VR Transpointin kuljetusmäärät kasvussa – VR Group palkkaa lisää veturinkuljettajia

dv12_1

Kuva: VR Group

VR Groupin logistiikkadivisioonan VR Transpointin kuljetusmäärät ovat kasvussa, ja VR rekrytoi kasvavan tavaraliikenteen tarpeisiin reilut parikymmentä uutta veturinkuljettajaa. Näköpiirissä olevaa kuljettajatarvetta lähdetään täyttämään myös erilaisilla sisäisillä toimilla. Hyvien kuljetusnäkymien ja veturinkuljettajien melko suuren eläkepoistuman vuoksi uusia kuljettajia tarvitaan heti alkuvuoden 2017 aikana.

VR Transpointin rautatielogistiikan kuljetusmäärät nousivat jo tammi–kesäkuussa 7,5 prosenttia vertailukauteen verrattuna ja olivat 17,7 miljoonaa tonnia.

– Rautatielogistiikan näkymät ovat positiiviset. Vahvan orgaanisen kasvun lisäksi olemme haastavassa markkinatilanteessa onnistuneet luomaan asiakkaillemme uusia ja entistä tehokkaampia logistiikkaratkaisuja. Niiden johdosta kuljetusvolyymit ovat kasvaneet ja siksi meillä on nyt tarve rekrytoida myös uusia veturinkuljettajia, logistiikkajohtaja Rolf Jansson VR Transpointista kertoo.

Uusien kuljettajien koulutus alkaa marraskuussa, ja koulutuksen pituus on noin yhdeksän kuukautta. Erillistä hakua ei järjestetä, sillä uusien kuljettajien uskotaan löytyvän jo aikaisemmilla hakukerroilla kuljettajaksi pyrkineiden joukosta. Kuljetusvolyymien kasvun vuoksi myös VR Groupin kevään yhteistoimintaneuvotteluissa päätetyt veturinkuljettajien lomautukset perutaan lokakuusta lähtien.

VR Groupissa työskentelee noin 1200 veturinkuljettajaa. Työ on itsenäistä ja erittäin vastuullista asiakaspalvelutyötä. Veturinkuljettajat koulutetaan ohjaamaan monipuolista kalustoa ja kuljettamaan junia turvallisesti, aikataulun mukaisesti ja taloudellisesti yhteistyössä muiden henkilöstö- ja sidosryhmien kanssa.

HKL valmistelee raitiovaunujen lisähankintaa

12369192_1183307538365350_8537482264658041841_n

HKL:n johtokunta käsittelee torstain kokouksessaan hankepäätöstä 20 uuden raitiovaunun hankinnasta Helsinkiin. Valmistelu liittyy HKL:n raitiovaunukaluston kokonaismäärän ja kaluston esteettömyyden säilymiseen riittävänä kaikissa tulevaisuusnäkymissä.

HKL:n nykyisestä kalustosta 1990-luvun loppupuolella hankitut, Bombardierin valmistamat Variotram-vaunut eivät tehtyjen mittausten, asiantuntijalausuntojen ja HKL:n kokemusten perusteella kestä sellaista elinkaarta kuin hankintavaiheessa on määritelty. Ongelmia on mm. korirakenteessa.

HKL solmi Bombardier Transportation Finland Oy:n kanssa vuonna 2007 huolto- ja kunnossapitosopimuksen, jossa Bombardier sitoutui huoltamaan ja kunnossapitämään vaunuja niin, että niille määritellyt päivittäiset käytettävyystavoitteet saavutetaan. Tämä huoltosopimus on loppumassa keväällä 2018. HKL ja Bombardier käyvät parhaillaan neuvotteluja sopimuksen mahdollisesta jatkosta. Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä ja ne jatkuvat vielä syys-lokakuun ajan. Nyt valmisteltavalla vaunuhankinnalla HKL haluaa kuitenkin varautua myös siihen vaihtoehtoon, että sopimusta ei jatketa ja Variotram-vaunut poistuvat hallitusti liikenteestä.

Mikäli HKL:n johtokunta hyväksyy sille esiteltävän hankepäätöksen, jatkuu asian käsittely kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa syksyn aikana.

-Hankepäätös haluttiin saada käsittelyyn jo ennen Variotram-neuvottelujen päättymistä. Varmistaaksemme riittävän vaunumäärän liikennettä varten tulee päätöksenteon asiassa edetä ripeästi siinä tapauksessa, että neuvotteluissa Bombardierin kanssa ei päädyttäisi tyydyttävään lopputulokseen, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Mikäli vaunuhankinnan tarve tulee ja sekä HKL:n johtokunta, kaupunginhallitus että -valtuusto ovat hankepäätöksen hyväksyneet, käsittelee HKL:n johtokunta varsinaista vaunujen hankintapäätöstä loppuvuodesta. Tällä aikataululla 20 vaunun hankinta ehditään toteuttaa vuoteen 2018 mennessä.

Suomen ABB:n teknologia ohjaa ja valvoo nyt koko Suomen sähkörataverkkoa

b89bd3ae-e48c-43d4-9629-e63ecb274625-main_image

Suomen ABB on allekirjoittanut sopimuksen MicroSCADA Pro -käytönvalvontajärjestelmän toimittamisesta Liikenneviraston Tampereen käyttökeskukseen. Järjestelmä ohjaa ja valvoo sähköradan sähkönsyöttöä Tampereen käyttökeskuksen valvonta-alueella. Alueeseen kuuluvat radat Tampereelta Riihimäelle, Turkuun, Vaasaan, Jyväskylään, Poriin ja Raumalle. Sopimuksen myötä koko Suomen sähkörataverkko, kaikkiaan yli 3 250 sähköistä raidekilometriä on Suomen ABB:n ohjaus- ja valvontateknologian piirissä.

Kaikkiaan Suomessa käyttökeskuksia on neljä. Aiemmin Liikennevirasto ja Suomen ABB ovat solmineet vastaavat sopimukset Helsingin, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten valvonta-alueiden sähkörataverkon ohjauksesta ja valvonnasta sekä Vuosaaren Satamaradasta. Suomen neljästä käyttökeskuksesta valvotaan sähköradan kaikkia sähköteknisiä järjestelmiä, suoritetaan jännitekatkoja ja -kytkentöjä ja varmistetaan näin sähköradan turvallisuus ja käytettävyys.  Kaikki junaratojen vikatilanteet ja kunnossapitotyöt raportoidaan johonkin näistä käyttökeskuksista.

”Olemme tehneet yhteistyötä ABB:n kanssa jo 2000-luvun alusta lähtien, jolloin ensimmäinen MicroSCADA-järjestelmään perustuva kaukokäyttöjärjestelmä rakennettiin Pohjois-Suomeen. Aiemmin toimitetut järjestelmät ovat toimineet luotettavasti, eikä matkustaja- ja tavaraliikenteessä ole ollut sähköradan kaukokäyttöjärjestelmän vioista johtuvia häiriöitä. Yhteistyö ABB:n kanssa on ollut mutkatonta ja asiakkaan tarpeet on otettu huomioon hyvin”, projektipäällikkö Pekka Rautoja Liikennevirastosta sanoo.

”Kyse on Suomessa kehitetystä ja edelleen kehitettävästä teknologiasta ja toimituksia on maailmanlaajuisesti yli 10 000. Olemme iloisia siitä, että teknologiamme on sopimuksen myötä omalta osaltaan varmistamassa sujuvan ja turvallisen sähköjunaliikenteen kaikilla Suomen sähkörataosuuksilla”, toimialajohtaja Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.

MicroSCADA Pro on ABB:llä Suomessa kehitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Suomen sähkörataliikenteen lisäksi se on käytössä muun muassa Delhin metrossa, Bangkokin Skytrain-ilmajunassa sekä Hai Vann Pass -tietunnelissa Vietnamissa. Myös teollisuus ja energiayhtiöt maailmanlaajuisesti käyttävät järjestelmää sähköjärjestelmien ohjaukseen ja valvontaan.

Sopimus sisältää lisäksi tekniikkaa, jolla valvonta- ja ohjaustietoa välitetään sähkönsyöttöasemilta ja liikennepaikoilta MicroSCADA Pro -ohjelmistolle. Aiemmin on solmittu ylläpitosopimus kunnossapitopalveluiden toimittamisesta Liikenneviraston sähköradan valvontajärjestelmiin.

Tampereen käyttökeskuksen uusi ohjaus- ja valvontajärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain ja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Linkit

Artikkeli: Sähköradan paimenet

Metron tiheän vuorovälin liikenne käynnistynyt sujuvasti

30b2f9ce-9b47-49da-a563-33747adf3ba8-main_image

Kuva: HKL

Metroliikenteessä siirryttiin 15.8. ajamaan 2,5 minuutin vuorovälillä ruuhka-aikoina Kampin ja Itäkeskuksen välillä. Ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella metron tiheän vuorovälin liikennöinti on sujunut pääosin ongelmitta: junat ovat pysyneet aikataulussa ja matkustajat ovat oppineet hyvin muutoksen vaikutukset matkustamiseen.

– 2,5 minuutin vuorovälillä on nyt liikennöity kohta neljä viikkoa ja liikenteen täsmällisyys on parantunut entisestään ensimmäisistä päivistä. Tiheän vuorovälin ansiosta jo aiemminkin suosittu metroliikenne palvelee entistäkin paremmin, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä. HKL haluaakin kiittää matkustajia siitä, että tämä viesti on matkustajien keskuudessa pääsääntöisesti hyvin ymmärretty.

Toinen matkustukseen vaikuttanut muutos on junien lyheneminen kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Nykymetron osuuden laitureilla matkustajan on siksi osattava odottaa junaa oikeassa kohdassa, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Laiturialueille on teipattu tarrat, jotka osoittavat junan pysähtymispaikan.

Liikennöinnin ensimmäisten viikkojen aikana on sattunut joitakin liikennöintiin vaikuttaneita liikennehäiriöitä. Kyseessä ovat olleet esimerkiksi pienet tekniset häiriöt ovien toiminnassa. Häiriöiden luonne ei kuitenkaan ole poikennut aiemmasta eivätkä ne johdu tiheän vuorovälin liikenteestä.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

HKL:lle hankituilla uusilla M300-sarjan metrojunilla liikennöidään lähiviikkoina satunnaisesti matkustajaliikenteessä. Junilla aletaan liikennöidä normaalisti muun kaluston tapaan myöhemmin syksyllä. Alkuvaiheessa liikenteessä tulee olemaan enintään neljä M300-junaa.

Metron vuoroväli on ruuhka-aikoina noin klo 7.00–9.30 ja 14.30–18.30 Kampin ja Itäkeskuksen välillä 2,5 minuuttia. Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.

Silta jatkaa VR Groupin palkkapalveluiden yhteistyökumppanina

LVT6NpOT

Silta Oy, johtava henkilöstön ja palkkapalveluiden asiantuntija, on keväällä 2016 järjestetyn kilpailutuksen jälkeen valittu toistamiseen VR Groupin palkkapalveluiden yhteistyökumppaniksi. Silta on hoitanut VR Groupin palkkapalvelut syksystä 2012 saakka. Uusi sopimus yritysten välillä astuu voimaan vuoden 2017 lokakuussa ja sen myötä noin 8 000 henkilön palkanmaksu jatkuu kuten aiemmin.

Olemme ylpeitä, että VR valitsi meidät toistamiseen strategiseksi kumppanikseen palkkapalveluissa. VR:llä on sekä kokonsa että korkeiden laatu- ja asiakasodotustensa myötä meille hyvin suuri merkitys. Osaamisemme, kokemuksemme sekä uudistettu strategiamme, jonka keskiössä on erinomainen asiakaskokemus ja palvelun tarjoaminen ”ihmiseltä ihmiselle”, auttavat meitä lunastamaan VR:n meille osoittaman luottamuksen myös uudella sopimuskaudellakertoo Sillan toimitusjohtaja Tatu Tulokas.

”Olen iloinen siitä, että käymästämme kilpailutusprosessista selviytyi voittajana nykyinen palveluntuottajamme Silta. Keskinäinen yhteistyömme on ollut päättyvän sopimuskauden aikana hyvää ja edellytykset tehdä siitä vieläkin parempaa ja tuloksellisempaa ovat ilmiselvästi olemassa,” kommentoi puolestaan VR Groupin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen.

Destia rakentaa rataosuuden Pohjois-Suomen turvapuistoon

Pohjois-Suomen turvapuisto Oulussa on perustettu parantamaan työturvallisuutta rakennustyömailla. Puisto mahdollistaa haastavien tilanteiden harjoittelun käytännönläheisesti erilaisilla rasteilla, joita nyt täydennetään kattamaan rautateillä työskentely.

– Turvapuisto on hyvin konkreettinen opetusympäristö, siellä opetellaan käytännössä, mitä työturvallisuus on ja miten se tulee huomioida erilaisia työvaiheita tehtäessä. Rautateillä työskennellessä erilaisia työturvallisuuteen vaikuttavia asioita on useita, joten mikä sen parempi tapa oppia kaikkia työhön vaikuttavia säädöksiä ja toimintaohjeita kuin tällaisessa todenmukaisessa koulutusympäristössä, kommentoi Destian työpäällikkö Mika Tuokila .

Oulun lisäksi turvapuisto löytyy myös Espoosta, mutta ratatyöskentelyn rasteja löytyy ainoastaan Oulun turvapuistosta.

– Radan osio turvapuistossa pitää sisällään pätkän junaliikenteeltä poistettua rautatietä ja siellä voidaan harjoitella niin jännitekatkoharjoittelua, turvalaitekäsittelyä kuin sähköradalla toimimista. Myös meidän oma radan väki tulee käymään koulutuksissa täällä, tapaturmataajuuden pitämiseen alhaisella tasolla tarvitaan kaikkien työntekijöiden jatkuvaa panosta, lisää työmaainsinööri Marko Raappana Destialta.

Liikenneviraston tilaaman laajennuksen on määrä valmistua elokuun aikana.

Metroliikenteessä siirryttiin tiheämpään vuoroväliin

0d728479-aaab-4705-8ee1-1bf0bebad8fc-main_image

Kuva: HKL

Metro on alkanut tänään liikennöidä lyhemmällä vuorovälillä. Metrojunat kulkevat arkisin ruuhka-aikaan Kampin ja Itäkeskuksen väliä 2,5 minuutin välein aiemman 4 minuutin sijasta. Samanaikaisesti metrojunat ovat lyhentyneet kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Liikenne tiheämmällä vuorovälillä on alkanut rauhallisesti, vaikka tekninen vika aiheutti aamulla lyhyen liikennekatkoksen.

– 2,5 minuutin vuoroväli on toiminut hyvin ja matkustajat ovat hienosti osanneet jäädä odottamaan seuraavaa junaa, kun asemalla olevan junan ovet ovat alkaneet sulkeutua. Valitettavasti puoli yhdeksältä yhden junan tekninen vika aiheutti n. 15 minuuttia kestäneen liikennekatkoksen ja vielä sen jälkeen epätäsmällisyyttä liikenteeseen, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä.Metrolaitureille teipatut opastetarrat auttavat odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Tähän mennessä tarroja on jo liimattu Itäkeskuksen, Kampin, Rautatientorin, Herttoniemen ja Puotilan asemille. Muille nykymetron asemille tarrat saadaan liimattua syyskuun puoliväliin mennessä.

Maanantaina metroasemilla työskenteli HKL:n metrojunankuljettajia asemaopastajina vilkkaimmilla metroasemilla. Asemaopastajat neuvoivat matkustajia mm. odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria.

– Maanantain aamuruuhka sujui metroasemilla rauhallisesti. Monella matkustajalla oli jo tietoa junien ja vuorovälin lyhenemisestä. On tärkeää, että matkustajat huomioivat lattioihin teipatut tarrat ja odottavat junaa oikeassa kohdassa laituria, kertoo asemaopastajana toiminut metrojunankuljettaja Johanna Nikkonen.

– Lyhempi vuoroväli on ruuhka-aikoina hyvä asia – näin asian pitääkin olla. Tiheän vuorovälin ansioista junissa ei myöskään tule liian ahdasta, sanoo aamuruuhkassa metrolla matkustanut Irina Väisänen.

Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.

Metroliikenteen tiheämpi vuoroväli ja lyhemmät junat otettiin nyt käyttöön länsimetron aloittamiseen liittyvien alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaikka länsimetron liikennöinnin aloittaminen lykkääntyi. Lyhyet junat ja tiheä vuoroväli lisäävät metron matkustajapaikkamääriä noin 7 %.

Tampereen kaupunki sai neljä tarjousta raitiovaunuista

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereen raitiotien raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon kilpailutusprosessi lähestyy loppuaan. Määräaikaan 12.8.2016 mennessä seuraavat neljä yritystä jättivät tarjouksensa raitiovaunuista ja niiden kunnossapidosta: • Construcciones y Auxiliar de Ferrocariles, S.A. (CAF) • PESA Bydgoszcz SA • Stadler Rail Valencia, S.A.U. • Transtech Oy

Seuraavaksi selvitetään, ovatko kaikki tarjoukset tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön ehdot täyttävät tarjoukset otetaan mukaan tarjousten vertailuun. Tarjousten vertailu pyritään suorittamaan elokuun aikana ja asia tuomaan kaupunginhallituksen käsittelyyn syyskuussa. Näin kaupunginvaltuustolla on lokakuussa raitiotiehankkeesta päättäessään tiedossa raitiovaunujen ja niiden kunnossapidon hinta.

Raitiovaunuhankinnan tarjouskilpailun voittajan ratkaisee kaupunginhallitus. Sitova hankintasopimus raitiovaunuista allekirjoitetaan vain, mikäli kaupunginvaltuusto päättää koko raitiotiehankkeen toteuttamisesta.

Ericsson ja Bombardier testasivat LTE-verkkoja raideliikennettä varten – jopa 200 km/t

original

Verkkoyhtiö Ericsson ja kiskokalusto- ja lentokonevalmistaja Bombardier ovat testanneet yhdessä LTE-verkkojen toimivuutta raideliikennekäyttöä ajatellen. Laboratoriotestien tarkoituksena oli varmistaa, voidaanko LTE-verkon varassa esimerkiksi käyttää CBTC-kulunvalvontajärjestelmiä tai tarjota viihde- ja muita palveluita matkustajille.

Moderni raideliikenne vaatii tietoliikenneyhteyksiltä korkeaa tiedonsiirtokapasiteettia ja tarkkoja sijaintitietopalveluita. CBTC- eli Communications-Based Traffic Control -kulunvalvontajärjestelmä perustuu siihen, että juniin asennetut langattomat lähetin-vastaanottimet keskustelevat jatkuvasti raiteisiin asennettujen vastinpariensa kanssa. Silloin esimerkiksi metrojunan sijainti raideverkostossa tiedetään koko ajan täsmällisesti, mikä mahdollistaa lyhyemmät etäisyydet junien välillä, lyhyemmät vuorovälit ja turvalliset automaattiohjausratkaisut.

Kulunvalvonnan lisäksi tasokkaita tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan junissa esimerkiksi langattoman verkon tarjoamiseen matkustajille, automaattisten junakuulutusten ja raidetietojen tuottamiseen sekä valvontakamerajärjestelmien ja diginäyttömainonnan hallintaan.

Ericssonin ja Bombardierin kaikkiaan 11 laboratoriotestissä simuloitiin LTE-verkon käyttöä jopa 200 kilometrin tuntinopeudessa. Testitulokset olivat erittäin lupaavia: verkoissa saavutettiin sekä nousevalla että laskevalla siirtotiellä reilusti alle 100 millisekunnin latenssi, ja kadonneiden pakettien määrä lähestyi nollaa. Lisäksi järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden kannalta kriittinen verkkoliikenne saatiin priorisoitua Ericssonin laitteiston sisäänrakennettujen Quality of Service -ominaisuuksien avulla.

Ericsson on mukana esittelemässä kuljetusalan tulevaisuuden ratkaisuja InnoTrans 2016 -messuilla Berliinissä 20.–23.9.

Ericssonin näkemyksiä ja tutkimustietoa liittyen yhteiskuntien verkottumiseen:
http://www.ericsson.com/thinkingahead/networked_society

Höyryveturin tulo Raumalle peruuntuu

Ensi viikonvaihteeseen suunniteltu höyryveturi Ukko Pekka 1009 vierailu peruuntuu. Junan piti suunnitelman mukaan liikennöidä Raumalta perjantaista 22.7. sunnuntaihin 24.7. välisen ajan. Vierailun peruuntuminen johtuu siitä, että raideliikenteen lupia säätelevä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kieltänyt liikennöimisen Suomen rautateillä kyseiseltä junalta. Trafi on pyytänyt liikennöintiä harjoittavalta Höyryveturimatkat 1009 Oy:ltä lisäselvityksiä ja kieltänyt junan liikennöinnin ennen selvitysten toimittamista.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n mukaan kyse on siitä, että junaa ajoi viime viikolla yhden päivän ajan virallisen kuljettajan sijaan kuljettajia kouluttanut yhtiön toimitusjohtaja, jolla ei ollut oikeutta höyryveturin kuljettamiseen. Kyseisellä henkilöllä on pitkä kokemus junan kuljettamisesta.

Höyryveturi Ukko-Pekan liikennöinti keskeytettiin viime viikon torstaina Savonlinnan ja Punkaharjun välillä. Poliisi pysäytti junan saatuaan tiedon, että junaa ajaneella kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta.

Ukko-Pekka 1009 liikennöinnistä vastaa Höyryveturimatkat 1009 Oy. Ukko-Pekka on liikennöinyt Raumalla aiemmin kolmena vuotena. Rauman radan liikennöintiin on myyty ennakkolippuja Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa (Valtakatu 2). Ennakkolipun ostaneita pyydetään olemaan yhteydessä Pyyrmaniin, josta ennakkolippujen rahat saa takaisin.