Tampereen kaupunginhallitus päätti Tampereen Raitiotie Oy:n perustamisesta

389267_348983291809562_1374016266_n

Tampereen kaupunginhallitus päätti 28.11., että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n. Kaupunginhallitus hyväksyi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen.

Yhtiö ottaa vastuulleen raitiotien vaatiman investoinnin rahoituksen järjestämisen, Raitotieallianssin toteuttamissuunnitelman ja option kunnossapitosopimuksesta sekä kaluston hankinta- ja kunnossapitosopimuksen. Yhtiö perustetaan keskinäisenä kiinteistöyhtiönä eli kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja käypää vuokraa kalustosta toteutuneiden kustannusten mukaan.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa. Lainat kilpailutetaan korkokustannusten minimoimiseksi. Rahoituksen järjestämisestä on keskusteltu Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Lopullinen lainamäärä selviää toisen vaiheen suunnitelmien valmistuttua.

Erityisluottolaitokset ja pankit vaativat lainoille vakuudeksi kaupungin omavelkaisen takauksen. Tällä on vastineeksi rahoituskustannusta alentava vaikutus.

Kaupunki tekee kahden miljoonan euron sijoituksen perustettavan yhtiön osakepääomaan. Summa lisätään Tampereen vuoden 2016 talousarvioon osakkeisiin ja osuuksiin. Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen 30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti perustamisen jälkeen sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

Länsimetron kustannusten nousu etenee valtuuston hyväksyttäväksi

29613468351_e1caa318ae_z

Kuva: Jani Hamari

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan länsimetron rakennuskustannusten nousun siten, että Helsingin osuus on enintään 277,5 miljoonaa euroa. Samalla korotetaan länsimetron lainojen takausvaltuutta Helsingin osalta 23 miljoonalla eurolla eli 291 miljoonaan. Asia etenee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi 14. joulukuuta.

Uudet päätökset ovat tarpeen länsimetron viivästymisen ja kustannusten nousun takia. Koko hankkeen kustannusennuste on nyt 1186 miljoonaa euroa, jossa on ylitystä 338 miljoonaa euroa alkuperäisen hankesuunnitelman indeksikorjattuun hintaan verrattuna.

VR Trackin toimitusjohtajaksi Harri Lukkarinen

Harri Lukkarinen / VR, Valokuvaaja: Juho Kuva

Harri Lukkarinen / VR, Valokuvaaja: Juho Kuva

VR Groupin infrayhtiön VR Trackin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Harri Lukkarinen. Hän aloittaa tehtävässään heti. Yhtiön edellinen toimitusjohtaja Ville Saksi irtisanoutui syyskuussa.

Harri Lukkarinen on tähän asti vastannut VR Trackin rakentamisen liiketoiminnasta ja toiminut aiemmin myös kehitysjohtajana. Yhtiön palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 2005.

–    Harri Lukkarisella on vankka kokemus infratoimialasta. Hän on ollut mukana kehittämässä VR Trackin kotimaan liiketoimintaa ja osoittanut erinomaista osaamista yhtiön uudistumisessa, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson toteaa.

–    Alalla ollaan isojen haasteiden edessä. Samaan aikaan kun kilpailu kiristyy, VR Track hakee voimakkaasti kasvua myös uusilta liiketoiminta-alueilta. Tästä erinomainen esimerkki on Tampereen raitiotieallianssi, jossa yhtiö on mukana. Näen, että Lukkarisella on erinomaiset edellytykset ja kykyä kehittää VR Trackia edelleen, parantaa sen asiakaslähtöisyyttä sekä luoda uusia kasvumahdollisuuksia.

–    On hienoa ottaa vastaan uusi tehtävä ja päästä yhdessä ammattilaistemme kanssa rakentamaan VR Trackista yhä vahvempaa osaajaa, Harri Lukkarinen toteaa.

VR Trackin vastuulla olleissa rautateiden kunnossapitokohteissa on havaittu puutteita. Yhtiö on pahoillaan tekemistään virheistä ja suhtautuu asiaan äärimmäisen vakavasti.

–    VR Trackilla on kokemusta radan rakentamisesta ja suurista projekteista yli 150 vuoden ajalta. Haluamme palauttaa luottamuksen toimintaamme ja olemme jo tehneet merkittäviä muutoksia vastaavien virheiden välttämiseksi. Meille on tärkeintä olla luottamuksen arvoinen ja toteuttaa infrahankkeet ja -urakat laadukkaasti sekä turvallisesti. Olemme myös vahvasti mukana koko alan ja sen teknologian kehittämisessä, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme yhä parempia palveluja, Lukkarinen painottaa.

VR Track on rautatiejärjestelmien osaaja

VR Track on Suomen suurin radanrakentaja sekä yksi suurimmista infra-alan rakennusliikkeistä ja suunnittelutoimistoista. Yhtiön palvelut kattavat koko infrahankkeen elinkaaren: suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. VR Track on myös merkittävä rautatiemateriaalien toimittaja. Suomen lisäksi yhtiö toimii Ruotsissa.

VR Trackin ja sen tytäryhtiöiden liikevaihto on yhteensä 307 M€. Yhtiössä työskentelee 1700 rakennus- ja suunnittelualan osaajaa Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön asiakkaana ovat mm. valtio, kunnat ja satamat sekä rautatiepalveluja ja muita infrarakentamisen palveluja käyttävät yritykset. Suurin asiakas on Liikennevirasto.

Harri Lukkarinen:

–    syntynyt 1970
–    DI, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.
–    VR Trackin rakentamisen johtaja vuodesta 2013, toiminut aiemmin myös kehitysjohtajana.
–    VR Trackin palveluksessa vuodesta 2005.
–    työskennellyt aikaisemmin infrarakennuttamisen johtajana Jaakko Pöyry Infraan kuuluneessa CMC Terasto Oy:ssä.
–    INFRA ry, urakointivaliokunnan jäsen vuodesta 2013.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikennesopimus voimaan 22.12.2016

railroad-tracks-1334401875hko

Suomen ja Venäjän välinen uusi rautatieliikennesopimus tulee voimaan 22.12.2016. Sopimuksen ratifiointiasiakirjat vaihdettiin 21.11.2016 Moskovassa. Uusi sopimus korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan rautatieyhdysliikennesopimuksen liitteineen.

Sopimus koskee Suomen ja Venäjän välistä suoraa kansainvälistä matkustaja- ja tavaraliikennettä. Suoralla liikenteellä tarkoitetaan sitä, että maiden välisessä rautatieliikenteessä liikennöidään ilman matkustajien junanvaihtoa tai ilman tavaroiden siirtokuormausta rautatieraja-asemilla.

Sopimuksen mukaan kaikki Suomeen tai muualle Euroopan talousalueelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rautatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla. Se ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille.

Uusi sopimus selkeyttää rautatieliikenteen sääntöjä ja toimivuutta. Se sääntelee matkustajien ja tavaroiden kuljettamista koskevia ehtoja, oikeuksia ja velvoitteita sekä kuljetusyhtiöiden välisiä suhteita kuten vahingonkorvausvelvollisuutta ja muita vastuukysymyksiä.

Sopimusneuvotteluissa on huolehdittu siitä, että kuljetukset voivat jatkua keskeytyksettä sopimusmuutoksesta huolimatta. Vanhamuotoisia rahtikirjoja voi käyttää vielä kuuden kuukauden ajan uuden sopimuksen voimaantulon jälkeen. Kuormausmääräykset noudattelevat pitkälle Itä-Euroopan ja IVY-maiden rautateiden yhteistyöjärjestön SMGS-sopimusta.

Kuljetuksia koskevat määräykset on kirjattu sopimuksen teknisiin liitteisiin. Määräysten noudattamista valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja rataverkon käyttöä Liikennevirasto. Liitteet ovat saatavilla joulukuun alussa Trafin verkkopalvelussa www.trafi.fi.

Erikoiskuljetusten poikkeusluvat myöntää Liikennevirasto, joka sopii mahdollisista järjestelyistä yksityisraiteiden omistajien kanssa.

Länsimetron kokonaiskustannukset 1 186 miljoonaa euroa – toimitusjohtaja vaihtuu

29613468351_e1caa318ae_z

Länsimetro-hankkeen kokonaiskustannusennuste nousee 1 186 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy tarvitsee yhteensä 104 miljoonan euron korotuksen lainatakaukseen Espoon ja Helsingin kaupungeilta. Lisäksi yhtiön hallitus on tänään päättänyt, että Länsimetro Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetään rakennusinsinööri Ville Saksi.

Rakentamisen kustannukset nousevat 1 088 miljoonasta eurosta 1 154 miljoonaan euroon. Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorotus 135 miljoonaa euroa). Kustannusennustetta ovat nostaneet mm. yksikkömäärien kasvu ja rakentamisen ennakoitua pidempi aika. Lisäksi uudessa ennusteessa on huomioitu mm. varaosatarpeita ja ennen liikenteen alkamista tarvittavia kiinteistöpalveluita. Hankkeen rakennusurakat ovat toteutettu nk. yksikköhintaisina urakoina vuosina 2013 – 2016. Mm. viranomaismääräyksien vuoksi rakentamisen laajuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät rakennusurakoiden yksikkömäärien kasvuna. Lopulliset kustannukset selviävät rakentamisen päättyessä.

Keskeisimmät syyt kustannusten nousulle hankesuunnitelmaan nähden ovat olleet ennakoitua vaikeammat louhintaurakat, rakennusmääräysten vaatimusten muutokset ja tilantarpeiden kasvu, mukaan lukien tekniset tilat, savunpoisto ja esteettömyyden toteuttaminen asemien molemmilla sisäänkäynneillä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksissa on huomioitu hankevarausta 32 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 249 miljoonaa euroa.

Länsimetro-hankkeen yhteydessä toteutetaan myös Espoon kaupunginvaltuuston erillispäätöksillä päätetyt Niittykummun aseman, Matinkylän terminaalin ja Matinkylän läntisen sisäänkäynnin rakentaminen. Näiden kustannusennuste on yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Kustannusarvion kasvaessa hankkeelle on haettava lisätakaus sekä Espoossa että Helsingissä. Lisärahoituksen tarve tulee molempien kaupunkien valtuustojen käsiteltäväksi. Lisärahoituksessa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset kulut rakentamisen loppuunsaattamiseksi ennen liikenteen käynnistymistä.

Länsimetron hallitus on 14.11. päättänyt, että rakennusinsinööri Ville Saksi nimitetään Länsimetro Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään välittömästi. Ville Saksi on toiminut aiemmin VR Track Oy:n toimitusjohtajana.

Länsimetron avautumisen aikataulu selviää, kun kolmen aseman yhteiskoekäyttö saadaan päätökseen marras-joulukuun vaihteessa. Aalto-yliopiston yhteiskoekäyttö on valmis.  Tapiolan ja Keilaniemen asemien yhteiskoekäytöt ovat käynnistymässä. Tämän jälkeen yhteiskoekäytöt jatkuvat Koivusaaressa, Lauttasaaressa, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä.

Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen käynnistyi

500px-tampere-vaakuna-svg

Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle Tampereen Raitiotie Oy:n perustamista. Perustettavan yhtiön osakepääomaan tehdään 2 miljoonan euron sijoitus, ja summa lisätään kaupungin kuluvan vuoden talousarvioon osakkeisiin ja osuuksiin. Yhtiö aloittaa sopimusneuvottelut sekä rahoitusjärjestelyt ja osallistuu myös allianssin toimintaan rakentamisvaiheessa.

Liiketoimintajaosto päätti osaltaan asiasta 10.11.2016 ja hyväksyi Tampereen Raitiotie Oy:n yhtiöjärjestyksen sekä perustamissopimuksen. Uuden yhtiön hallitukseen esitetään nimettäväksi vuorineuvos Kari Neilimo, toimitusjohtaja Jukka Terhonen, johtaja Pekka Pohjoismäki, toimitusjohtaja Asko Koskinen ja toimitusjohtaja Kirsi Koski. Hallitusta täydennetään vielä kahdella jäsenellä seuraavassa 2. joulukuuta pidettävässä liiketoimintajaoston kokouksessa.

Tampereen Raitiotie Oy ottaa vastuulleen investoinnin rahoituksen järjestämisen, allianssin toteuttamissuunnitelman ja option kunnossapitosopimuksesta sekä kaluston hankinta- ja kunnossapitosopimuksen. Investointivaiheen jälkeen yhtiö keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

Raitiotieinvestointi toteutetaan merkittävältä osin pitkäaikaisella 30 vuoden mittaisella lainarahoituksella, jonka yhtiö kilpailuttaa ja jolle esitetään kaupungin takausta. Ensimmäisessä vaiheessa varaudutaan enintään 310 miljoonan euron suuruiseen lainatarpeeseen. Koko hankkeen lopullinen lainamäärä selviää toisen vaiheen suunnitelmien valmistuttua.

HKL:lle oikeus tilata Transtech Oy:ltä Raide-Jokerin raitiovaunut

raide-jokeri-kaskynhaltijantie-1_web

HKL:n johtokunta päätti kokouksessaan 1.11.2016 oikeuttaa HKL:n tilaamaan Transtech Oy:ltä Raide-Jokerin liikennöintiä varten 29 kappaletta kahteen suuntaan ajettavia 35 metriä pitkiä raitiovaunuja.

Raide-Jokeri on pikaraitiotielinja, joka kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Linja tulee korvamaan nykyisen runkobussilinja 550:n 2020-luvun alussa. Pikaraitiotielinja toteutetaan Helsingin ja Espoon yhteistyöhankkeena.

HKL:llä on vuonna 2011 allekirjoitettu Transtechin kanssa voimassaoleva raitiovaunujen hankintasopimus, johon kirjattujen toimitusoptioehtojen perusteella Raide-Jokerin raitiovaunut voidaan hankkia.

Hankinnan kokonaiskauppahinta on enintään 100,5 miljoonaa euroa, josta raitiovaunujen osuus on 95,2 miljoonaa euroa ja vaihto- ja varaosien sekä erityistyökalujen osuus on 5,3 miljoonaa euroa.

Hankinnan kohteena olevat Raide-Jokerin Artic-vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia nykyisen raitiotieverkon ja Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa. Otanmäen tehtailla valmistettavia perussarjan Artic-raitiovaunuja on tulossa yhteensä 40 kappaletta, ja niitä on tällä hetkellä liikenteessä jo 13 kappaletta.

HKL:n kokemukset ja matkustajapalaute Artic-vaunuista ovat olleet myönteisiä. Vaunut soveltuvat hyvin raitiotieverkon vaatimuksiin ja pohjoisiin ilmastollisiin olosuhteisiin.

– Raitiovaunun elinkaari on noin 40 vuotta. Seudun liikennejärjestelmä on tällä aikajänteellä kehittymässä vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia sekä nykyisen raitioverkon haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Raide-Jokerin Artic-vaunu poikkeaa nykyisistä HKL:n raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta. Lisäksi Raide-Jokeri-vaunuun suunnitellaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka mahdollistaa entistä paremmat esteettömät kulkumahdollisuudet.

‘Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin, että HKL tilaa aluksi yhden prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Prototyyppivaunun avulla saadaan käyttökokemuksia, jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Prototyyppivaunu tulisi HKL:n käyttöön vuodenvaihteessa 2018–2019.

PKC Groupille kokonaisarvoltaan yhteensä 80 milj. euron arvosta uusia toimitussopimuksia kiskokalustoliiketoiminnassa

pkc_1

Bombardier Transportation (BT)on vahvistanut myöntävänsä PKC Groupille uusia liiketoimintasopimuksia. Sopimukset ovat jatkoa äskettäin allekirjoitetulle globaalille yhteistyösopimukselle sekä elokuussa julkistetuille liiketoimintasopimuksille. Uusien liiketoimintasopimusten arvo on noin 80 milj. euroa.

Liiketoimintasopimukset koostuvat sähkökeskusten, johdinsarjojen ja ohjaamopöytien toimituksista BT:n keskieurooppalaisille asiakkaille. Sopimukset sisältävät 30 milj. euron arvoisen viiden vuoden toimituskokonaisuuden ja 50 milj. euron arvoisen kahdentoista vuoden toimituskokonaisuuden. Molempien toimituskokonaisuuksien toimitukset alkavat vuonna 2017 ja toimitusmäärät voivat kasvaa optioiden kautta.

Andre Gerstner (President, Rolling Stock Business):

Jatkamme äskettäin allekirjoitetun globaalin yhteistyösopimuksen toteuttamista BT:n kanssa hyvässä yhteistyössä ja pitkäaikainen tilauskantamme on kasvanut merkittävästi viimeaikaisten uusien sopimusten johdosta.

VR Groupin liikevoitto säilyi lähes ennallaan

helsingin_asema_kivimiehet_ja_kellotorni_4777

Kuvaaja: Soile Laaksonen

VR Groupin tammi−syyskuun liikevoitto oli 25,5 miljoonaa euroa.
•    Matkustajaliikenteessä matkamäärät kasvoivat, tammi−syyskuussa tehtiin 83,9 miljoonaa matkaa.
•    VR Transpointin kuljetusmäärät nousivat vertailukaudesta 8,6 prosenttia ja olivat 30,4 miljoonaa tonnia.
•    VR Trackin ja Siemensin muodostama työyhteenliittymä uusii Riihimäki–Tampere-rataosuuden turvalaitejärjestelmän. Uudistus varmistaa pääradan turvallisen ja korkean käytettävyyden pitkälle tulevaisuuteen.

VR-konsernin tammi−syyskuun liikevaihto oli 872,6 (908,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski viime vuodesta 3,9 prosenttia. Katsauskauden liikevoitto oli 25,5 (26,0) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä junien täyttöaste oli syyskuussa 41,5 prosenttia. Täyttöaste kasvoi syyskuussa +7,5 prosenttiyksikköä. Liikenteen suunnittelulla ja hinnoittelu-uudistuksella on ollut merkittävä positiivinen vaikutus junien täyttöasteeseen. VR Transpointin kuljetusvolyymit kasvoivat 8,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan ja olivat 30,4 miljoonaa tonnia.

– Matka- ja kuljetusmäärien kasvu kertovat, että olemme oikealla tiellä. Haluamme jatkossakin kehittää asiakkaille tarjottavia palvelujamme. Kaiken kehitystyön lähtökohta on asiakkaidemme kuuntelu niin matkustajaliikenteessä, tavaraliikenteessä kuin VR Trackin liiketoiminnassa, VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo.

VR Group nimitti 20. lokakuuta uudeksi toimitusjohtajaksi Rolf Janssonin, joka on aiemmin työskennellyt VR Transpointin johtajana. Edellinen toimitusjohtaja Mikael Aro siirtyy toisen työnantajan palvelukseen marraskuun lopulla.

VR:n matkustajaliikenteessä junamatkustaminen kasvussa

Matkustajaliikenteen liikevaihto oli 372,5 (401,8) miljoonaa euroa ja se laski tammi−syyskuussa 7,3 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikutti etenkin kotimaan kaukoliikenteen laskenut hintataso.

Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 83,9 (83,8) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi tammi−syyskuussa 0,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Autoliikenteen matkamäärät vähenivät 8,1 prosenttia ja junaliikenteen matkamäärät kasvoivat yhteensä 3,8 prosenttia. Matkamäärät kaukoliikenteessä kasvoivat 0,9 prosenttia ja lähiliikenteessä 4,3 prosenttia.

Matkustajaliikenne järjesti syyskuussa Ovelta ovelle -hackathon-tapahtuman, jossa kymmenen tiimiä kehitti ratkaisuja tulevaisuuden matkaketjuiksi.

VR Transpointin näkymät valoisat

VR Transpointin liikevaihto oli 284,6 (284,0) miljoonaa euroa ja nousi 0,2 prosenttia vertailukaudesta. Kuljetusmäärissä tapahtui merkittävää kehitystä. Volyymit kasvoivat 8,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan ja olivat 30,4 (28,0) miljoonaa tonnia.

Talouden eri toimialoilla on näköpiirissä varovaisen piristymisen merkkejä, mikä on heijastunut VR Transpointin kuljetusmäärien kasvuun uusien kuljetusvirtojen ohella. Positiivinen trendi näkyi kvartaalin aikana laajasti eri toimialoilla, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuudessa sekä rakentamisessa.

VR Transpointin positiivista virettä selittää myös aktiivinen ja asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen ja tehostaminen. Käyttöön on otettu uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa, kuten tablet-tietokoneita ratapihatyöskentelyssä.

VR Trackillä Suomessa hyvin rakennuskantaa

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 2,0 prosenttia ja oli 207,3 (211,5) miljoonaa euroa.

Liikennevirasto valitsi VR Trackin ja Siemensin muodostaman työyhteenliittymän uusimaan Riihimäki–Tampere-ratavälille kaikki turvalaitteet vuosien 2016–2018 aikana. Siemens toimittaa hankkeeseen kuuluvan turvalaitejärjestelmän ja VR Track tekee asennustyöt. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin 35 miljoonaa euroa.

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -allianssihanke on edennyt aikataulussa. Vuoden 2016 aikana radan perusparannustyöt ovat keskittyneet Jyväskylän ja Äänekosken väliselle rataosuudelle. Työt ovat käynnistyneet myös Tampere–Jyväskylä-välillä. Kokonaisuudessaan ratahanke valmistuu liikenteelle elokuussa 2017.

Ruotsin liiketoiminta on ollut tappiollista johtuen pääasiassa yhden kunnossapitoprojektin haasteista. Ruotsin koko vuoden tulos jää merkittävästi tappiolliseksi.

Syyskuussa VR Track Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi irtisanoutui. VR Trackin vt. toimitusjohtajan tehtävää hoitaa VR Groupin lakiasiainjohtaja Teemu Sipilä. VR Track Sweden AB:n johdossa aloitti toimitusjohtaja Mattias Hörling.

Solita toimittaa Liikennevirastolle mobiilialustan ratatöiden luotettavaan seuraamiseen

a4342cdf6cd24096_800x800ar

Uusi rataurakoitsijoille suunnattu palvelu parantaa rautatieliikenteen turvallisuutta

Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita on valittu Liikenneviraston uuden rataurakoitsijoille suunnatun mobiilialustan toimittajaksi. Mobiilipalvelun myötä junaradoilla tehtävistä töistä saadaan tarkka ja ajantasainen tieto liikenteenohjaukselle ja muille palvelua hyödyntäville sidosryhmille. Nyt tehty sopimus vahvistaa edelleen Solitan asemaa rautatieliikenteen keskeisten järjestelmien toimittajana.

Solita toimittaa Liikennevirastolle uuden rataurakoitsijoiden mobiilialustan (RUMAn). Sen avulla rataurakoitsijat voivat lisätä ja täydentää tietoja ratatöistä joustavasti työn aikanakin. Palvelun keskeisenä tavoitteena on raideliikenteen turvallisuuden parantaminen. Mobiilipalvelu tarjoaa jatkossa entistä ajantasaisempaa tietoa muun muassa radoilla työskentelevien ihmisten ja koneiden sijainnista sekä työskentelyajankohdista, mikä vähentää onnettomuuksien riskiä.

Hankkeen myötä ratatöihin liittyvät operatiiviset tiedot, kuten ratatyöluvat ja -ilmoitukset, digitalisoidaan. Tiedon kerääminen suoraan kentältä mahdollistuu ja kaikki tieto on hyödynnettävissä reaaliaikaisesti yhdellä yhteisellä mobiilialustalla. Palvelun käyttäjiä tulee olemaan noin 3000. Mobiilialusta integroidaan laajasti rautatieliikenteen ohjauksen järjestelmiin ja se tarjoaa rajapinnan myös urakoitsijoiden omille kunnossapitojärjestelmille. Sopimukseen sisältyy mobiilialustan toteuttamisen lisäksi ylläpito vuoteen 2028 saakka.

”Rataurakoitsijoiden mobiilialustan kehittäminen on luonteva jatkumo Solitan vahvalle roolille Liikenneviraston rautatieliikenteen järjestelmien kehittämisessä, ja hyvä esimerkki siitä, miten digitalisaatio sekä tehostaa toimintaa, mahdollistaa uudet toimintatavat ja auttaa parantamaan liikenteen turvallisuutta. Uusi palvelu täydentää jo olemassa olevia liikenteen järjestelmien kokonaisuutta”, sanoo Mikko Varjos Solitalta.

Solitalla on pitkä ja laaja-alainen kokemus liikenteen, erityisesti rautatieliikenteen, johtamisen, suunnittelun ja hallinnan ratkaisuista kuten keskeisistä liikenteen ohjauksen ja suunnittelun järjestelmistä, tiedonhallinnasta ja analytiikasta sekä tietovarannoista ja rekistereistä. Solita on toteuttanut mm. laajan raidekapasiteetin LIIKE-hallintajärjestelmän  jajunankuljettajien veturipäätteen.