli 60 kuljettajaa

Raitiovaununkuljettajakoulutus alkaa 11.1.2021. Oppisopimuskoulutus kestää 24 viikkoa. Tammi-elokuun aikana koulutetaan neljä ryhmää, joista kuhunkin valitaan 16–17 opiskelijaa. Koulutuksen aloitukseen on Tredussa valmistauduttu pätevöitymällä raitiovaunun ajo-opetukseen sekä materiaalin rakentamiseen.

Koulutuksessa huomioidaan Tampereen erityistarpeet

Tällä hetkellä koulutusta on Suomessa järjestetty vain Helsingissä Helsingin kaupunkiraideliikenteen tarpeisiin. Tampereella ratainfra, liikenteenohjaus ja käyttöönotettava kalusto poikkeavat merkittävästi pääkaupungin vastaavista. Tämä asettaa kaikille raitiovaununkuljettajakoulutukseen osallistuville mielenkiintoisen haasteen.

Tredu vastaa kuljettajakoulutuksesta, mutta koulutuksen sisältöä ja toteutusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä VR Groupin ja Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa.

CAF on valinnut Telesten junajärjestelmät Lontoon Docklands Light Railwayn juniin

Teleste toimittaa junajärjestelmiään juniin, joita CAF toimittaa Transport for Londonin Docklands Light Railwaylle. Telesten ja CAF:n välisen sopimuksen mukaan junajärjestelmät toimitetaan vuosien 2021–2023 aikana. Toimitus sisältää matkustajainformaatio-, kuulutus- ja videovalvontajärjestelmät sekä uusimmat ultraleveät TFT-näytöt 43:een viiden vaunun automatisoituun kevytmetrojunaan. Ensimmäiset niistä otetaan matkustuskäyttöön vuonna 2023.

Itä-Lontoon Docklands Light Railway on Iso-Britannian vilkkain rautatieverkko ja sen vuosittainen matkustajamäärä yltää 122 miljoonaan. Uudet junat tulevat lisäämään reitin kapasiteettia jopa 30 % ja näin ne pystyvät vastaamaan alueen jatkuvasti kasvavaan julkisen liikenteen matkustajien, työpaikkojen ja asuntojen määrään. Lisäksi uudet junat parantavat matkustuskokemusta, kun tarjolla on entistä enemmän reaaliaikaista matkustustietoa, mikä onkin yksi keskeisistä Telesten matkustajainformaatiojärjestelmän mahdollistamista toiminnoista.

Tampereen Ratikan koeajot jatkuvat läpi talven – Raitiotiellä liikkuva kalusto on jatkossa pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää

Tampereen Ratikan koeajoissa otettiin marraskuun 15. päivä historiallinen askel, kun raitiovaunulla ajettiin ensimmäistä kertaa Pyynikintorille asti. Koeajot ydinkeskustassa ovat sujuneet odotusten mukaan. Ratikan koeajoissa on kyse monipuolisesta kokonaisuudesta, jossa testataan niin raitiotiejärjestelmää kuin uusia raitiovaunujakin. Joulukuun 2. päivänä aloitetaan myös liikenteenohjaajien koulutusajot. Tammikuussa päästään aloittamaan käytännön palvelukokemuksen kehittäminen, kun koeajot testimatkustajien kanssa alkavat. Sen lisäksi, että raitiovaunut ovat pysyvä osa Tampereen liikennejärjestelmää, kiskoilla liikkuu säännöllisesti myös kunnossapitokalustoa. Raitiotien myötä Tampereen liikenneympäristö on muuttunut ja sen vuoksi on syytä opetella uudet toimintatavat liikenteessä.

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa 9.8.2021. Sitä ennen raitiotiejärjestelmän ja raitiovaunujen käyttöönotossa on edessä vielä monta vaihetta, joilla varmistetaan liikenteen mutkaton sujuminen tulevaisuudessa. Koeajot jatkuvat liikennöinnin aloittamiseen asti ja raitiotiellä liikkuva kunnossapitokalusto tulee olemaan myös tuttu näky Tampereella liikkuville.

Tähän mennessä Tampereen Ratikan koeajoja on suoritettu vaunuja valmistavan Škoda Transtech Oy:n ja raitiotietä rakentavan Raitiotieallianssin kanssa. Joulukuun alussa myös Ratikan liikennöinnistä vastaava VR aloittaa koeajot. Koeajojen koordinoinnista vastaa raitiotiejärjestelmän ja vaunut omistava Tampereen Raitiotie Oy. Ajantasaisen tiedon Ratikan koeajoista saa Tampereen Ratikan kanavista.

Sujuva liikenne on yhteispeliä

Sujuva liikenne on yhteispeliä ja liikenteen sujuvuus syntyy sekä toisten huomioon ottamisesta että sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

– Olemme huomanneet koeajoissa, että esimerkiksi autoilijat liikkuvat ajoittain Ratikalle varatulla rata-alueella, vaikka liikennemerkit ja reunakivet ohjaavat liikenteen uusille kaistoille. Autoillessa tulee olla tarkkana opasteiden kanssa ja Ratikka-ajan liikennesääntöihin kannattaa tutustua Tampereen Ratikan sivuilla, projekti-insinööri Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä muistuttaa.

Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on myös edessä uuden opettelua suojatiemuutosten vuoksi. Raitiotien rakentamisen myötä Tampereelle on saatu mm. täysin uudistettu Hämeenkatu.

– Varsinkin Hämeenkadulla on sekä raitiotien ylityspaikkoja että suojateitä, joissa on eroja väistämisvelvollisuuksien osalta, Uolamo toteaa.

Suojateillä, jotka Hämeenkadulla ovat pääosin valo-ohjattuja, Ratikka ja autoliikenne ovat väistämisvelvollisia. Raitiotien ylityspaikoilla, jotka monet sijaitsevat entisten suojateiden kohdilla, ei uudessa tilanteessa ole suojatien merkintöjä. Ylittäessään katua muualta kuin suojatien kautta, ovat jalankulkija ja pyöräilijä väistämisvelvollisia.

– Raitiotiereitin varrella liikuttaessa tulisi opetella uudet liikkumiskäytännöt ja yhteiset pelisäännöt liikenteessä. Ratikka tulee jatkuvien koeajojen myötä liikkumaan osana tamperelaisten arkea lähes päivittäin jo ennen elokuussa alkavaa säännöllistä liikennöintiä. Siksi raitiotien liikennesäännöt on hyvä ottaa haltuun heti.

Ratikka osaksi päivittäistä liikennettä

Marraskuun puolivälissä aloitetuissa Hämeenkadun ja Pirkankadun koeajoissa testattiin kattavasti radan ja sen teknisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi koko varikko–Pyynikintori -välillä tehtiin kahden vaunun koeajoja. Niissä tarkastelun kohteena olivat etenkin vaunujen ulottumat sekä liikenne- ja varoitusvalojen toiminta. Useamman vaunun koeajoja jatketaan läpi talven.

– Koeajoissa ei tullut eteen mitään isoja yllätyksiä, joten ratainfran ja vaunun yhteensopivuus saatiin testattua kauttaaltaan, Niina Uolamo tiivistää.

Koeajoja jatketaan vaunutestien muodossa läpi talven. Ensi keväänä koeajot laajenevat myös Taysin linjalle eli Teiskontieltä Tekunkadun ja Kuntokadun kautta Lääkärintielle sekä Hervannassa Atomipolulta Hervantajärven päätepysäkille.

Liikenteenohjaajat ja raitiovaunun kuljettajat pääsevät tositoimiin

Joulukuun 2. päivä Tampereen Ratikan liikennöinnistä vastaava VR pääsee aloittamaan koeajot, joilla Ratikan liikenteenohjaajat koulutetaan ammattiinsa. VR suorittaa koeajoja, joissa testataan esimerkiksi suunniteltujen ajoaikojen ja aikataulujen toimivuutta sekä erilaisia työvuoroon kuuluvien tehtävien suorittamista ja ajoitusta.

– Olemme todella innoissamme siitä, että pääsemme tositoimiin, eli ajamaan Ratikkaa – vaikkakin alkuun varovaisesti ja pienimuotoisesti koulutus- ja testiajona. Ajamme pääsääntöisesti arkipäivisin noin klo 8 ja 16 välillä. Ensi keväänä teemme koeajoja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koeajoissa käytettävien vaunujen määrä vaihtelee tehtävien testien mukaan, Tampereen Ratikan operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala VR:ltä selventää.

Lisäksi koeajoissa testataan Ratikan palvelun toimintaa eri käyttäjäryhmien kanssa. Ensimmäiset testimatkustajat pääsevät kyytiin tammikuussa. Tampereen Ratikasta tulee osa Nyssen joukkoliikennejärjestelmää, ja testimatkustajien rekrytoinnista vastaa Nysse. Testimatkustajien haku on auki 6.12. asti osoitteessa www.nysse.fi/nysselab. Erityisryhmien testimatkustajat rekrytoidaan Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattorin kautta.

Koeajojen ja testien lisäksi VR kouluttaa kevään aikana noin 65 kuljettajaa ajamaan Ratikkaa. Ensimmäinen kuljettajakurssi tulee ajoharjoitteluun helmikuun alussa, minkä jälkeen opetusajot näkyvät yhä enenevässä määrin Tampereen katukuvassa. Kesällä kaikki kuljettajat ovat ajamassa ja kaikki 19 raitiovaunuakin ovat saapuneet Tampereelle.

Kunnossapito varmistaa liikennöintiä

Raitiotiereitin varrella liikkuvien kannattaa huomioida, että kiskoilla voi liikkua myös kunnossapitokalustoa. Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssi pitää huolta siitä, että Ratikka voi kulkea turvallisesti ja suunnitelmien mukaisesti.

Raitiotien kunnossapitotöitä tehdään ympäri vuorokauden. Yöllä tehdään töitä, jotka häiritsisivät päivällä liikennöintiä.

Lisätietoja:

Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivu: www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus

Vantaan ratikan suunnittelu etenee

Vantaalle suunnitellaan pikaraitiotieyhteyttä, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudut raideliikenteen piiriin ja luo sujuvan yhteyden Tikkurilaan, Jumboon ja Aviapolikseen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ratikkareitin ja sen ympäristön yksityiskohtainen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja siihen voi jo osallistua muun muassa alueellisissa, verkossa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa sekä vastaamalla katutilan suunnittelua ja taidetta koskevaan verkkokyselyyn. 

Vantaan ratikan yleissuunnitelma valmistui vuonna 2019. Sen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti, että ratikan suunnittelua jatketaan. Jatkosuunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2020 ja sen aikana ratikalle laaditaan sen rakentamisen mahdollistavat katu- ja puistosuunnitelmat sekä asemakaavat. Lisäksi reitin varren kaupunkikehityksen ohjaamiseksi laaditaan kaavarunko.  

Ratikka on merkittävä investointi Vantaan tulevaisuuteen. Sillä on suurta merkitystä talouden elvyttäjänä, sillä se tuo työllisyyttä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Ratikkareitti muodostaa kaupungin merkittävimmän kasvukäytävän ja sen odotetaan tuovan 37 000 uutta asukasta ja 30 000 työpaikkaa. Vantaan ratikka on myös kiinteä osa koko pääkaupunkiseudulle kehittyvää pikaraitioteiden verkostoa. 

– Esimerkiksi Tikkurilassa, joka on jo merkittävä liikenteen solmukohta, ratikka parantaa edelleen alueen sisäistä, sujuvaa liikkumista. Ratikan odotus on jo nyt myötävaikuttanut suotuisasti Tikkurilan alueen työpaikkakehitykseen. Tikkurilan keskusta laajenee Jokiniemeen suurilla työpaikkahankkeilla, kun STUKin pääkonttori, Mehiläisen lääkärikeskus ja osa Valmetin toiminnoista sijoittuvat alueelle. Myös Tikkurilan maalitehtaan aluetta kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä Tikkurila Oyj:n kanssa, listaa ratikan hankejohtaja Elina Suonranta. 

Muitakin ajankohtaisia hankkeita on vireillä, kuten Länsimäessä sen keskustaa tiivistävä kaavarunko sekä Hakunilassa käytöstä poistuvan bussivarikon alue, jonne on suunnitteilla tuhansia uusia asuntoja. Helsinki puolestaan uudistaa Mellunmäkeä, Vantaan ratikan lähtöpistettä.

Aviapoliksessa vireillä on useita uutta asumista, palveluja ja työpaikkoja sisältäviä kaavamuutoksia. Ratikka tuo myös yhden Suomen suurimmista kauppa- ja vapaa-ajan keskittymistä, Jumbon ja Flamingon, joukkoliikenteellä sujuvasti saavutettavaksi. 

Monia sähköisiä osallistumismahdollisuuksia 

Ratikan suunnittelu etenee kolmella rinnakkaisella tasolla: katu- ja puistosuunnittelu, asemakaavat ja kaavarunko. Työ on nyt alkanut kaavarungon ja asemakaavojen yhteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkaisulla, joka toimii myös katu- ja puistosuunnittelun aloitusilmoituksena.  

– Suunnitelmassa kerromme, mitä kullakin tasolla suunnitellaan, miten työ etenee ja miten siihen voi osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi kerromme suunnittelualueen nykytilanteesta sekä erilaisten vaikutusten arvioinnista. Näitä teemoja käsittelemme myös tulevissa yleisötilaisuuksissa, kertoo ratikkatiimin asemakaava-arkkitehti Mari Jaakonaho 

Suunnitelman voi ladata pdf-muodossa ja siitä voi jättää kirjallisen mielipiteen kaupungin kirjaamoon 15.1.2021 mennessä. 

Suunnitelman myötä asukkaille ja osallisille järjestetään mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ratikan suunnitteluun. Joulukuussa 2020 järjestetään neljä alueittaista verkkotilaisuutta, joissa esitellään suunnittelun etenemistä sekä ajankohtaista kaupunkikehittämistä kullakin alueella. Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi tilaisuudet järjestetään Microsoft Teams -livetapahtumina seuraavasti: 

Tilaisuuksien lisäksi asukkaille ja osallisille on avoinna verkkokysely, jolla kerätään näkemyksiä ja ajatuksia ratikan katujen ja taiteen suunnitteluun liittyen. Kysely on auki 15.1.2021 saakka. Tarkemmat ohjeet sekä kyselystä että yleisötilaisuuksista löytyvät osoitteesta osallistuvavantaa.fi. 

Asukkailla ja osallisilla on myös mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti ratikan suunnittelijoiden kanssa. Sähköposteihin he vastaavat osoitteessa ratikka@vantaa.fi. Puhelimitse heidän kanssaan voi keskustella Vantaa-infon kaupunkiympäristön asiakaspalvelun numerossa 09 8392 2242 seuraavina aikoina: 

  • ke 25.11.2020 klo 14–16 
  • ke 2.12.2020 klo 14–16 
  • ke 9.12.2020 klo 14–16 
  • ke 16.12.2020 klo 14–16  
  • to 14.1.2021 klo 11–13 

Muina aikoina numerosta vastaavat Vantaa-infon asiakaspalvelijat.  

Ajankohtaiset tiedot ratikan suunnittelun etenemisestä löytyvät osoitteesta vantaa.fi/ratikka

Ajankohtaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on koottu osoitteeseen osallistuvavantaa.fi.

Lisäksi hanketta voi seurata sekä Facebookissa (@vantaanratikka) että Instagramissa (@vantaanratikka). 

Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä

Peruskorjatun M100-sarjan metrojunan sisätilat. Kuva: HKL

HKL peruskorjaa kaikki M100- ja M200-sarjan metrojunat. Peruskorjaukset on aloitettu M100-sarjan junista. Kaksi ensimmäistä metrojunaa on peruskorjattu, ja ne ovat palanneet matkustajaliikenteeseen maanantaina 23. marraskuuta.

Junien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä: matkustamon sisustusta uudistetaan ja juniin asennetaan led-valaistukset. M100-sarjan metrojuniin tulee lisää avointa tilaa, joka soveltuu muun muassa polkupyörien kuljettamiseen. Peruskorjauksessa päivitetään myös matkustajainformaatiojärjestelmä, pintakäsitellään kori ja uudistetaan M100-junien ohjaamot kokonaan ajopöytä mukaan lukien. Ajoergonomian parannus toteutetaan metrojunankuljettajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

– M100-junien matkustamo näyttää nyt nykyaikaisemmalta vaaleasta värisävystä johtuen, ja matkustusmukavuutta on parannettu esimerkiksi ohjaamon taakse tehdyllä tilalla polkupyörän kanssa matkustaville. Asiakaspalautteissa on jo pitkään pyydetty matkustamoon pistorasioita, joten niitä on nyt tässä peruskorjauksessa sinne lisätty. Junat maalataan ja moottoriohjauksen ja ovien komponentteja uusitaan siten, että tällä kalustolla pystytään jatkamaan junien suunnitellun elinkaaren loppuun asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Keijo Lahti.

Hankkeessa peruskorjataan kaikkiaan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojunaa ja 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa.

Vaunut kuljetetaan Pieksämäelle

Vaunut peruskorjaa raidekaluston kunnossapitoyritys VR FleetCare. Vaunut pintakäsitellään VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja muu työ tehdään Helsingin varikolla Ilmalassa.

– Meillä on kymmenien vuosien kokemus vastaavanlaisista vaativista peruskorjausprojekteista sekä junakaluston modernisointiprojekteista. Lisäksi meillä on erinomaiset tuotantotilat, jotka tarjoavat työlle erinomaiset edellytykset, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo. – Aluksi metrojunia siirrettiin rekka-autoilla ja laveteilla, mutta nyt niitä kuljetetaan poikkeusluvalla junaraiteita pitkin korjattavaksi. Tämä helpottaa kokonaistoimitusta ja antaa yleisölle mahdollisuuden bongata metrojuna raiteilla matkalla Helsingistä Pieksämäelle, Guldbrand vinkkaa.

Ensimmäisenä peruskorjataan kaikki M100-sarjan junat, minkä jälkeen vuorossa ovat M200-sarjan junat. Viimeinen uudistettu juna palautuu HKL:lle vuonna 2023.

Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannattaa Itä- ja Kaakkois-Suomen ratahankkeita

Suunnitteilla olevat Itärata ja Itäinen rantarata mahdollistaisivat ihmisten sujuvan ja autottoman vapaa-ajan liikkumisen ja työliikenteen entistä nopeammin. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry näkee molempien hankkeiden tärkeyden ihmisten liikkumiselle sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuudelle. Ratahankkeet toisivat ihmisille lisää vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja hankkeilla katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia niiden vaikutusalueiden elinvoimaisuudelle ja taloudelliselle kehittymiselle. Myös ilmastotavoitteet tukevat junamatkustamiseen investoimista. 

Itärata-hanke tähtää Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseen ja nopeampaan liikkumiseen. Sen vaikutukset ylettyvät Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueille sekä mahdollisesti Pietariin saakka. Nykyisin yhteydet Savon ja Karjalan radoille kulkevat Helsingistä Lahteen ja sieltä Kouvolaan, josta Savon ja Karjalan radat haarautuvat. Lisäksi Karjalan rata haarautuu Luumäeltä kohti Venäjää ja Lappeenrantaan. Nykyisen ehdotuksen mukainen Itärata kulkisi Helsingin lentokentän kautta Porvooseen ja siitä Kouvolaan. Tämä hanke parantaisi noin 920 000 itäsuomalaisen liikkumismahdollisuuksia.  

Kaupunkeja pyydettiin ilmoittamaan osallistumisestaan mahdollisiin hankkeisiin elokuun 2020 loppuun mennessä. Tähän mennessä yhteensä 18 kaupunkia on sitoutunut lähtemään mukaan rahoittamaan Itäratahanketta. Näistä 13 kaupunkia edellyttää, että rakennettava junarata kulkee nimenomaan Porvoon ja Kouvolan kautta. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry:n mielestä on erittäin positiivinen asia, että Itäradan rahoitus on edennyt ja että moni kaupunki on lähtenyt mukaan tähän tärkeään hankkeeseen. 

Itäinen rantarata kulkisi Helsingistä lentoaseman kautta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä mahdollisesti vielä Venäjälle. Tältä Suomen kaakkoiselta ranta-alueelta puuttuu nykyisellään ratayhteys kokonaan. Itäinen rantarata mahdollistaisi alueen ihmisten liikkumisen aivan uudella tavalla matka-aikojen lyhentyessä HelsinkiKotka ja HelsinkiLappeenrantavälillä puoleentoista tuntiin. Hanketta kannattavien kaupunkien mukaan tämä ratahanke mahdollistaisi 200 000 ihmisen helpomman liikkumisen Helsingin ja itäisen ranta-alueen välillä. 

Itäistä rantarataa rahoittamaan ovat ilmoittautuneet Kotka, Loviisa, Hamina ja Pyhtää. Porvoo on mukana rahoituksessa, mikäli Itärata ei toteudu. Tällöin Itäisen rantaradan rahoituksesta näyttää jäävän puuttumaan tällä Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 16 miljoonaa euroa. Hankkeen eteneminen on vaakalaudalla rahoituksen puuttumisen vuoksi. 

Ratarakentamista varten perustetaan hankeyhtiö, josta valtion omistuksen tulee olla 51 %, loput rahoituksesta tulee tulla kunnilta ja muilta tahoilta. Valtion osallistuminen ja sen rahoitusosuus hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään ensiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn 2020 aikana. Tämän jälkeen valtion rahoitusosuus viedään eduskunnan päätettäväksi.  

Ihmisten liikkumisen nopeus, helppous ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä asioita. Kaakonkulman Kuluttajayhdistys ry kannustaa kunta- ja valtiotason päättäjiä vielä pohtimaan Itäisen rantaradan alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä toimia ja mahdollisuuksia toteuttaa ratahanke tälläkin alueella. Alueen asukkaiden kannalta on olennaista, että liikeyhteyksien kehittämistä tällä alueella ei unohdeta. Jos Itäinen rantarata jää toteutumatta on syytä pohtia muita alueen elinvoimasuutta tukevia julkisen liikenteen tehostustoimia kuten mahdollisia parannuksia bussiyhteyksiin ja siirtymäyhteyksiin rataliikenteeseen.