Havainnekuva:Poyry Finland Oy
Tampereen raitiovaunuvarikon rakentaminen Hervannassa etenee suunnitellusti. Tontille on ensimmäisenä rakennettu sähkönsyöttöasema ja käynnissä on vaunujen säilytyshallin pystytys sekä korjaamohallin elementtiasennukset. Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 (keskusta–Hervanta–Tays) ja 2 (keskusta–Lentävänniemi) liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille.
- Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä yhdistetty kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Varikon alueelle tulee myös kaikkiaan noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotieraidetta, ratapäällikkö Markus Keisala Tampereen Raitiotie Oy:stä kertoo.
Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi myös ratasähkön syöttöasema liikenteen ja kunnossapidon tarpeisiin. Varikkoa rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Reilun viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.
Ympärivuorokautinen tukikohta ja operointikeskus
Raitiovaunuvarikko on monipuolisten toimintojen ympärivuorokautinen tukikohta. Se on vaunujen säilytys-ja kunnossapitopaikka sekä tulevan henkilöstön tukikohta. Varikolla hoidetaan myös raitioliikenteen valvonta ja kunnossapidon ohjaus.
Varikosta tulee vaunujen ja ratainfran kunnossapitohenkilöstön, Tampereen Raitiotie Oy:n henkilöstön sekä vaunuoperaattorin kuljettajien ja valvomohenkilöstön työpaikka. Eri vuorokauden aikoina varikkoa käyttää yhteensä arviolta sata henkilöä, mutta yhtä aikaa varikolla työskentelee aina muutamia kymmeniä henkilöitä. Varikko toimii ympäri vuorokauden, ja esimerkiksi vaunusiivous hoidetaan öisin kun raitioliikennettä ei ole.
Muunneltavat ja monikäyttöiset tilat
Varikon tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.
- Varikko on modulaarisesti suunniteltu, mikä mahdollistaa tilojen joustavan muuntelun. Arkkitehtuuri tukee toimintoja, varikon rakentamisesta vastaava YIT Rakennuksen projektipäällikkö Harri Järvinen kertoo.
Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 950 neliötä. Pukutiloja tulee lähes sadalle henkilölle ja toimistoon tulee noin 15 työpistettä sekä useita neuvottelutiloja. Yhdeksän metriä korkeaa varastotilaa on noin 500 neliötä. Korjaamolle rakennetaan myös yleisötasanne, josta korjaamotoimintoja voidaan esitellä varikkovierailuilla.
Yhdistetyn kunnossapito-, henkilöstö- ja toimistorakennuksen eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen toimiston osalta reilut 200 neliötä ja tietyiltä osin myös korjaamon sisätiloja toisessa kerroksessa. Varikon piha-alueella laajennusmahdollisuuksia on sekä pohjoiseen että idän suuntaan.
Vaunujen kunnossapito- ja säilytystilat optimikäytössä
Vaunujen säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Hallin sisällä on kaikkiaan kuusi läpiajettavaa raidetta ja yksi raide on lähes kokonaisuudessaan varattu ratainfran kunnossapitokalustolle.
Korjaamohallissa on neljä raidetta, joista kaksi on läpiajettavia. Ne toimivat päivittäishuoltopaikkoina ja tarvittaessa myös pitkäaikaisempina kunnossapitopaikkoina. Yhteensä korjaamohallissa on seitsemän vaunupaikkaa, joista jokainen mahdollistaa 47-metrisen vaunun kunnossapidon. Vaunupaikoista kolme on varustettu huoltomontulla sekä ylähuoltotasoilla. Yhdellä raiteella on pyöräsorvi ja se toimii myös telinvaihtoraiteena. Korjaamohallin yhteydessä on omat tilansa työpajoille, työnjohdolle, varastoille sekä tekniikalle.
- Korjaamon kunnossapitopaikkkojen määrässä ja varustelussa on pyritty monipuolisuuteen, jotta kunnossapito voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä pyritään takaamaan vaunujen hyvä käytettävyys, Markus Keisala mainitsee.
Varikon toiminnoissa ympäristö on huomioitu eri tavoin. Varikon korjaamo- ja kunnossapitotoiminta on jo lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi autokorjaamoilla, koska varikolla ei käsitellä isoja määriä kemikaaleja, rasvoja tai polttoaineita. Varikon vaunupesukoneessa on suljettu kierto, mikä estää vesien pääsyn suoraan viemärijärjestelmiin. Lisäksi varikon alueen jätevedet puhdistetaan tarkoin ja hulevesien keräys sekä johtaminen on järjestetty tehokkaasti.
Varikko valmiina koeliikenteen alkaessa 2020
Työt varikon tontilla alkoivat viime vuoden syyskuussa, noin yhdeksän kuukautta myöhässä, mikä johtui alueen kaavavalituksista. Tällä hetkellä aikataulua on otettu kiinni reilut kolme kuukautta.
- Allianssimallin avulla varikon suunnittelu ja rakentaminen on ollut saumatonta ja kustannustehokasta, mikä on mahdollistanut nopean aikataulun, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä arvioi.
Kuluneen syksyn aikana on valettu säilytyshallin anturoita ja pystytetty teräsrunko. Lisäksi on asennettu korjaamohallin elementtejä ja rakennettu huoltomonttuja sekä asennettu säilytyshallin kattopeltejä ja sokkelielementtejä. Säilytyshallin vesikatto valmistuu lokakuun aikana. Sähkönsyöttöasemalla on aloitettu kojeistoasennuksia. Varikkorakennusten on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana, jonka jälkeen rakennetaan raitiotietekniikkaa ja tehdään rakennusten sisätöitä. Kokonaisuudessaan varikko piha-alueineen valmistuu vuonna 2020 koeliikenteen alkaessa.
Lisätietoja:
raitiotieallianssi.fi
