Nurminen Logisticsin vaunukaupan toteutuminen on varmistunut

Yhtiön 17.2.2016 allekirjoittama kauppakirja 380 katetun vaunun myynnistä toteutuu alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Yhtiö tiedotti 17.3.2016, että ostajan rahoitusneuvottelut viivästyivät, mutta ne on nyt saatettu päätökseen ja ostajan rahoitus on varmistunut.

Vaunukaupoilla ei ole tulosvaikutusta vuodelle 2016, sillä vaunut on arvostettu vuoden 2015 tilinpäätöksessä ruplamääräiseen myyntihintaansa. Yhtiö on sopinut rahoittajapankkien kanssa 3 miljoonan euron lyhytaikaisesta rahoituksesta 31.5.2016 asti, jolla taataan yhtiön rahoitusasema vaunukauppojen toteuttamisen ajaksi. Vaunukaupasta saaduilla varoilla yhtiö maksaa lyhytaikaisen pankkilainan pois ja vahvistaa käyttöpääomansa. Ruplan kurssin vahvistumisen myötä vaunukaupan euromäääinen arvo on kohonnut, mikä vaikuttaa positivisesti yhtiön rahoitusasemaan.

Nurminen Logistics omistaa edelleen metsäteollisuuden käyttöön tarvittavia vaunuja ja jatkaa vaunuoperointia Venäjällä sekä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä. Yhtiön vaunuoperointi jatkuu entisellään myös katettujen vaunujen osalta.

A, I- ja L-junat Helsinkiin päin eivät pysähdy Ilmalassa lauantai-illasta 23.4. maanantaiaamuun 25.4.

Helsingin suuntaan liikennöivät A-, I- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa lauantaista 23.4. klo 22 alkaen maanantaihin 25.4. klo 5 asti.

Ilmalasta Helsingin suuntaan voi matkustaa vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Ilmalaan pääsee Leppävaaran ja Myyrmäen sekä Lentoaseman suunnilta Pasilan kautta vaihtaen.

Kaikki Helsingin suuntaan ajavat rantaradan junat, myös A, I, ja L-junat, lähtevät poikkeusjärjestelyn aikana Pasilassa raiteelta 7.

Pasilan raide 1 pois käytöstä

Pasilan aseman raide 1 on pois käytöstä lauantaista 23.4. klo 22 alkaen maanantaihin 25.4. klo 5 asti.

Junat lähtevät seuraavasti:

  • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
  • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Ilmalan ja Pasilan poikkeusjärjestelyiden syynä on se, että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

Raidehanke Tallinnasta Puolaan etenee – suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia

item_275_bilde

Tallinnasta Puolan rajalle ulottuva kansainvälinen rautatieyhteys Rail Baltica etenee lupaavaa vauhtia. Hankkeen eteneminen avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia toimia alihankkijoina merkittävissä urakoissa.

Baltian maat yhdistävä ratayhteys Rail Baltica etenee aikataulussaan. EU:n rahoituspäätös hankkeelle saatiin kesällä 2015 ja projektin suunnitteluvaihe on valmistumassa vuoden loppupuolella. Vuonna 2018 alkavia rakennustöitä edeltävät teknisen suunnittelun työvaiheet.

Miljardiluokan hanke tarjoaa suomalaisille alan yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia osallistua projektin tekniseen toteutukseen sekä rakentamiseen. Finprolla hankkeesta vastaava Petri Haahti rohkaisee suomalaisia yrityksiä verkostoitumaan ja ottamaan osaa Viron, Latvian ja Liettuan järjestämiin tarjouskilpailuihin yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Baltian maat eivät pysty yksin toteuttamaan valtavaa hanketta, vaan ne tarvitsevat osaavia ulkomaalaisia kumppaneita alihankkijoiksi.

– Juuri nyt suomalaisten yritysten kannattaa aktiivisesti etsiä yhteistyökumppaneita Virosta, Latviasta ja Liettuasta, joiden kanssa voisi osallistua tuleviin tarjouskilpailuihin paikallisten yritysten alihankkijoina. Etenkin latvialaiset yritykset ilmaisivat avoimesti kiinnostuksena keskustella yhteistyöstä suomalaisten yritysten kanssa. Suomalaiset yritykset ovat Baltiassa hyvässä maineessa: suomalaiset ovat ratkaisukeskeisiä ja heidän kanssaan on helppo toimia, Haahti kertoo.

Ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu alkaa toukokuussa

Yhteistyökumppaneita tarvitaan erityisesti rautateiden, siltojen, teiden ja tunnelien suunnittelussa ja rakentamisessa, arkkitehtuurissa sekä kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa. Haahti korostaa, että verkostoituminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja miettiä tarkkaan oma tarjooma siitä, minkälaista osaamista projektiin voidaan tarjota.

– Riian päärautatieaseman ja vanhan kaupungin alueen arkkitehtuuristen ratkaisujen osalta avataan toukokuun aikana avoin arkkitehtuurikilpailu. Tämä on merkki siitä, että hanke etenee kovaa vauhtia ja nyt kannattaa olla hereillä, Haahti sanoo.

Rail Baltica lyhyesti:

  • rakennustyöt alkavat 2018 ja valmistuvat 2024 loppuun mennessä, matkustaminen voi alkaa 2025
  • suunniteltu kokonaispituus on 728 kilometriä
  • matkustajaliikenteessä maksiminopeus 240 km/h
  • matka-ajat, esim. Tallinna – Riika 2h, Tallinna – Puola 4h
  • Baltian maissa asemia ovat Tallinna, Pärnu, Riikan keskusta, Riikan lentoasema, Panevėžys, Kaunas ja Vilna
  • kokonaiskustannus 5 miljardia euroa, josta 85 % EU:n rahoittamaa (Connecting Europe Facility, CEF)

Lisätietoja:

A, I- ja L-junat Helsinkiin päin eivät pysähdy Ilmalassa lauantai-illasta 16.4. maanantaiaamuun 18.4.

Helsingin suuntaan liikennöivät A-, I- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa lauantaista 16.4. klo 22 alkaen maanantaihin 18.4. klo 5 asti.

Ilmalasta Helsingin suuntaan voi matkustaa vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Ilmalaan pääsee Leppävaaran ja Myyrmäen sekä Lentoaseman suunnilta Pasilan kautta vaihtaen.

Kaikki Helsingin suuntaan ajavat rantaradan junat, myös A, I, ja L-junat, lähtevät poikkeusjärjestelyn aikana Pasilassa raiteelta 7.

Pasilan raide 1 pois käytöstä

Pasilan aseman raide 1 on pois käytöstä lauantaista 16.4. klo 22 alkaen maanantaihin 18.4. klo 5 asti.

Junat lähtevät seuraavasti:

  • P-, K-, N- ja T-junat Helsingin suuntaan raiteelta 2
  • I-, K-, N- ja T-junat Tikkurilan suuntaan raiteelta 3
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Tikkurilan suuntaan raiteelta 4
  • R- ja Z-junat sekä kaukojunat Helsingin suuntaan raiteelta 5

Ilmalan ja Pasilan poikkeusjärjestelyiden syynä on se, että Pasilan asemalla ja sen läheisyydessä suoritetaan aseman uudistamiseen liittyviä töitä.

Radalle ei saa mennä, se on aina vaarallista

schiene-14511508685rt

Kulunut kevät on ollut junan allejääntien osalta murheellinen. Vuosittain junien alle jää 50–60 henkilöä, tänä keväänä luku on jo 25. Jokainen onnettomuus on tragedia niin uhrille, hänen omaisilleen kuin junan kuljettajillekin.

Asiaton liikkuminen radalla on kiellettyä, myös lain nojalla. Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi, joten niiden lähestymisen saattaa huomata vasta, kun on jo liian myöhäistä. Junan pysähtymismatka on hyvässäkin tapauksessa useita satoja metrejä, joten vaikka kuljettaja havaitsisi ihmisen ajoissa ja tekisi hätäjarrutuksen, juna ei välttämättä ehdi pysähtyä ajoissa.

”Rata ei ole oleskelu- eikä leikkipaikka”, muistuttaa yksikön päällikkö Marko Tuominen Liikenneviraston liikenne- ja työturvallisuusyksiköstä. ”Ihmisten tulisi ymmärtää, että radalla ei saa kulkea eikä oleskella. Rataverkollamme liikkuu matkustajajunien lisäksi tavarajunia sekä radan kunnossapidon kalustoa, joten koskaan ei ole sellaista hetkeä, jolloin radalla olisi turvallista liikkua. Aikataulut muuttuvat jatkuvasti ja juna voi yllättää.”

Uhrien läheisten suru on suuri ja on ymmärrettävää, että heillä on halu muistaa uhreja kukin ja kynttilöin. Niiden tuominen onnettomuuspaikan läheisyyteen radalle tai ratapenkalle on kuitenkin vaarallista ja asettaa surijat allejääntivaaraan. Muistoesineet on syytä sijoittaa kauemmas radasta, jottei kenellekään tule tarvetta mennä radalle.

”Jokainen onnettomuus on liikaa. Otamme osaa kaikkien uhrien läheisten suruun. Jotta kukaan ei joutuisi enää tällaista surua kokemaan, Liikennevirasto pyytää, että vanhemmat ja opettajat keskustelisivat lasten ja nuorten kanssa radalla liikkumisen vaaroista. Lapset ja nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että rautatiealueella leikkiminen ja oleskelu on kiellettyä ja vaarallista”, Marko Tuominen toteaa.

HSL selvittää Kehäradan ja Länsimetron vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla

HSL aloittaa maanantaina 4.4. Matkatutkimuksen, jolla selvitetään, millaisia joukkoliikennematkoja Kehäradan ja Länsimetron vaikutusalueilla tehdään. Matkustajille jaetaan kutsukortteja tutkimukseen busseissa, junissa ja metrossa.

Matkatutkimus on nettikysely, johon voi vastata matkan päätyttyä tai jo matkan aikana vaikkapa älypuhelimella. Tutkimuksessa kysytään tietoja matkasta, joka oli meneillään, kun vastaaja sai kutsukortin tutkimukseen. Vastaajalta tiedustellaan esimerkiksi, mistä hän lähti matkalle, minne hän oli menossa ja mitä kulkutapoja hän käytti matkalla.

Tutkimuksessa kysytään myös, miten Kehärata on vaikuttanut matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön, ja miten vastaaja arvioi Länsimetron vaikuttavan matkan sujuvuuteen ja eri kulkutapojen käyttöön. Kehäradan vaikutuksia tutkitaan Vantaan suunnan busseissa sekä kaikissa lähijunissa. Länsimetron vaikutuksia tutkitaan Etelä-Espoon suunnan busseissa, rantaradan lähijunissa sekä metrossa. Tutkimuksella hankitaan tietoa vähintään 15 vuotta täyttäneiden matkustajien matkoista ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä.

Osana Kehäradan vaikutusten tarkastelua tutkitaan myös lentoasemaan liittyviä matkoja. Lentoasemalla haastatellaan matkustajia lähtöselvitys- ja matkatavara-auloissa.

Lentoasemalla matkustajia haastatellaan huhtikuussa. Muualla Matkatutkimus jatkuu perjantaihin 27.5. saakka.

Vuonna 2014 tehty Matkatutkimus koski Kehäradan vaikutusalueella tehtyjä matkoja ennen Kehäradan avaamista. Vuoden 2016 Matkatutkimus tehdään nyt, kun Kehärata on käytössä, mutta Länsimetroa ei ole vielä avattu. Kun Länsimetro on ollut jonkin aikaa käytössä, sen vaikutusalueella tehdään jälleen uusi Matkatutkimus.

VR:n toiminnan uudistamiseen tähtäävät yt-päätökset valmistuneet

vr_kaupunkijuna

o VR tehostaa toimintojaan ja uusii organisaatiotaan vahvistaakseen matkustajaliikenteen kilpailukykyä ja toteuttaakseen junalippujen hintauudistuksen kannattavasti. Junalippujen hintoja laskettiin alkuvuonna pysyvästi.

o Kaukoliikenteen liikennerakennetta uudistetaan vaiheittain samalla kun liikenne- ja viestintäministeriön ostopalvelu- sekä velvoiteliikenteen muutokset astuvat voimaan. 

o Selvitykset viime syyskuussa käynnistyneistä yhteistoimintaneuvotteluista annetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen muutokset kerrottiin marraskuussa.

o VR:n yhteistoimintaneuvottelujen toisen vaiheen päätökset tuovat muutoksia konduktööreille, veturinkuljettajille ja kaluston kunnossapidosta vastaavalle henkilöstölle.

VR:n tavoitteena on vastata yhä paremmin asiakkaiden odotuksiin.

– Asiakkaamme haluavat edullisia hintoja ja yhä monipuolisempia palveluja. Voidaksemme toimia kilpailukykyisesti ja asiakaslähtöisesti meidän on uudistuttava, matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa. – Nämä ovat henkilöstön kannalta vaikeita päätöksiä, mutta ne ovat välttämättömiä jotta VR voi jatkossakin tarjota viihtyisiä junamatkoja kilpailukykyisellä hinnalla.

Muutoksia junien ja kaluston kunnossapidon henkilöstölle

VR organisoi toimintoja uudelleen ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Yhteistoimintaneuvottelujen toisen vaiheen päätöksenä irtisanotaan yhteensä enintään 214 henkilöä. Irtisanomisten lisäksi toteutetaan työsuhteen ehtojen merkittäviä muutoksia ja määräaikaisia lomautuksia. Kaikkiaan työtehtävien vähennystarve koko yt-menettelyssä oli noin 370 henkilöä, kun alkuperäinen arvio vähennystarpeesta oli 570 henkilöä. Neuvottelut koskivat yhteensä 2800 henkilöä.

Konduktöörien toimipisteverkosto organisoidaan uudelleen, ja osa pisteistä suljetaan kuluvan ja ensi vuoden aikana. Tällä hetkellä toimipisteitä on 15, jatkossa yhdeksän. Osassa jatkavia pisteitä henkilöstön määrä vähenee ja osassa kasvaa.

Myös ratapihalla työskentelevien toimipisteitä lakkautetaan. Tällä hetkellä toimipaikkoja on kymmenen, jatkossa kolme tai neljä.

Veturinkuljettajien työvoimaa sopeutetaan lomautuksilla. Lomautukset alkavat keväällä 2016 ja päättyvät alkuvuodesta 2017. Lomautuksia toteutetaan useilla paikkakunnilla ja niiden kesto on yhdestä kolmeen viikkoa.

Junakaluston ja veturien kunnossapidossa toimintoja tehostetaan ja sopeutetaan organisoimalla toimintoja uudelleen, muuttamalla tehtävänkuvia sekä lakkauttamalla tehtäviä.

VR Group toteuttaa muutoksissa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Konsernissa on käytössä laajennettu muutosturva, jolla tuetaan henkilöstöä muutoksessa ja varmistetaan yhdenvertainen kohtelu eri yksiköissä ja ammattiryhmissä.

Destia suunnittelee uuden junaterminaalin Kouvolaan

Destia on valittu suunnittelijaksi Kouvolan Rail Road Terminal (RRT) -hankkeeseen, jonka myötä suunnitellaan yhdistettyjen kuljetusten terminaali (“kuivan maan satama”) pitkille junille ja 150 hehtaaria uutta logistiikka-aluetta infraratkaisuineen.

Kohde on Euroopan laajuisen ydinverkon (EU TEN-T) ainoa solmupiste Suomessa. Hankealue sijoittuu Kouvola – Lappeenranta radan sekä valtateiden 6 ja 15 rajaamalle, osittain jo rakennetulle logistiikka-alueelle, jota laajentamalla lisätään alueen kapasiteettia sekä parannetaan alueen toiminnallisuutta.

Destian tehtävänä on laatia alueelle yleissuunnitelmatasoinen selvitys ja kaavarunko seuraavien suunnitteluvaiheiden lähtötiedoksi.

– Työssä tarkennetaan alueen teknisiä reunaehtoja ja varmistetaan niiden toteuttamiskelpoisuus, määritellään alueen toiminnallinen kokonaisuus ja sen vaiheittain toteuttaminen kustannusvaikutuksineen sekä tarkennetaan alueen maankäyttöä laatimalla alueelle toteuttamiskelpoinen kaavarunko, erittelee johtava asiantuntija Heimo Rintamäki Destiasta.

Suunnittelutyö on aloitettu helmikuussa 2016 ja se valmistuu alkuvuodesta 2017.

Työhön osallistuu useita kymmeniä asiantuntijoita Destiasta ja sen yhteistyökumppaneilta. Suunnittelutyön tueksi kootaan alueen nykyisistä ja mahdollisista uusista toimijoista sekä vaikutuspiirin kuuluvista verkkopaneeli, jonka kautta pääsee tuottamaan tietoa ratkaisujen vaikuttavuudesta ja reunaehdoista. Paneeliin ilmoittaudutaan linkistähttps://www.webropolsurveys.com/S/B604BF30D7F235FB.par

Orimattilan Hennan juna-aseman toteuttamissopimus valmistuu

juna1WEB

Liikennevirasto ja Orimattilan kaupunki neuvottelevat sopimusta Hennan juna-aseman toteuttamisesta. Kuva: Suvi Nirkko

Orimattilan kaupunki ja Liikennevirasto valmistelevat Hennan juna-aseman toteuttamissopimusta. Sopimuksessa määritellään Liikenneviraston ja kaupungin vastuut, omistussuhteet ja rakentamiseen liittyvät tehtävät Hennan juna-aseman osalta.

Liikennevirasto vastaa Hennan junalaitureiden rakennuttamisesta sekä selvittää ja rajaa rakennustöistä aiheutuvat haitat junaliikenteelle. Orimattilan kaupunki vastaa katujen, pysäköintialueiden, laituriyhteyksien, puistoalueiden ja ylikäytäväsillan rakennuttamisesta. Lisäksi kaupunki selvittää ja rajaa ylikäytäväsillan rakentamisesta aiheutuvat haitat junaliikenteelle.

Hennan katualueiden suunnitelmat on jo hyväksytty ja vahvistettu Asemarinteen ja Hennan bulevardin katusuunnitelmalla helmikuussa 2016. Aseman itäpuolen laiturille kulkuyhteytenä toimivan kevyenliikenteen ja huoltoliikenteen sillan suunnittelija on valittu, kun Orimattilan kaupunginhallitus vahvisti 21.3. tarjouskilpailun perusteella Ramboll Finland Oy:n ylikulkusillan suunnittelijaksi. Ylikulkusilta mahdollistaa junamatkustajien kulkemisen molemmille laitureille radan eri puolilla.

Juna-aseman pysäköintialueen urakka valmistui ja hyväksyttiin 3.3.2016 ja alueen infran rakentaminen jatkuu syksyllä 2016. Aseman toteuttamisen rakennussuunnittelu käynnistyy huhtikuun 2016 aikana ja myös rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana.

Nyt valmisteltava sopimus juna-aseman toteuttamisesta on Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieskin mukaan aimo harppaus eteenpäin Henna-hankkeessa.

– Junaliikenne on koko hankkeen edellytys. Tämä on merkittävä askel Hennalle.

Liikenneviraston ja kaupungin neuvottelema toteuttamissopimus menee kevään aikana vielä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi.

Hennan projektipäällikkö Suvi Nirkon mukaan aiemmat aikataulusuunnitelmat juna-aseman käyttöön saamisesta ovat edelleen voimassa.

– Tavoitteena on saada juna-asema valmiiksi vuoden 2017 aikana ja aloittaa junaliikenne vuoden 2017 syksyllä tai vuoden 2018 alussa.

Liikennevirastossa hankkeen valmisteluun osallistunut Magnus Nygård kommentoi, että Hennan kehittäminen vahvasti raideliikenteeseen nojautuvaksi kaupunginosaksi on erittäin mielenkiintoinen kehitys, jonka vaikutukset tulevat herättämään kiinnostusta koko maassa.

Henna on valmistuessaan jopa 15 000 asukkaan uusi kaupunginosa Orimattilassa Kerava-Lahti-oikoradan varrella. Junamatka Hennasta Helsinkiin kestää 53 minuuttia ja Hennasta Lahteen 13 minuuttia.

HSL ja VR vievät yhdessä lähijunaliikennettä kohti uutta aikakautta

Flirt

HSL ja VR ovat allekirjoittaneet siirtymäkauden sopimuksen. Huhtikuun alussa voimaan tuleva sopimus toimii lähtömerkkinä lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmisteluille. Viisi vuotta kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista. HSL:lle uusi sopimus merkitsee yli 30 miljoonan euron säästöjä siirtymävaiheen ajalta.

Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena, ja toisaalta selkeyttää VR:n velvoitteita palvelu- ja laatutason toteuttamisessa. HSL ja VR tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa.
 
“Nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa vuosi sitten toukokuussa solmitun aiesopimuksen. Se merkitsee muutaman vuoden lykkäystä alkuperäiseen kilpailutusaikatauluun, mutta meillä on nyt tarkkaan määritellyt siirtymäkauden menettelyt, jotka edistävät avoimen tarjouskilpailun tasapuolista valmistelua ja hallittua toteutusta.”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.
 
”Sopimus on valmisteltu yhdessä, ja se vie hallitusti kohti kilpailua. Näin varmistetaan lähiliikenteen sujuvuus isossa toimintaympäristön muutoksessa. Sopimukseen pääseminen osoittaa, että VR on asiakkaan mielestä onnistunut kilpailukykynsä ja tehokkuutensa parantamisessa. Iso ansio kuuluu henkilöstöjärjestöillemme, joiden kanssa olemme paikallisesti sopineet monista isoista kysymyksistä.” VR-Yhtymän toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.
 
Tavoitteena on, että suuntaviivat lähijunaliikenteen tarjouskilpailun käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta ovat selvillä vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa.
 
Sopimuksen pääkohdat
 
Sopimuskausi alkaa 1.4.2016 ja päättyy 26.6.2021.
 
Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla. Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa Sm5-junat, jotka HSL vuokraa lähijunaliikenteen käyttöön. Sopimuskauden päätyttyä junat on mahdollista luovuttaa saumattomasti tarjouskilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. VR sitoutuu nyt esisopimuksella omistamiensa junakalustoyhtiön osakkeiden myymiseen muille osakkaille eli omistajakunnille (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen).

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ja VR-Yhtymä Oy:n kiinteistöyksikkö solmivat pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuoteen 2034 asti lähiliikenteen junien kunnossapitoa varten. Ilmalan varikolla toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 2021 Sm5-junien kunnossapitoon käytettävien tilojen eriyttäminen VR:n varikkotoiminnoista, mikä mahdollistaa myös uusien operaattorien tulon HSL-alueen liikenteeseen.

HSL ja VR jatkavat nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.