RAUTATIEUUTISET

Ensimmaiset kiskot Hervantaan

Tampereen raitiotien ensimmäiset kiskot viettävät vuosipäivää tänään 18.5. Tasan vuosi sitten alkoi ensimmäisen kiintoraidelaatan ja kiskojen asennus Hervannassa, Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun risteysalueella. Ensimmäisen kiintoraidelaatan ja kisko-osuuden pituus oli 22,5 metriä.

– Vuoden aikana  kiskoja on asennettu yli 4400 metriä mikä tarkoittaa 2200 metriä raidetta. Raitiotierataa, joka muodostuu kiintoraidelaatasta ja kaksoisraiteesta, on siis 1100 metriä, kertoo raitiotien päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela.

Kiskoja on jo lähes kaikilla raitiotiekaduilla: 

Hämeenkatu
Itsenäisyydenkatu
Sammonaukio
Sammonkatu
Hervannan valtaväylä (Nekalantien ramppi ja Turtola)

Kanjoninkatu
Insinöörinkatu
Atomipolku
Hermiankatu
Tekunkatu

Kaikkiaan Tampereen raitiotien ensimmäisen osan linjalle ja varikolle tulee yhteensä noin 63 kiskokilometriä. Raitiotien ensimmäisen osan pituus on 15 kilometriä kaksoisraidetta eli yhteensä 60 kilometriä kiskoja. Lisäksi raidetta tulee varikon alueelle, johon asennetaan noin 3 kiskokilometriä. Tänä vuonna kiskoja asennetaan raitiotiekaduille lisää useita kilometrejä.

Tallinnan rautatietunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää yksityisen sektorin osallistumista. Tunnelilla olisi toteutuessaan laajoja positiivisia vaikutuksia molemmille maille, ja se esimerkiksi tehostaisi Euroopan ja Aasian välistä liikennettä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän raportissa todetaan, että tunnelihankkeen laajuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen sen eteneminen edellyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja etenkin rahoituksen suhteen. Yksityisen sektorin osallistuminen nopeuttaisi hankkeen etenemistä ja vahvistaisi sen taloudellista kannattavuutta. Toteutuakseen tunnelihanke voitaisiin rahoittaa useasta eri lähteestä.

Raportissa suositellaan, että hanke tarvitsee edetäkseen vahvan projektiorganisaation. Seuraavana askeleena esitetään hankkeen kehittämisvaiheeseen perustettavaa toimijaa, kuten hankeyhtiötä, joka veisi hanketta eteenpäin.

Työryhmä korostaa, että Suomen ja Viron tulee koordinoida maankäytön suunnittelua tunnelihankkeen toteutumiseksi. Samoin maiden tulisi tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että tunneliyhteys sisällytettäisiin EU:n TEN-T-ydinverkkoon, kun sen laajuutta arvioidaan uudelleen vuonna 2023. Tämä toisi hankkeelle positiivista näkyvyyttä ja mahdollistaisi soveltuvien EU-rahoitusten hakemisen.

Tunnelin rakentaminen edellyttää myös rakennusteknisten innovaatioiden tutkimista ja hyödyntämistä. Näihin perehtyminen olisi keskeistä hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Raportissa suositellaan, että Suomen ja Viron tulisi vuoden 2018 loppuun mennessä sopia konkreettisemmin maiden sitoutumisesta ja osallistumisesta hankkeeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö kokosi helmikuussa 2018 työryhmän arvioimaan Tallinnan rautatietunnelin jatkotutkimusten tarvetta sekä hankkeen laajempia vaikutuksia. Työryhmässä on edustus Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöistä, sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat. Työn osana tilattiin kaksi konsulttiselvitystä tunnelihankkeen jatkokehityksen rahoituksen ja tunnelihankkeen laajempien taloudellisten vaikutusten selvittämiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Suomen ja Viron vastuuministeriöt laativat vuoden 2018 loppuun mennessä esityksen seuraavista toimenpiteistä.

Massaltaan suurin kotimainen tavarajuna on aloittanut vapunaattona säännöllisessä liikenteessä Raahen ja Hämeenlinnan välillä. Kyseessä 5 200 tonnia painava megajuna, joka kuljettaa teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan. Tähän asti keloja on kuljetettu kahdella junalla päivässä. Nyt kuljetus hoidetaan yhdellä junalla.

SSAB ja VR Transpoint ovat luoneet uudenlaisen, erityisen tehokkaaksi viritetyn toimintamallin tehtaiden välisiin kuljetuksiin. Tähän asti teräskeloja on kuljetettu kahdella junalla päivässä Raahesta Hämeenlinnaan. Jatkossa sama määrä kulkee yhdellä suurella junalla, niin kutsutulla Megajunalla.

Megajunan paino kuormassa on peräti 5 200 tonnia. Ennätyksellisen suuri kotimaanliikenteen juna kykenee kuljettamaan kerralla jopa 3 800 tonnia terästä, eli sen kuljetuskyky kasvaa yli 50 prosenttia aiempaan verrattuna. Junassa on 52 vaunua, ja sen pituus vetureineen on 690 metriä. Vuosittainen kuljetusmäärä Megajunalla on yli miljoona tonnia.

“Junakoon kasvu tuo tehokkuutta kuljetuksiin. Pystymme kuljettamaan enemmän tavaraa pienemmällä junamäärällä. Tämä merkitsee paitsi optimoitua resurssien käyttöä, myös ympäristöhyötyjä liikenteen päästöjen vähentyessä entisestään. Vaikutukset näkyvät koko kuljetusjärjestelmän tasolla”, VR Transpointin rautatielogistiikan myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen kertoo.

“Lähdimme yhteistyössä tarkastelemaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden välistä kuljetusketjua uudella tavalla ja hakemaan hyötyjä suurempien massojen kautta. Tehokkaat logistiikkaratkaisut korostuvat metalliteollisuuden kansainvälisessä toimintaympäristössä. Koeliikenteen perusteella kokemukset ovat olleet lupaavia, ja nyt konsepti on otettu täysmääräisesti käyttöö”, toteaa SSAB:n logistiikkajohtaja Seppo Tervonen.

udenlaisen toimintamallin mukainen liikenne Raahesta Hämeenlinnaan alkoi 30. huhtikuuta. Kuljetuksissa on tarkoitus hyödyntää jatkossa myös VR Groupin uusia, monikäyttöisiä ja tehokkaita Sr3-sähkövetureita, jotka pystyvät vetämään aiempaa raskaampia tavarajunia.

Teleste on allekirjoittanut sopimuksen Alstomin kanssa koskien integroidun junajärjestelmäratkaisun toimittamisesta Ranskan Lyonin kaupunkialueella käyttöönotettavia metrojunia varten. Ratkaisu sisältää matkustajainformaatio-, kuulutus- ja interkommunikaatiojärjestelmät sekä Mitron-näytöt 30 metrojunaan.

Alstom on johtava julkisen liikenteen kuljetusjärjestelmien tarjoaja. Yhteistyömme Alstomin kanssa on alkanut jo vuonna 2012 ja tämä toimitus edelleen vahvistaa asemaamme nykyaikaisen kaupunkiliikenteen markkinoilla  sekä integroitujen järjestelmäratkaisujen tuottajana helpomman, turvallisemman ja viihdyttävämmän matkustamisen tarpeisiin.

Telesten teknologioihin perustuvat junajärjestelmäratkaisut ovat rautatiealan standardien mukaisia ja niiden toiminta on erittäin luotettavaa. Ensimmäiset toimitukset toteutetaan vuoden 2018 aikana.

(© VR Group)

Helsingin ratapihan toimivuuteen ja tehokkuuteen liittyvät ratatyöt vaikuttavat HSL-lähijunaliikenteeseen kesä–elokuussa 2018. Ratapihan laitimmaiset raideparit ovat vuorotellen poissa käytöstä. Työt aiheuttavat poikkeuksia Pasilan lähtöraiteilla. Tarkemmat tiedot aikataulumuutoksista voi tarkistaa myöhemmin HSL reittioppaasta (www.reittiopas.fi) ja VR:n matkahausta (www.vr.fi).

24.6.–17.7. I, P, N ja K-junien muutokset alkavat su 24.6. klo 22.00 ja päättyvät ti 17.7. klo 5.00

Lähijunaliikenne Helsingin suuntaan:

• Keravan K- ja N-junien pääteasemana on Pasila päiväliikenteen aikana.
• Yöliikenteen aikaan I-, N-, P- ja T-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle normaalisti.
• Lentoasemalta lähtevien P-junien pääteasema päiväliikenteen aikaan on Pasila. I-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle asti kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Tikkurilassa matkustaessaan Helsinkiin.

Lähijunaliikenne Helsingin suunnasta:

• Keravan K- ja N-junien lähtöasemana on Pasila päiväliikenteen aikana.
• Yöliikenteen aikaan I-, N-, P- ja T-junat lähtevät Helsingin päärautatieasemalta normaalisti.
• I-junat lentoasemalle lähtevät päiväliikenteen aikana Pasilan asemalta. P-junat lentoasemalle lähtevät Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat kulkevat normaalisti.

17.7.–5.8. L, A, P ja I-junien muutokset alkavat ti 17.7. klo 23.00 ja päättyvät su 5.8. klo 5.00

Lähijunaliikenne Helsingin suuntaan:

• Lentoasemalta lähtevien I-junien pääteasema päiväliikenteen aikaan on Pasila. P-junat lentoasemalta liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle kuten normaalistikin.
• Yöliikenteen aikaan I-, L- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle normaalisti.
• A-junat liikennöivät harvennetusti 30 minuutin välein Helsinkiin asti.
• A- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa. I-junat pysähtyvät Ilmalassa normaalisti päiväliikenteen aikaan.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Huopalahdessa matkustaessaan Helsinkiin.

Lähijunaliikenne Helsingin suunnasta:

• P-junat lentoasemalle lähtevät päiväliikenteen aikana Pasilasta. I-junat lentoasemalle lähtevät Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
• Yöliikenteen aikaan I-, L- ja P-junat lähtevät Helsingin päärautatieasemalta normaalisti.
• A-junat liikennöivät harvennetusti 30 minuutin välein Helsingistä asti.
• L- ja A-junat eivät pysähdy Ilmalassa. P-junat pysähtyvät päiväliikenteen aikaan Ilmalassa kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Ratatyöt liittyvät Liikenneviraston HELRA-hankkeeseen liikennevirasto.fi/helra