Pohjanmaan radan ratatyöt vaikuttavat junaliikenteeseen

Seinäjoen ja Oulun välillä käynnistyvät jälleen ratatyöt, jotka vaikuttavat junien kulkuun toukokuusta pitkälle syksyyn asti. Junaliikenteessä on poikkeusjärjestelyjä lähes jokaisena kesälauantaina. VR korvaa junavuoroja linja-autoilla liikennekatkojen aikana. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.

Pohjanmaan radalla rakennetaan uutta kaksoisraidetta sekä tehdään lisäksi muun muassa perusparannus- ja siltatöitä. Poikkeusjärjestelyjä on tiedossa myös osuudelle Ylivieska–Iisalmi. Liikenneviraston teettämät radan kunnostus- ja rakennustyöt vähentävät tulevaisuudessa junaliikenteen häiriöherkkyyttä ja mahdollistavat entistä nopeammat junamatkat.

Liikennejärjestelyt välillä Seinäjoki–Kokkola–Oulu

Rataosuudella Seinäjoki–Kokkola–Oulu on liikennekatkoja lauantaisin 30.5., 18.7., 29.8., 19.9., ja 31.10. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla. Perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään, eikä niitä korvata linja-autoilla.

Juhannuslauantaina 20.6. on koko vuorokauden kestävä liikennekatko Seinäjoen ja Oulun välillä. Kaikki rataosan päiväjunat perutaan. Seinäjoen ja Oulun välillä kulkee yksi korvaava linja-autovuoro molempiin suuntiin, kun taas Kokkolan ja Seinäjoen välillä kaksi vuoroa molempiin suuntiin. Juhannusaattona ja -päivänä ajetaan vain osa yöjunavuoroista.

Liikennejärjestelyt välillä Kokkola–Ylivieska–Oulu

Koko rataosuutta Seinäjoki–Kokkola–Oulu koskevien poikkeusjärjestelyjen lisäksi liikennekatkoja on Kokkolan ja Oulun välillä. Liikennekatkoja on lauantaisin 6.6.,13.6., 4.7., 15.8., 5.9., 26.9., 17.10., 7.11., 14.11. ja 12.12. Katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla Kokkolan ja Oulun välillä, mutta yöjunat kulkevat normaalisti.

Kokkolan ja Oulun välillä on liikennekatkoja myös lauantaisin 16.5., 1.8., 3.10., 10.10., 28.11. ja 5.12. Myös näiden katkojen aikana kaikki päiväjunat korvataan linja-autoilla välillä Kokkola–Oulu. Lisäksi perjantain yöjuna IC 273 (Helsinki–Rovaniemi) ja lauantain yöjuna IC 266 (Rovaniemi–Helsinki) perutaan koko reiteiltään.

Ylivieskan ja Oulaisten väliselle rataosuudelle on tulossa kahden vuorokauden liikennekatko viikonloppuna 14.–15.11. Marraskuun liikennekatkoa koskevat poikkeusjärjestelyt tarkentuvat myöhemmin.

Muutoksia Lapualla ja osuudella Ylivieska–Iisalmi

Lapualla tehdään ratapihan muutostöitä, joiden yhteydessä uusitaan matkustajalaituri. 25.5.–5.7. käytössä on väliaikainen matala laituri. Laituri ei ole lainkaan käytössä 6.–19.7. Tuolloin Seinäjoen ja Kauhavan kautta on korvaavat linja-autoyhteydet.

Kalajoen siltatyö Ylivieskassa vaikuttaa junaliikenteeseen välillä Ylivieska–Iisalmi. Osuudella on liikennekatkoja lauantaisin 16.5., 30.5., 6.6., 13.6., 20.6., 29.8. ja 5.9. Kaikki lauantain kiskobussivuorot korvataan linja-autoilla. Lisäksi kiskobussi H 496, joka lähtee perjantaisin klo 21.00 Ylivieskasta, korvataan linja-autolla koko reitiltään.

Korvaavilla busseilla poikkeavat aikataulut

Junia korvaavat linja-autot eivät noudata junaliikenteen aikatauluja. Myös matka-ajoissa on eroja. Bussit lähtevät rautatieasemien edustoilta. Linja-autoista voi osaa matkalippuja, ja niissä kelpaavat kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen liput. Busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaraa. Jatkoyhteydet Seinäjoelta etelään ja Oulusta pohjoiseen hoituvat seuraavilla aikataulun mukaisilla junavuoroilla.

Lisätietoja ratatöistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä ja korvaavien kuljetusten aikatauluista löytyy VR:n verkkosivuilta. Järjestelyistä voi kysyä myös asemien lipunmyynneistä ja VR Asiakaspalvelusta. Lisäksi tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.

Boston Consulting Group: Suomen rautatieliikenne ei olekaan surkeaa, vaan Euroopan ykkösluokkaa

vr_kaupunkijuna

Kuvaoikeudet: VR

Suomen rautatieliikenne kuuluu Euroopan laadukkaimpiin, arvioi Boston Consulting Group vappuna julkaisemassaan raportissa.Raportissa maat jaetaan kolmeen luokkaan rautateiden turvallisuuden, palvelun laadun ja matkustaja- ja rahtimäärien mukaan.

Raportissa Suomen tukijärjestelmä arvioidaan Euroopan tehokkaimmaksi, kun mittarina käytetään sitä, miten paljon julkisilla tuilla saadaan vastinetta rautatieliikenteen suorituskykyyn.Boston Consulting Groupin johtopäätös tuista on, että ne kannattaa suunnata infrastruktuurin ylläpitoon, kuten Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa tehdään.

Asiasta kertoi Aamulehti 03.05.2015

Uutislähde: AAMULEHTI

Lue Raportti: Boston Consulting Groupin raportti “The 2015 European Railway Performance Index” (englanniksi)

VR Groupin yhtiökokous vahvisti osingon ja henkilömuutokset

VR-Yhtymä Oy:n 15. huhtikuuta Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2014 jaetaan osinkoa valtio-omistajalle 100 miljoonaa euroa.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen

Samalla päätettiin yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen. Jäseninä jatkavat Riku Aalto, Liisa Rohweder, Jarmo Kilpelä, Maija Strandberg ja Tuija Soanjärvi. Hallituksesta jäävät pois Antti Mäkelä ja Christer Granskog. Uusina jäseninä aloittavat Patria Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Allonen ja Oy Gard (Baltic) Ab:n toimitusjohtaja Roberto Lencioni.

Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 54 750 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 25 800 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 22 800 euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kari Rajamäki

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Kari Rajamäki (sd). Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Christina Gestrin (rkp), Inkeri Kerola (kesk), Merja Kuusisto (sd), Asmo Maanselkä (kd), Oras Tynkkynen (vihr), Timo Korhonen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Raija Vahasalo (kok), Pertti Hemmilä (kok), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Raimo Vistbacka (ps).

Hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 800 euroa kokoukselta, hallintoneuvoston varapuheenjohtajalle 600 euroa kokoukselta ja hallintoneuvoston jäsenille 500 euroa kokoukselta.

Junaliikenne maaliskuussa alkuvuotta täsmällisempää

Sekä VR:n matkustajajunat että VR Transpointin tavarajunat kulkivat maaliskuussa täsmällisemmin kuin tammi-helmikuussa. Helsingin aamuruuhkassa sattunut sähköratavaurio aiheutti myöhästymisiä maaliskuun alussa. 

VR:n kaukojunat kulkivat maaliskuussa selvästi helmikuuta täsmällisemmin. Kaukojunista 90,2 % saapui määräasemalleen ajallaan, kun vastaava luku oli helmikuussa 83 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 3,1 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Myös lähijunaliikenteen täsmällisyys parani ja oli maaliskuussa 92,3 %. Helmikuussa täsmällisesti kulki 91,4 % junista. Lähijunien myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 2,3 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen junat liikennöivät maaliskuussa hyvin aikataulussaan. Tavarajunista 94,0 % kulki täsmällisesti, kun vastaava luku helmikuussa oli 88,9 %. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Sähköratavaurio seisautti liikenteen Helsingissä

Sähköratavaurio Helsingin ratapihalla seisautti junaliikenteen 3.3. aamuruuhkassa reilun tunnin ajaksi. Tästä seurasi merkittäviä myöhästymisiä ja junavuorojen perumisia. Häiriö vaikutti kaluston ja henkilöstön kiertoon koko päivän ajan, ja kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Maaliskuussa junaliikenteen täsmällisyyteen vaikuttivat myös kalusto- ja ratalaiteviat. Radan kunnosta johtuvat ylimääräiset nopeusrajoitukset aiheuttivat paikoin myöhästymisiä kaukojunille.

VR ajaa noin noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelupuolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla, ja palvelu on saatavilla myös mobiilisovelluksena.

Junamatkustaminen vilkasta pääsiäisenä

Suosituimmat pääsiäisen junavuorot ovat täyttymässä. Osa yöjunista on jo myyty loppuun. Pääsiäisliikenteessä kulkee lisäjunia. Juhlapyhät vaikuttavat myös lähi- ja kaukojunien aikatauluihin. 

Kiirastorstai 2. huhtikuuta on pääsiäisen menoliikenteen vilkkain matkustuspäivä. Paluuliikenteessä vilkkainta on toisena pääsiäispäivänä 6. huhtikuuta.

Pohjoisen yöjunat ovat erityisen suosittuja. Liikenteessä on lisäjunia Rovaniemelle ja Kolariin. Autopaikat on jo myyty loppuun useana päivänä, ja myös makuupaikat alkavat täyttyä.

Kaukoliikenteen päiväjunissa on vielä tilaa, mutta osa junavuoroista on täyttymässä. Suosituimmat päiväjunat kulkevat Etelä-Suomesta Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntiin.

Pääsiäispyhinä poikkeusaikataulut

Pääsiäinen vaikuttaa sekä kaukojunien että pääkaupunkiseudun lähijunien aikatauluihin. Liikenteessä on myös lisäjunia ja -vaunuja.

  • Kiirastorstaina 2.4. lähi- ja kaukojunat noudattavat perjantaiaikatauluja.
  • Pitkäperjantaina 3.4. junat kulkevat pääosin sunnuntain aikataulujen mukaisesti. Aamun kaukojunaliikenteessä liikennöi useita lisäjunia eri reiteillä. Pääradan lähijunaliikenteessä kulkee joitakin ylimääräisiä viikonloppuillan junavuoroja.
  • Lauantaina 4.4. ajetaan normaalein aikatauluin.
  • Ensimmäisenä pääsiäispäivänä 5.4. junat kulkevat pääosin sunnuntain aikataulujen mukaan. Joitakin iltapäivän ja illan kaukojunavuoroja on peruttu. Pääradan lähijunaliikenteessä kulkee joitakin ylimääräisiä viikonloppuillan vuoroja.
  • Toisena pääsiäispäivänä 6.4. liikennöidään sunnuntaiaikataulujen mukaan.

Tarkemmat juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivujen matkahausta. Lisätietoja voi kysyä myös VR:n asiakaspalvelunumeroista tai aseman lipunmyynnistä. Verkkosivuilta löytyy myös tietoja ajankohtaisista tarjouksista.

VR:llä turvallisuustyö on kehittynyt oikeaan suuntaan: Tapaturmat pudonneet kymmenesosaan 60 vuodessa

VR:n entisen pääjohtajan Harald Roosin nimeä kantava säätiö palkitsee tänään VR-konsernin työturvallisuutta edistäneitä henkilöitä. Palkinnot jaetaan säätiön 60-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingin Finlandia-talolla. Samassa yhteydessä julkistetaan Oulun yliopiston kanssa toteutetun, työturvallisuusasenteita mitanneen Asenteet Mallillaan (AseMa) -hankkeen tuloksia.

VR:n työpaikoilla tapahtuvat tapaturmat ovat tippuneet kymmenesosaan 60 vuodessa. Tiukkaa työtä turvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Koko konsernin tapaturmataajuus* oli vuonna 2014 18,9.

Turvallisuusasenteen merkitys tunnistetaan

Työturvallisuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi myös rautatieympäristössä. H. Roosin säätiö tilasi vuonna 2014 laajan työturvallisuustutkimuksen Oulun yliopistolta, minkä tarkoituksena oli löytää uusia keinoja etenkin asenteiden johtamiseen ja selvittää niiden yhteyttä turvallisuuskäyttäytymiseen.

Asenteet Mallillaan (AseMa) –tutkimuksen tulokset kertovat, että turvallisuustyö on kehittynyt VR:llä oikeaan suuntaan ja yleinen asenne on turvallisuusmyönteinen. Oikean asenteen merkitys tunnistetaan, mutta se nähdään vielä aika kapeasti henkilökohtaisesta näkökulmasta, ei niinkään työyhteisön tai laajemmin koko yrityksen taloudellisena voimavarana tai kilpailuetuna. Tutkimus nosti esiin myös riskejä, kuten välinpitämättömyys ja kiire, jotka vaikuttavat työn tekemiseen turvallisesti.

Tutkimustulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma asennejohtamisen ja työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi VR-konsernissa.

Vuosittaisia palkintoja työturvallisuudesta

Kuka tahansa VR:llä työskentelevä voi esittää H. Roosin säätiölle palkittavaa henkilöä tai työporukkaa. Palkitsemisen aiheena voi olla uusi työturvallisuutta edistävä idea tai toimenpide, oma esimerkillinen toiminta tai pitkäaikainen työ turvallisuuden edistämiseksi. Ehdotuksia saatiin tänä vuonna kaikkiaan parikymmentä.

Tuhannen euron yksilöpalkinnot saavat tamperelainen vetopalveluasiantuntija Heikki Hakala ansiokkaasta työstään junaliikenteen turvallisuuden, työmenetelmien, viestinnän ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä; työnjohtaja Hannu Niemi systemaattisesta työstään turvallisuuskulttuurin parantamiseksi Turun varikolla, helsinkiläinen konduktööri Janne Jokela aktiivisesta otteestaan ja idearikkaudestaan työturvallisuuden saralla sekä työsuojelupäällikkö Mikko Markkanen, jonka käytännönläheinen työ Pieksämäen konepajalla on kääntänyt tapaturmat ja kustannukset pysyvästi laskuun.

Työporukkana palkitaan VR Transpointin Rauman palveluyksikkö, jossa on määrätietoisella turvallisuustyöllä päästy hyviin tuloksiin, esimerkiksi yli 600 päivään ilman työtapaturmia. Yksikössä työskentelee kaikkiaan 85 VR:läistä. Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Säätiö jakaa juhlavuotenaan tunnustuksia myös merkittävästä elämäntyöstä tai saavutuksista työturvallisuuden parissa. Ne saavat VR:ltä jo eläköityneet työsuojelupäällikkö Taisto Partanen ja junaturvallisuusasiantuntija Rauli Saarinen sekä työterveyshoitaja Anja Järvinen Mehiläinen Oy:stä. Lisäksi elämäntyöstään palkitaan H. Roosin säätiössä eri tehtävissä neljännesvuosisadan toiminut Matti Kuusela.

H. Roosin säätiö edistää turvallisuuskulttuuria

Vuonna 1955 perustettu säätiö on nimetty vuosina 1943–1956 rautatiehallituksen pääjohtajana toimineen Harald Roosin mukaan. Se myöntää avustuksia työtapaturmissa menehtyneiden tai vakavasti loukkaantuneiden VR:läisten perheille toipumisen edistämiseksi. Säätiön toiminnan painopiste on työturvallisuuden parantumisen myötä siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän toimintaan: henkilöstön työturvallisuuden edistämiseen, työskentelyolosuhteiden kehittämiseen ja työtapaturmien vähentämiseen.

* yli 1 sairauspäivän työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti.

Junaliikenne kesäaikaan – VR jatkaa kaluston uusimista

Palvelut monella junamatkalla paranevat, kun VR ottaa käyttöön lisää uudenaikaista junakalustoa kesäaikaan siirryttäessä. Myös aikatauluihin ja junavuoroihin tulee 29. maaliskuuta jonkin verran muutoksia. 

Jatkossa rataosilla Turku–Tampere ja Tampere–Pori kulkee pelkästään InterCity-junakalustoa, kun perinteiset siniset pikajunavaunut jäävät pois käytöstä.

InterCity-vaunujen mukavuuksiin kuuluvat esimerkiksi langaton verkkoyhteys, lasten leikkipaikka sekä pistorasiat tietokoneen tai kännykän laturille. Kaksikerroksisssa IC-vaunuissa on lisäksi mm. ilmastointi sekä työskentelyhytit.

Tampereen ja Porin välisellä rataosalla alkaa kulkea ensimmäistä kertaa ravintolavaunuja uudistuvan kaluston myötä. Myös rantaradan kaukojunien ravintolapalvelut monipuolistuvat, kun osaan Turun-junista tulee ravintolavaunuja.

VR-konserni on tilannut 26 uutta, kaksikerroksista DuettoPlus-ravintolavaunua, joista viimeisetkin saadaan matkaan kevään aikana. DuettoPlus-vaunujen liikenne laajenee 29.3. alkaen Turkuun, Turun satamaan ja Vaasaan. Uusien ravintolavaunujen liikenne on laajentunut hiljattain myös Kemijärven yöjuniin.

Matkanteko Helsingin ja Porin välillä helpottuu, kun uusi suora InterCity-yhteys aloittaa lauantaisin. Yhteys oli aiemmin vaihdollinen. IC-juna lähtee Helsingistä lauantaisin klo 14.06.

Seinäjoen ja Tampereen välillä karsitaan joitakin junavuoroja. Taajamajuna Tampereelta klo 5.48 Seinäjoelle ei enää kulje. Yhteys Seinäjoelta Vaasaan klo 7.47 kuitenkin säilyy. Myöskään pikajunavuoro Seinäjoelta klo 12.10 Tampereelle ei enää kulje.

Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa joidenkin junien kulkuun

Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin 29. maaliskuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 3.00, mikä vaikuttaa joidenkin junien kulkuun.

Yhdeksän kaukoliikenteen yöjunaa kulkee normaalia aikataulua myöhäisemmässä poikkeusaikataulussa. Poikkeusaikataulut aiheuttavat joitakin muutoksia yöjunien jatkoyhteyksiin Tampereelta matkustajalaivoille Turun satamaan.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ajetaan lauantai-illan ja -yön viimeiset lähdöt talviajan mukaan ja sunnuntaiaamun ensimmäiset lähdöt kesäajan mukaan.

Venäjän-junien aikatauluihin tulee muutoksia, kun Suomessa siirrytään kesäaikaan. Allegro-juna, joka lähtee Helsingistä klo 6.12, ei enää jätä matkustajia Viipurissa Venäjän rajaviranomaisten määräyksen vuoksi. Muut Allegro-vuorot ja Tolstoi-yöjuna pysähtyvät normaalisti Viipurissa.

VR ottaa Oulun seudulla käyttöön routa-ajan aikataulut 29. maaliskuuta rataverkon kunnosta johtuen. Junien matka-ajat pitenevät keskimäärin noin puoli tuntia Kokkolan ja Oulun välillä sekä noin 15 minuuttia Iisalmen ja Oulun välillä.

Routa-ajan aikatauluilla varaudutaan Liikenneviraston asettamiin alhaisempiin nopeusrajoituksiin rataverkolla. Junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat väljemmät aikataulut ovat voimassa myös kesän ajan ratatöihin liittyvien nopeusrajoitusten vuoksi.

Juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivujen matkahausta. Lisäksi verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin junapalveluista. Lisätietoja voi kysyä myös VR Asiakaspalvelun numerosta 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm) tai aseman lipunmyynnistä.

VR tilaa lisää uusia matkustajavaunuja Transtechiltä

VR Group on päättänyt tilata uusia matkustajavaunuja kotimaiselta Transtech Oy:ltä. Hankinnan arvo on noin 90 miljoonaa euroa.

InterCity-juniin tulevalla uudella kalustolla korvataan loput 1970- ja 1980-lukujen siniset päivä- ja makuuvaunut, jotka ovat elinkaarensa päässä.

VR käynnisti matkustajavaunujen julkisen EU-kilpailutuksen viime vuoden kesäkuussa. Tavoitteena on solmia varsinainen hankintasopimus Transtechin kanssa kevään aikana.

– Haluamme tarjota matkustajillemme parempaa palvelua jatkamalla VR:n kaluston uudistamista, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro.

Nyt hankittavat vaunut mahdollistavat myös Kolarin-yöjunaliikenteen jatkumisen. Hankintaan kuuluu 27 vaunua, joista kymmenen on uusia kaksikerroksisia makuuvaunuja. Kolarin-liikenteessä on käytetty sinisiä vaunuja.

Uusi kalusto parantaa kaukoliikenteen palveluja

VR-konsernilla on käynnissä kahden miljardin euron investointiohjelma tälle ja tulevalle vuosikymmenelle. Viime vuosina on hankittu esimerkiksi uusia sähkövetureita Siemensiltä sekä ohjausvaunuja ja kaksikerroksisia ravintolavaunuja Transtechiltä.

Uudet kaksikerroksiset vaunut parantavat kaukoliikenteen matkustajien palveluja. Vaunuissa on ilmastointi, sähköpistokkeet, langaton VR:n junaverkko ja ne ovat esteettömiä. Uusissa makuuvaunuissa on lisäksi yläkerrassa wc:t ja suihkut joka hytissä.

Nyt tilattavat vaunut tulevat matkustajien käyttöön tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Rautateiden käyttökeskustoiminta siirtyy Finrail Oy:lle

Liikenneviraston ja VR Track Oy:n sopimus rataverkon käyttökeskustoiminnasta siirtyy VR Trackiltä Finrail Oy:lle 10.3.2015. Käyttökeskuksia on neljällä paikkakunnalla Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Käyttökeskuksissa työskentelee yhteensä 25 henkilöä ja he siirtyvät Finrailin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

– Käyttökeskuksista valvotaan rataverkon sähköjärjestelmän käytettävyyttä ja turvallisuutta 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttökeskustoiminnan kehittämiselle on hyvät edellytykset Finrailissa liiketoiminnan sopiessa sekä strategisesti että operatiivisesti Finrailin muuhun toimintaan, Finrailin kehityspäällikkö Timo Nieminen sanoo.

– Käyttökeskustoiminta on erittäin tärkeää jokaiselle rautatieliikenneympäristön toimijalle. Solmittavaan sopimukseen kuuluu yhteistoiminta Liikenneviraston, rautatieliikenneoperaattoreiden, kunnossapitäjien sekä muiden yhteistyötasojen kanssa, kertoo kunnossapitopäällikkö Markku Granlund.

Käyttökeskukset opastavat sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa kun sähköradalla työskennellään, ja antavat tietoa sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käytettävyydestä.

– Käyttökeskus on tarkeässä roolissa sähköradan ongelmatilanteissa. Keskus ylläpitää vikojen vastaanottopalvelua ja käynnistää korjaustoiminnan. Kohteiden rajaaminen sekä korvaavan toiminnan kytkeminen mahdollisuuksien mukaan kuuluu käyttökeskuksille, kuvailee Granlund.

Useiden toimijoiden yhteistyötä

Liikennevirasto vastaa siitä, että Helsingin, Tampereen, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten toiminta-alueilla rataverkon sähköratajärjestelmän käytettävyys pysyy tilanteesta riippumatta mahdollisimman korkealla käytettävyystasolla.

Jännitekatkoprosessin hallinnasta, ylläpidosta ja suunnittelusta vastaa edelleen VR Track Oy.

Sähköradan käyttökeskussopimus on voimassa 31.12.2018 saakka.

VR Groupille vahva tulos – 100 miljoonan euron osinko valtiolle

  • Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia
  • Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa
  • VR-Yhtymän hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle
  • Matkustajaliikenteen liikevaihdossa ja tuloksessa näkyy muuttunut markkinatilanne 
  • VR Transpointin liikevoitto ja markkinaosuus kasvoivat
  • VR Track paransi kannattavuuttaan huomattavasti

– VR-konsernin tulos vuonna 2014 oli vahva huolimatta haastavasta taloustilanteesta. Liikevaihdon laskusta huolimatta kannattavuutta kyettiin parantamaan kustannustehokkuuden ansiosta, toimitusjohtaja Mikael Arokertoo.

– Liikevaihdon kasvattaminen nykyisessä suhdanteessa ja kiristyvässä kilpailussa on erittäin haastavaa. Etenkin VR Transpointin tilanne näyttää alkuvuoden osalta heikolta, ja olemme jo aloittaneet sopeutustoimet. Odotan liiketuloksemme heikkenevän tänä vuonna, toimitusjohtaja Mikael Aro toteaa.

Vuosi 2014 oli VR Groupille suurten investointien ja toiminnan tehostamisen vuosi. Investointien rahoittaminen vaatii liiketoiminnalta riittävää tulosta ja koko konsernilta parempaa tehokkuutta. Matkustajaliikenteessä lähiliikenteestä muodostettiin oma tulosyksikkönsä. Junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoava Finrail Oy eriytettiin VR-konsernista itsenäiseksi valtionyhtiöksi 1.1.2015 alkaen.

Toukokuussa 2013 julkistetut mittavat toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi toivat 16 miljoonan euron tehostamisvaikutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Rautatietoimintoihin sitoutuvan henkilöstön määrän arvioidaan pienenevän pysyvästi 10 prosentilla. Tähän päästään työtä tehostamalla ja menossa olevia suuria eläköitymisiä hyödyntämällä. Muutaman vuoden aikana konsernista jää eläkkeelle 1 700 henkeä, joiden tilalle rekrytoidaan noin tuhat uutta työntekijää. VR Groupissa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 9 689 henkilöä (10 234 henkilöä vuonna 2013).

aaa

 

bbb

Hyvä taloudellinen tulos

VR-konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski edellisvuodesta, mutta liiketoiminnan tulos parani. VR Transpoint ja VR Track paransivat liikevoittoaan ja matkustajaliikenne ylsi edellisvuoden tasolle.

Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1 367,2 miljoonaa euroa (1 421,2 milj. € vuonna 2013). Vertailukelpoisuutta edellisvuoteen heikentää marraskuussa 2013 toteutunut Corenet Oy:n myynti. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia vuodesta 2013.

Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 67,6 (65,3) miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoittoon sisältyy omaisuuden myyntivoittoja, joiden vaikutus liikevoittoon oli 23,9 (19,0) miljoonaa euroa. Kertaluontoisista eristä puhdistettu liikevoitto parani vuodesta 2013 lähinnä tehostamistoimenpiteiden ansiosta.

Vuodelta 2014 VR-Yhtymän hallitus esittää yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osinkoa. Vuodelta 2013 konserni maksoi osinkoja 30 miljoonaa euroa. VR-Yhtymä on valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö.

Kaukojunaliikenteen matkustajamäärät laskivat

Matkustajaliikenteen liikevaihto jäi alle edellisen vuoden toteuman. Kehitykseen vaikuttivat yleinen taloustilanne, heikentynyt työllisyys ja kaukoliikenteessä kiristynyt hintakilpailu. Vielä alkuvuonna Venäjän-liikenne jatkoi vahvaa kasvuaan, mutta keväästä alkaen Allegron matkustajamäärät kääntyivät selvään laskuun ruplan heikennyttyä.

Koko vuoden liikevaihto oli 566,3 (568,0)miljoonaa euroa. Liikevaihto laski vuoden aikana 0,3 prosenttia, johon sisältyy junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 prosenttia ja linja-autoliikenteen kasvua 20,1 prosenttia. Linja-autoliikenteen kasvussa näkyy menestys Helsingin seudun paikallisliikenteen tarjouskilpailuissa. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 32,8 (33,2) miljoonaa euroa.

Matkustajaliikenteessä tehtiin 103,9 miljoonaa matkaa vuonna 2014, mikä oli 5,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Junaliikenteen matkoissa oli selvää laskua: kaukoliikenteessä tehtiin 12,9 (13,6) ja lähiliikenteessä 55,4 (55,8) miljoonaa matkaa. Autoliikenteessä matkoja tehtiin 35,6 miljoonaa matkaa, mikä oli 22,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Rautatielogistiikan markkinaosuus jatkoi kasvuaan

VR Transpointin liikevaihto oli 435,3 (441,9) miljoonaa euroa ja se laski 1,5 prosenttia vuodesta 2013. VR Transpointin liikevoitto oli 24,9 (13,0) miljoonaa euroa.

Kokonaiskuljetusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 42,2 miljoonaa tonnia. Rautatielogistiikan kokonaisvolyymi oli 37,0 miljoonaa tonnia, ja se nousi 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaan liikenteen määrä säilyi lähes ennallaan, idän liikenne kasvoi 4,7 prosenttia. Vuonna 2013 rautatielogistiikan markkinaosuus nousi 28,2 prosenttiin, ja kokonaisvolyymin kasvu tarkoittaa markkinaosuuden kasvaneen edelleen vuonna 2014.

Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia, mutta autoliikenteen liikevaihto laski 8,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

VR Track paransi kannattavuuttaan

VR Trackin liikevaihto oli 314,0 (340,3) miljoonaa euroa, ja se laski 7,7 prosenttia vuodesta 2013. Liikevaihto laski erityisesti rakentamisen liiketoiminnassa. Tämä johtui pääosin Suomen valtion radanpidon rahoituksen vähentymisestä sekä kiristyneestä kilpailusta. Ruotsin-toimintojen kasvu jatkui.

VR Trackin liikevoitto oli 17,3 (8,3) miljoonaa euroa. Kannattavuus parani lähes kaikissa liiketoiminnoissa. Koneliiketoiminta eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen vuoden 2014 alussa.

Investoinnit

Konsernin kokonaisinvestoinnit vuonna 2014 olivat 169,0 (185,2) miljoonaa euroa. Kokonaisinvestoinneista leasingsopimusten osuus on 48,7 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin junakalustoon, yhteensä 102,9 (84,0) miljoonaa euroa. IT-investointeja oli 21,2 (14,3) miljoonaa euroa ja kiinteistöjen korjauksiin investoitiin 15,4 (55,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema säilyi koko tilikauden vahvana.

Konsernin rahoitusasema on edelleen vahva. Tulevien kalustoinvestointien rahoitus ja osingonmaksu tulevat lähivuosina pienentämään kassavaroja. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 71,6 prosenttia ja ilman pitkäaikaisia leasing-vastuita 82,5 prosenttia.  Myös omavaraisuusasteen odotetaan laskevan. 

Tilinpäätös ja konsernin vuosiraportti julkaistaan VR Groupin verkkosivuilla maaliskuun aikana.

Keskeiset tunnusluvut vuodelta 2014

Hallituksen toimintakertomus 2014