VR:n pääkonttori muuttaa rautatieasemalta

VR Group suunnittelee siirtävänsä Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevan pääkonttorinsa uusiin tiloihin. Asematoiminta päärautatieasemalla kuitenkin jatkuu ja kehittyy.

Helsingin päärautatieasema jakautuu kolmeen kokonaisuuteen. Asemahallin kautta matkustajat kulkevat juniin. Sen yhteydessä ovat myös aseman näkyvimmät symbolit kellotorni ja Lyhdynkantaja-patsaat (ns. Kivimiehet). Länsisiivessä on kaupallista tilaa, esimerkiksi kuntosali ja ravintoloita. Itäsiivessä on VR:n toimistotiloja esimerkiksi erilaisille konsernipalveluille. Tiloissa työskentelee nykyisin yli 600 VR:läistä. Itäsiipeen on nyt mahdollista suunnitella uutta toimintaa.

On mahdollista, että VR jää rakennuksen omistajaksi tai päärautatieaseman osia saatetaan myydä ulkopuoliselle sijoittajalle. Asia on selvitysvaiheessa, eikä päätöksiä ole vielä tehty.

– Kiinteistöomaisuudesta saatavaa tuottoa pystytään parantamaan, eli tase laitetaan töihin, oli toteutuva vaihtoehto mikä tahansa. VR:llä on meneillään historiallisen suuret kalustoinvestoinnit, kun ostamme parin miljardin edestä uusia vetureita ja junavaunuja. Näiden investointien rahoittamiseksi meidän on tehtävä kaikki voitava, sillä ei voi olettaa, että omistaja eli valtio rahoittaisi niitä, sanoo VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro.

Toiminnan ja palveluiden uudistaminen ei edellytä merkittäviä muutoksia päärautatieaseman ulkomuotoon. Muutoksia suunnitellaan ja tehdään yhdessä Museoviraston ja Helsingin kaupungin kanssa. Asemahalli on jatkossakin yleisölle avointa tilaa ja sen lisäksi Rautatieasemalle tuodaan uusia palveluita. Tuleva muutos luo samalla edellytykset myös Rautatientorin ja aseman ympäristön kehittämiseen kaupunkilaisten tarpeiden pohjalta.

– Rautatieasema on ollut Helsingin parhaalla paikalla 150 vuotta ja muutoksia on aina tapahtunut. Noin sata vuotta sitten purettiin vanha asema ja rakennettiin nykyinen. Tavaraliikenne on antanut tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja Keskustakirjastolle. Esimerkiksi Postitalon ja Senaatintoria ympäröivien toimistokortteleiden avaaminen on tehnyt Helsingistä elävämmän”, Mikael Aro toteaa.

VR Groupin uusi pääkonttori rakennetaan todennäköisesti Pohjois-Pasilaan, Pasilan ja Ilmalan asemien läheisyyteen. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhdessä kiinteistösijoittajan kanssa. VR toimisi tiloissa vuokralaisena. Riippuen kaavoitusprosessista uusiin tiloihin voitaisiin muuttaa aikaisintaan vuonna 2017. VR-konserniin kuuluvalle Pohjolan Liikenteelle suunnitellaan uusi linja-autovarikko Veturitien varteen.

– Nykyiset toimistotilat rakennettiin Rautatiehallitukselle yli sata vuotta sitten. Päärautatieaseman itäsiipi oli aikansa suurin ja modernein toimistorakennus. Tilat ovat ainutlaatuiset, mutta eivät valitettavasti enää sovellu VR:n toimistoksi parhaalla mahdollisella tavalla. Siirtymällä uusiin tiloihin pystymme työskentelemään joustavammin ja tehokkaammin”, sanoo Mikael Aro.

Destialle uusi merkittävä rataverkon kunnossapitourakka Kainuun alueelta

Liikennevirasto ja Destia Rail Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Kainuun rataverkon kunnossapitoalue 11:n hoito on myönnetty Destialle. Sopimus allekirjoitettiin 3.12.2014.

Kainuun rataverkon kunnossapitourakka kattaa noin 600 raidekilometriä, minkä lisäksi urakkaan sisältyy noin 30 raidekilometriä ratapihoilla ja noin 250 kappaletta vaihteita. Rataverkon keskeisimmät osuudet ovat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Kontiomäki–Kajaani–Iisalmi, Kontiomäki–Vuokatti–Porokylä ja Kontiomäki–Ämmänsaari. Ratapihat sijaitsevat alueilla Kontiomäki, Kajaani ja Vartius.

Sopimus on kestoltaan viisivuotinen. Urakka alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2020. Hankkeen valmistautumisjakso alkaa joulukuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

– Kunnossapitourakka 11 on tärkeä voitto. Pitkäaikainen ja taloudelliselta arvoltaan merkittävä sopimus tukee Destian strategista tavoitetta kasvaa rataliiketoiminnassa. Voitettu urakka vahvistaa markkina-asemaamme radan kunnossapidossa, kertoo Destia Rail Oy:n toimitusjohtaja Jorma Paananen .

Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma-Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 8 (Ylä-Savo) ja 10 (Keski-Suomi).

PEUGEOT DESIGN LAB JA ALSTOMIN DESIGN & STYLING –OSASTO SUUNNITTELIVAT HUOMISPÄIVÄN RAITIOVAUNUN STRASBOURGIN KAUPUNKILIIKENTEESEEN

b770d90e97a338f7_800x800ar

Kun Peugeot Design Lab’in muotoiluosaaminen yhdistettiin Alstom Transport’in Design & Style –osaston tietotaitoon, oli tuloksena uuden sukupolven raitiovaunu Strasbourgin kaupungin julkista liikennettä palvelemaan. Tavoitteena oli olemassa olevan, asukkaiden hyvin tunnistaman identiteetin yhdistäminen huomispäivän designiin.

Toimeksiantajana projektissa oli Compagnie des Transports Strasbourgeois (CTS) eli Strasbourgin liikennelaitos, joka allekirjoitti sopimuksen 50 Citadis-raitiovaunun hankkimisesta. Ensimmäinen vaihe käsittää 12 vaunua, joiden yhteishinta nousee 41 miljoonaan euroon. Liikenteessä nämä uudet raitiovaunut tullaan näkemään vuoden 2016 lopulla.

Strasbourgin kaltaiseen, tyylikkääseen kaupunkikuvaan oli tärkeää aikaansaada designstrategia, joka sopii yhteen kahden aiemman raitiovaunusukupolven kanssa. Siksi oli myös erityisen tärkeää löytää yhteistyökumppani, jonka designosaaminen olisi riittävän korkealla tasolla. Peugeot Design Lab täyttää nämä vaatimukset osaavana brändi-identiteetin suunnittelijana. Yhdessä lähdimmekin suunnittelemaan uutta visuaalista ilmettä Strasbourgin raitiovaunuille ”, totesi Xavier Allard, Alstom Transportin Design & Styling –osaston johtaja.

Uuden raitiovaunun linjat ovat sulavan linjakkaat, rauhallisen tyylikkäät ja samalla nykyaikaiset. Runkoon on saatu aikaiseksi liikettä, joka korostaa raitiovaunun etuosan Strasbourgin raitiovaunuille tunnusomaista ilmettä.

Muotoilussa haluttiin korostaa yksinkertaisuutta, korkeaa laatua ja selkeäviivaisuutta raitiovaunun koko pituuden osalta , ” totesi Cathal Loughnane, Peugeot Design Labin suunnittelupäällikkö.

b7f7057fe0be5551_800x800ar

PEUGEOT DESIGN LAB – MISTÄ KYSE ?

Peugeot Design Lab on vuonna 2012 Pariisiin perustettu muotoilustudio, jonka asiakkaat toimivat eri teollisuuden aloilla automaailman ulkopuolella. Kyse on eri puolilla maailmaa operoivasta muotoilu-studiosta, jonka tavoitteena on kehittää asiakasyritystensä brändi-identiteettiä. Studio keskittyy erityisesti tuotteiden ja palvelukonseptien muotoiluun.

Peugeot Design Lab on vastikään palkittu L’Insitut Francais du Design’in eli Ranskalaisen Designinsituutin toimesta kahdella ”Janus”-pakinnolla. Toinen palkinnoista kohdistui Peugeot Desing Labin suunnittelemaan Pleyel-pianoon, joka palkittiin innovaatiopalkinnolla. Toinen palkinnoista myönnettiin Peugeot AE21 –hybridipolkupyörälle sen onnistuneesta teollisesta muotoilusta ja suunnittelusta.

Vuonna 1951 perustettu L’Insititut Francais du Design palkitsee tuotteita ja palveluita, joita kuluttajat arvostavat ja jotka kunnioittavat ympäristöarvoja. Janus-palkinto myönnetään kaikkien luovinta suunnittelua edustaville tuotteille. Palkittavien tuotteiden valinnan suorittaa raati, joka koostuu 50:stä eri alojen asiantuntijasta.

Raideammattilaiset edellyttää pehmeiden keinojen käyttöä Turussa alkavissa yt-neuvotteluissa

Raideammattilaiset edellyttää pehmeiden keinojen käyttöä Turussa alkavissa yt-neuvotteluissa VR-Yhtymä käynnistää Turun varikon henkilöstöä ja ao. tiloja käyttävää kunnossapitoyksikön henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenorganisointiin perustuvista syistä. Yt:n piirissä on maksimissaan 80 henkilöä ja ne käynnistyvät 9.12.2014. Neuvottelut koskevat ennen kaikkea Turun varikon mahdollista sulkemista. Työnantaja on ilmoittanut toteuttavansa yt-neuvotteluista seuraavat toimenpiteet vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Työnantaja on ilmoittanut lähtökohtana olevan, että kaikille yt-neuvotteluiden kohteena oleville henkilöille tarjotaan muuta työtä VR-konsernissa. Työnantaja on myös ilmoittanut, että irtisanomisperuste on voimassa ainoastaan, mikäli työntekijä ei vastaanota hänelle tarjottua tai neuvoteltua työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtä tullaan tarjoamaan mm. Ilmalan varikolta, Hyvinkään ja Pieksämäen konepajoilla sekä Oulun varikolta.

Raideammattilaiset JHL ry edellyttää, että neuvottelut on käytävä rakentavassa hengessä siten, että pääpainopisteenä on vastaavan korvaavan työn löytäminen yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä oleville henkilöille. Tärkeää on, että työntekijöiden omaan elämäntilanteeseen, kuten perheeseen ja asumiseen liittyvät seikat otetaan huomioon korvaavaa työtä haettaessa.

Koska Turun varikolla työskentelee paljon pitkän linjan ammattilaisia, Raideammattilaiset JHL ry vaatii, että erityistä huomiota kiinnitetään näiden työntekijöiden lopputyöuran järjestämiseen joko niin, että korvaavaa työtä löydetään riittävän läheltä asuinpaikkaa, tai että käytetään muita vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kunniallisen siirtymisen eläkkeelle täysin palvelleena.

VR Group suunnittelee Turun varikon sulkemista

VR Group aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Turun varikolla 9. joulukuuta. Alustavien suunnitelmien mukaan varikon toiminta lakkaisi ensi vuoden aikana ja työt siirtyisivät kunnossapidon muihin yksiköihin.

Yt-neuvottelut koskevat Turun varikon koko henkilöstöä eli 72 työntekijää sekä varikon tiloja työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä neuvotteluiden piirissä on 80 henkilöä. Jos alustavat suunnitelmat toteutuvat ja Turun varikko suljetaan, sen koko henkilöstölle tarjotaan uutta työtä joko muista kunnossapidon yksiköistä tai muualta VR-konsernista.

Syyt neuvotteluihin ovat tuotannollisia, taloudellisia ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvia. Kunnossapidon suunnitelmana on keskittää työskentelyä suurempiin yksiköihin lähelle pääliikennevirtoja.

– Turun varikolla on tehty hyvää työtä toiminnan kehittämisessä, mutta sen sijainti ei ole optimaalinen verkoston kehittämisen kannalta. Neuvotteluissa keskustellaan siitä, missä työ on järkevintä tehdä, kunnossapitojohtaja Jari Hankala toteaa.

Keskittäminen merkitsisi parantunutta kustannustehokkuutta, kun työt voitaisiin sijoittaa niin, että ne tukisivat junakaluston tehokasta käyttöä. Myös vaihto-osatuotannon keskittämisen arvioidaan lisäävän tehokkuutta. Lisäksi VR Group voisi luopua varikon hallitiloista Turussa, mikä pienentäisi kiinteitä kuluja. Alustavan arvion mukaan vuotuiset säästöt olisivat yhteensä useita miljoonia euroja.

VR Groupin kunnossapitoyksiköllä on varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi sillä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö. Junakaluston kunnossapidossa työskentelee yhteensä noin 1 300 henkilöä.

Venäjältä lisäliikennettä vuoden vaihtuessa

Venäjältä saapuu Suomeen suunnitelman mukaan 15 lisä- ja tilausjunaa vuodenvaihteessa. Juhlakauden matkustajamäärän arvioidaan vähenevän viime vuodesta. 

Suunnitelmana on, että Moskovasta Helsinkiin kulkee normaalien Tolstoi-vuorojen lisäksi 11 lisäjunaa. Moskovasta saapuu näillä näkymin myös neljä venäläisten matkatoimistojen järjestämää tilausjunaa Kuopioon ja Rovaniemelle.

– Nykytilanteessa juhlakauden matkustajamäärää on vaikea ennakoida. Erityisesti ruplan heikentynyt kurssi on vaikuttanut venäläisten matkustukseen koko vuonna, ja tämä tulee näkymään myös vuodenvaihteen liikenteessä, toteaa kaukoliikenteen palvelujohtaja Ari Vanhanen.

Vuosi sitten Suomeen tuli kuukauden aikana lähes 40 000 matkustajaa Venäjältä Allegron ja Tolstoin vakiovuoroilla sekä ylimääräisillä matkustajajunilla. Suomeen saapui kaikkiaan 27 lisä- ja tilausjunaa.

Venäjän rautatiet järjestää lisäjunat

Lisä- ja tilausjunat järjestää Venäjän rautatiet eli RZD, ja myös kalusto on venäläistä. VR hoitaa näiden junien aikataulusuunnittelun sekä veturi- ja huoltopalvelut Suomessa. Joka junassa työskentelee Suomen puolella myös VR:n konduktööri.

Lisä- ja tilausjunat kulkevat Suomessa 27.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana. Vuoden vaihtuessa ylimääräisten matkustajajunien sekä Allegron ja Tolstoin vakiovuorojen matkustajista lähes 90 prosenttia on ollut venäläisiä.

Vakiovuoroilla joitakin muutoksia  

Tämän hetken suunnitelmana on, että Pietarista Helsinkiin ajetaan vuodenvaihteessa yksitoista Allegro-vuoroa kahdella junayksiköllä, jolloin junan paikkamäärä kaksinkertaistuu.

Jouluaattona ja joulupäivänä osa Helsingin ja Pietarin välisistä Allegro-vuoroista on peruttu. Peruutuksia on myös uudenvuoden aattona ja uudenvuodenpäivänä. Tolstoi-junalla ei ole lähtöjä uudenvuoden aattona Helsingistä eikä Moskovasta.

Ratahanke Seinäjoki–Oulu: Ensimmäiset osuudet Kokkolan ja Ylivieskan välille rakennettavasta kaksoisraiteesta on otettu liikenteelle

1174946_222312371264714_1853890741_n

Kokkolasta Matkanevalle ja Kälviältä Riippaan voidaan liikennöidä nyt valmista kaksoisraidetta pitkin. 

Vuoden viimeiset raiteiden käyttöönotot Seinäjoki–Oulu ratahankkeella tehtiin Kokkolan ja Kannuksen liikennepaikkojen välisellä rataosuudella. Uusi raide otettiin käyttöön syksyn aikana vaiheittain, jonka jälkeen vanha raide perusparannettiin. Nyt molemmat raiteet ovat liikennöitävässä kunnossa ja junaliikenteen käytössä. Valmista kaksoisraidetta on nyt avattu liikenteelle noin 18 kilometrin matkalta. Koko Kokkola–Ylivieska rataosuus on noin 75 kilometriä pitkä.

Kaksoisraiteen rakennustyöt jatkuvat

Seuraavan kerran uutta kaksoisraidetta otetaan liikenteen käyttöön kesällä 2015, jolloin kaksoisraide avautuu Riipan ja Kannuksen liikennepaikan välille. Loppuvuoden 2015 aikana avataan kaksoisraide myös Matkanevasta Kälviälle.

Vuonna 2012 alkaneet rakennustyöt Kokkolan ja Ylivieskan välillä valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistumisen myötä junien kohtaaminen helpottuu ja raideliikenteen kapasiteetti kasvaa merkittävästi.

Seinäjoki–Oulu-radan parantaminen lyhentää matka-aikoja, mahdollistaa junaliikenteen lisäämisen ja vähentää sen häiriöherkkyyttä. www.liikennevirasto.fi/skol www.facebook.com/seinajokioulu

Itsenäisyyspäivänä muutoksia junaliikenteessä

VR:n lähijunat kulkevat itsenäisyyspäivänä sunnuntaiaikatauluin. Kaukojunat noudattavat lauantaiaikatauluja. 

Pääkaupunkiseudun lähijunat ajavat itsenäisyyspäivänä 6.12. sunnuntaiaikataulujen mukaan, mutta liikenteessä on illalla joitakin lisäjunia.

Kaukojunat noudattavat itsenäisyyspäivänä pääosin lauantaiaikatauluja. Liikenteessä on kuitenkin joitakin poikkeuksia: muutamia vuoroja on peruttu ja kulussa on myös lisäjunia.

Junavuorokohtaiset tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.

Ratamaksuihin muutoksia, tasapuolinen palvelujen tarjonta turvataan

Hallitus esittää muutoksia rautatielakiin ja ratalakiin. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta eli niin sanottu rautatiemarkkinadirektiivi.

Direktiivillä pyritään vahvistamaan pääsyä rautatieliikenteen markkinoille sekä turvaamaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavat palvelut. Lisäksi uudistetaan ratamaksua koskeva sääntely.

Myös rautatiemarkkinoiden valvontaa tehostetaan, kun rautatiealan sääntelyelimen toimivaltuuksia ja tehtäviä lisätään. Suomessa rautatiealan sääntelyelin toimii itsenäisenä yksikkönä Liikenteen turvallisuusviraston Trafin yhteydessä.

Esitys tarkoittaa, että merkittävät yksityisraiteen haltijat otettaisiin ratakapasiteetin jakamista, palveluita ja rataverkon hinnoittelua koskevan sääntelyn piiriin. Tähän asti sääntely on koskenut vain Liikennevirastoa valtion rataverkon haltijana. Jatkossa sääntelyn piiriin tulisivat tärkeimmät satamaraiteet ja VR:n hallinnoimat yksityisraiteet.

Rautatiemarkkinoille pääsyä vahvistettaisiin sillä, että kaikilla rautatieliikenteen harjoittajilla olisi yhtäläiset edellytykset saada rautatieliikenteen edellyttämiä huolto- ja tukipalveluja riippumatta siitä, miten palvelut on organisoitu ja kuka niitä tarjoaa.

Kaikkiin niin sanotun tarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluviin palveluihin olisi rautatieliikenteen harjoittajille turvattava avoin ja syrjimätön pääsy. Palvelujen hinnoittelun tulisi olla kohtuullista ja tasapuolista.

Rataverkon haltijoiden itsenäisyys hinnoitella rataverkon käyttöä ja siellä tarjottavia palveluita laajenisi nykyiseen verrattuna. Rataverkon haltija voisi ottaa käyttöön erilaisia maksuporrastuksia, joilla se kannustaisi rautatieliikenteen harjoittajia hiljaisemman kaluston ja automaattisen kulunvalvontajärjestelmän käyttöön ottamiseen.

Maksualennuksilla voitaisiin kannustaa myös ottamaan käyttöön uusia palveluja tai käyttämään vähäliikenteisiä rataosia. Vastaavasti korotetuilla maksuilla voitaisiin purkaa rataverkon ylikuormitusta tai kattaa uuden rataverkon investointikuluja.

Uusia maksuja olisivat myös ratakapasiteetin varausmaksu ja oikeus kohdistaa maksuja niille rautatieliikenteen harjoittajille, joiden kalustosta aiheutuu rataverkolle vahinkoa.

Ratalakiin esitetään uutta säännöstä, jonka mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman. Tällä tähdätään rautatieliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Hallitus antoi esityksen lakien muuttamisesta 27. marraskuuta

Fennia Rail tilasi vetureita – tavaraliikenne alkanee ensi vuonna

fenniarail_01

Uusi askel kohti yksityistä raideliikennettä

Fennia Rail Oy on solminut toimitussopimuksen kolmesta dieselveturista tšekkiläisen CZ Loko a.s.:n kanssa. Veturit toimitetaan Fennia Railille ensi vuoden syksyllä, jolloin yritys aloittaa tavaraliikenteen Suomen rautateillä.

”Pitkään jatkunut epävarmuus Suomen olosuhteisiin soveltuvan kaluston saatavuudesta on nyt päättynyt. Tšekkiläinen kumppanimme on valmistanut vetureita 160 vuotta ja heillä on kokemusta eri raideleveyksiin ja eri ilmasto-olosuhteisiin valmistetuista vetureista. Näiden veturien avulla pääsemme aloittamaan tavaraliikenteen Suomen rataverkolla vuonna 2015”, Fennia Railin toimitusjohtaja Kimmo Rahkamo toteaa.

Fennia Railin veturien moottorit valmistaa Caterpillar ja ne täyttävät nykyaikaiset päästömääräykset. Vetokyky on suurempi ja päästöt alhaisemmat kuin minkään muun dieselveturin Suomessa.

“Toimintamme nojaa ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja taloudellisuuteen, joiden avulla tarjoamme kotimaiselle teollisuudelle kilpailukykyisen kuljetusmuodon, esimerkiksi suoria yhteyksiä tuotantolaitoksilta vientisatamiin”, sanoo Fennia Railin hallituksen puheenjohtaja Petri Lempiäinen.