Category Archives: Yleiset uutiset

(© VR Group)

Helsingin ratapihan toimivuuteen ja tehokkuuteen liittyvät ratatyöt vaikuttavat HSL-lähijunaliikenteeseen kesä–elokuussa 2018. Ratapihan laitimmaiset raideparit ovat vuorotellen poissa käytöstä. Työt aiheuttavat poikkeuksia Pasilan lähtöraiteilla. Tarkemmat tiedot aikataulumuutoksista voi tarkistaa myöhemmin HSL reittioppaasta (www.reittiopas.fi) ja VR:n matkahausta (www.vr.fi).

24.6.–17.7. I, P, N ja K-junien muutokset alkavat su 24.6. klo 22.00 ja päättyvät ti 17.7. klo 5.00

Lähijunaliikenne Helsingin suuntaan:

• Keravan K- ja N-junien pääteasemana on Pasila päiväliikenteen aikana.
• Yöliikenteen aikaan I-, N-, P- ja T-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle normaalisti.
• Lentoasemalta lähtevien P-junien pääteasema päiväliikenteen aikaan on Pasila. I-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle asti kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Tikkurilassa matkustaessaan Helsinkiin.

Lähijunaliikenne Helsingin suunnasta:

• Keravan K- ja N-junien lähtöasemana on Pasila päiväliikenteen aikana.
• Yöliikenteen aikaan I-, N-, P- ja T-junat lähtevät Helsingin päärautatieasemalta normaalisti.
• I-junat lentoasemalle lähtevät päiväliikenteen aikana Pasilan asemalta. P-junat lentoasemalle lähtevät Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat kulkevat normaalisti.

17.7.–5.8. L, A, P ja I-junien muutokset alkavat ti 17.7. klo 23.00 ja päättyvät su 5.8. klo 5.00

Lähijunaliikenne Helsingin suuntaan:

• Lentoasemalta lähtevien I-junien pääteasema päiväliikenteen aikaan on Pasila. P-junat lentoasemalta liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle kuten normaalistikin.
• Yöliikenteen aikaan I-, L- ja P-junat liikennöivät Helsingin päärautatieasemalle normaalisti.
• A-junat liikennöivät harvennetusti 30 minuutin välein Helsinkiin asti.
• A- ja L-junat eivät pysähdy Ilmalassa. I-junat pysähtyvät Ilmalassa normaalisti päiväliikenteen aikaan.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Matkustaja voi tehdä junanvaihdon joko Pasilassa tai jo aikaisemmin Huopalahdessa matkustaessaan Helsinkiin.

Lähijunaliikenne Helsingin suunnasta:

• P-junat lentoasemalle lähtevät päiväliikenteen aikana Pasilasta. I-junat lentoasemalle lähtevät Helsingin päärautatieasemalta kuten normaalistikin.
• Yöliikenteen aikaan I-, L- ja P-junat lähtevät Helsingin päärautatieasemalta normaalisti.
• A-junat liikennöivät harvennetusti 30 minuutin välein Helsingistä asti.
• L- ja A-junat eivät pysähdy Ilmalassa. P-junat pysähtyvät päiväliikenteen aikaan Ilmalassa kuten normaalistikin.
• Muut lähijunat ja kaukoliikenteen junat liikennöivät normaalisti.

Ratatyöt liittyvät Liikenneviraston HELRA-hankkeeseen liikennevirasto.fi/helra

Biltema kantaa kortensa kekoon ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi ja panostaa nyt rautatiekuljetuksiin. Niin kutsuttu Biltema-juna alkaa kulkea päivittäin.

Toukokuun loppupuolelta lähtien täyteen pakattu juna lähtee Bilteman Halmstadin varastolta joka ilta, ja se ottaa suunnan kohti Norjaa. Sen myötä yli puolet Norjan tavarantoimituksista siirtyy rautateille, ja tämä vastaa n. 80:aa kuorma-autoa viikoittain. Hiilijalanjäljen lasketaan pienenevän lähes 90 prosenttia, mikä puolestaan tekee 5 100 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Halmstadin ja Norjan välisten rautatiekuljetusten testaus aloitettiin viime vuonna, ja aluksi viisi tavarataloa sai toimituksensa junalla kahdesti viikossa. Kokeilu on osoittautunut kuitenkin niin onnistuneeksi, että sitä laajennetaan vähitellen, ja tulevana kesänä jo 31 Biltema-tavarataloa Norjassa tulee saamaan toimituksensa junalla. Myös Suomea koskevia pidemmän tähtäimen rautatiekuljetussuunnitelmia on jo tehty, joskin merikuljetukset on tarkoitus ottaa käyttöön nopeammin.
Halmstadin varasto on Bilteman logistiikan sydän. Suuret rahtialukset tuovat sinne tuotteita eri puolita maailmaa, ja sieltä ne lähetetään eteenpäin kaikkiin 139 tavarataloon neljässä Pohjoismaassa. Halmstadin varastossa on neljä suurta, 200 000 neliömetrin varastotilaa, ja niissä työskentelee yhteensä 440 henkilöä.

PayiQ laajentaa liikentoimintaansa Pietarissa mahdollistamalla Porodozhnik matkakorttien mobiilin lataamisen.

Podorozhnik matkakortti on nopea tapa maksaa joukkoliikenteestä ilman käteistä ja sen käyttö alkoi Pietarissa vuonna 2011. Kortilla on yli 6 miljoonaa käyttäjää ja päivittäin tehdään noin 1,5 miljoonaa matkaa. Nyt Podorozhnik kortin voi ladata PayiQ Tickets mobiilisovelluksella, jonka on kehittänyt suomalainen älykkään liikkumisen finanssiteknologiayhtiö PayiQ.

Uusi palvelu on tarjolla Android- ja iOS-puhelinten käyttäjille. Ennen kuin sovelluksella voi ladata matkakorttia, täytyy palveluun rekisteröityä ja lisätä maksukortin tiedot. Tiedot täytyy antaa vain kerran, mikä tekee sovelluksen käytöstä yksinkertaista ja helppoa. Palvelu toimii pilvessä Venäjän alueella. PayiQ Tickets on kuitenkin kansainvälinen tuote. Kun palveluun on kerran rekisteröitynyt, voi sovelluksella ostaa lippuja useissa Euroopan kaupungeissa.

“Pietarin liikennekomitea on hyvin kiinnostunut ottamaan käyttöön PayiQ Tickets sovelluksen käteisen korvaavana maksutapana kaupungin joukkoliikenteessä” sanoo Pietarin liikenteen kehittämisen ja innovatiivisten teknologioiden osastopäällikkö.

”Olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että PayiQ Ticketsin käyttö laajenee Pietarissa näin nopealla aikataululla. Aloitimme yhteistyön Pietarin liikennekomitean kanssa viime kuussa julkaisemalla mobiilisovelluksemme raitiovaunun kertalippujen ostoon. Nyt sovelluksellamme on mahdollista ladata suosittua metron Porodozhnik matkakorttia” kertoo PayiQ:n toimitusjohtaja Tuomo Parjanen, ja jatkaa: ”Pilvipohjainen teknologiamme mahdollistaa helpon ja kustannustehokkaan siirtymisen perinteisistä lipuista dynaamisiin tuotteisiin ja palveluihin. Asiakkaamme saavat kokonaisvaltaisen ratkaisun ilman kalliita tuotekehitys- ja ylläpitokuluja. Sen edut käyttäjille ovat helppous ja yksinkertaisuus – kaiken voi hoitaa älypuhelimella.”

Lähijunissa matkustaminen koetaan edelleen turvalliseksi. Kuva: Lauri Eriksson/HSL

Lähijunissa matkustaminen koetaan edelleen turvalliseksi, sillä 96 % tutkimusajalla tehdyistä matkoista sujui matkustajien mukaan ilman järjestyshäiriöitä, kertoo jo kolmas HSL:n aiheesta tekemä tutkimus. Edellinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten, jolloin 91 prosenttia matkustajista koki olonsa turvalliseksi lähijunaliikenteessä. Tähän ei ole tullut muutosta.

HSL tutki matkustajien lähijunaliikenteessä kokemaa turvallisuutta 8. – 21.1.2018. Tutkimuksessa selvitettiin sekä matkustajien kokemaa turvallisuuden tunnetta sillä matkalla, jolla heitä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen että kokemusta turvallisuudesta lähijunissa viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa ei käsitelty liikenneturvallisuutta.

Tutkimukseen osallistuneista 89 prosenttia koki olonsa turvalliseksi myös pysäkeillä ja asemilla. Epämiellyttävät kokemukset ovat olleet yleisempiä kuin todelliset vaaratilanteet. Matkustajista 51 % oli viimeisen vuoden sisään havainnut junamatkallaan tilanteen, jonka oli kokenut uhkaavaksi. Vaarallisiin tilanteisiin koki joutuneensa 10 % matkustajista. Matkustajien turvallisuuteen liittyvät kokemukset viimeisen vuoden ajalta eivät olleet muuttuneet merkitsevästi vuodesta 2016. Turvattomuuden tunne voi olla läsnä matkalla, vaikka sen aikaiset tapahtumat eivät antaisikaan siihen aihetta.

Henkilökunta luo turvan tunnetta

Eniten turvallisuuden tunnetta parantaa matkustajien mielestä aktiivinen ja näkyvä henkilökunta, joko vartija tai konduktööri. Avoimen palautteen mukaan epämukavuutta aiheuttaa esimerkiksi se, että matkustaja ei voi olla varma, että junasta löytyy konduktööri. Matkustajapalautteen mukaan myös konduktöörien työnkuvaan liittyy epäselvyyttä. Tutkimuksessa selvisi, että matkustajat eivät ole tietoisia siitä, että kesäkuusta 2017 saakka kaikissa lähijunissa on ollut konduktööripari alkaen kello 20 – 22 sekä yöaikaan. Muina ajankohtina konduktöörit kiertävät lähijunasta toiseen. Konduktööreillä on oikeus poistaa liputon matkustaja junasta mutta he eivät voi määrätä tälle tarkastusmaksua. Poikkeustapauksissa konduktööripari voidaan korvata vartijoilla.

Saadun matkustajapalautteen perusteella HSL:n ja VR:n sopiman konduktöörimallin toimintatapojen noudattamista tullaan tarkentamaan.

Noin 7 prosenttia vastaajista ilmoitti välttävänsä matkustamista lähijunissa turvallisuussyistä, kun vuonna 2016 heitä oli 8 prosenttia. Lähijunaliikennettä välttävät antoivat selkeästi heikompia arvioita matkan ja viimeisen vuoden aikana kokemastaan turvallisuudesta. Yleisimmät syyt välttelyyn olivat juna-asemat, päihtyneet matkustajat, mahdollisuus matkustaa muilla kulkuvälineillä junan asemesta ja epävarmuus henkilökunnan saatavuudesta.

Eniten turvattomuutta ja epämukavuutta herättävät matkustusajat olivat- arki- ja viikonloppuillat sekä viikonloppuyöt. Silloin matkustamista myös vältetään eniten, vaikka konduktöörimallin mukaisesti kaikissa lähijunissa on ilta- ja yöaikaan henkilökuntaa. Lähijunaliikenteessä matkustaminen pelottaa naisia enemmän ja useammin kuin miehiä, ja etenkin naiset kokivat lähijuna-asemat pelottaviksi. Asemille toivotaan parempaa valaistusta ja vartiointia.

Kyselyyn kutsuttiin vastaajia jakamalla QR-koodilla ja linkillä varustettuja kutsukortteja lähijunaliikenteessä eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina kahden viikon ajan. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 6 000 lähijunaliikenteen matkustajaa.

Mäntyharjun Kinnin asemapaikan junaradalla lauantaina 7.4. tapahtuneen säiliövaunuonnettomuuden aiheuttamien ympäristövaikutusten selvitystyö jatkuu. Onnettomuuspaikan lähialueen vesistöistä otettiin näytteitä 8.4. ja 9.4. Tutkimustulosten mukaan merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat tällä hetkellä Kärmelampeen ja Ojantauksenlampeen. Vaikutusalueen rajaamiseen liittyvät kunnostustoimet käynnistyvät 10.4. Ympäristön tilasta tiedotetaan lähialueen asukkaille.

Tavarajunan säiliövaunusta valui ympäristöön ja lähivesistöihin noin 35 tonnia vaarallista, herkästi syttyvää bensiinin lisäainetta, metyyli-tert-butyylieetteeriä (MTBE).

Lähiympäristön tilaa seurataan

Ympäristökonsultti Ramboll Finland Oy kävi Etelä-Savon pelastuslaitoksen pyynnöstä lauantaina 7.4. onnettomuusalueella suunnittelemassa näytteenottoa. Etelä-Savon ELY-keskus tilasi vesistönäytteenoton, ja näytteitä otettiin lähivesistöistä sunnuntaina 8.4. ja maanantaina 9.4.

Sunnuntaina 8.4. otettujen näytteiden tulosten mukaan päästö näkyy korkeina haitta-ainepitoisuuksina Kärmelampeen tulevassa ja lammesta lähtevässä ojavedessä. Kohonnut pitoisuus ilmenee mm. voimakkaana hajuna. Kärmelampeen on onnettomuuspaikalta vesistötietä pitkin matkaa noin 700 metriä.

Ojantauksenlammen alueella havaittiin 8.4. näytteiden mukaan kohonnut haitta-ainepitoisuus. Pajulammessa ja siitä alapuoliseen vesistöön laskevassa purossa havaittiin pieniä pitoisuuksia haitta-ainetta.

Sarkavedessä havaittiin 8.4. otetuissa näytteissä merkkejä haitta-aineista. Pitoisuudet ovat niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta veden käytettävyyteen (esim. saunavetenä) eikä haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Maanantaina 9.4. otettujen näytteiden tulokset valmistuvat perjantaihin 13.4. mennessä.

Käytettävissä olevan tiedon perusteella on epätodennäköistä, että kemikaalia olisi päässyt lähialueen kaivoihin. Lähialueiden kiinteistöjen kaivojen vedet sisällytetään seurantaohjelmaan.  Päästöstä ei ole vaaraa yhdyskuntien vedenhankinnalle.

Onnettomuuspaikan lähialueilla ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita.

Ympäristön tilan seurantaa jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa päivitetään näytetietojen perusteella. Seurannan toteuttamisesta ja kustannuksista vastaa Liikennevirasto.

Haitta-aineiden leviämistä pyritään estämään

Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ympäristöön päässeestä haitta-aineesta on vielä onnettomuuspaikan läheisyydessä. Suunnitelmat leviämisen estämiseksi ovat käynnistyneet. Ensimmäiset jälkitorjuntatoimenpiteet leviämisen rajoittamiseksi aloitetaan tiistaina 10.4. Liikennevirasto vastaa jälkitorjuntatoimista.

Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelut seuraavat onnettomuusalueen lähialueen ympäristön tilaa ja tiedottavat tilanteesta seuraavan kerran perjantaina 13.4.2018.

Onnettomuus havaittiin lauantaina 7.4., kun ohiajavan junan kuljettaja havaitsi Kinnin asemapaikalla kemikaalin hajua. Etelä-Savon pelastuslaitos aloitti torjuntatyön ja tukki vuodon 7.4. Kemikaalia (MTBE) oli säiliössä 61 tonnia, josta Pelastuslaitoksen ensitorjuntatöissä saatiin talteen 26 tonnia ja ympäristöön kemikaalia pääsi 35 tonnia. Jälkitorjuntavastuu siirtyi Etelä-Savon pelastuslaitokselta Liikennevirastolle sunnuntaina 9.4.

Tietoa metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) -kemikaalista

Kuva: OTKES

Kinnin liikennepaikalle pysäköidyt tavaravaunut olivat matkalla Mussalon satamaan.

VR pysäköi 21.3. Kinnin liikennepaikalle 50 Venäjältä Suomeen tuotua tavaravaunua odottamaan jatkokuljetusta Mussalon satamaan kemikaaliasiakkaan terminaaliin. Vaunut sisälsivät MTBE-nimistä kemikaalia, jota käytetään bensiinin valmistuksessa. Kemikaali laivataan Suomesta edelleen kolmanteen maahan. Vaunujen paikallaan pysyminen oli varmistettu lukittavilla pysäytyskengillä ja vaunujen valvonta oli järjestetty VR:n turvallisuusohjeen mukaisesti. Säilytykseen oli saatu lupa liikennevirastolta ja liikenneviraston rataliikennekeskusta oli informoitu asianmukaisesti.

Onnettomuus havaittiin lauantaina 7.4.2018 klo 12.07. Pelastustyöt käynnistyivät välittömästi. Maahan ehti valua arviolta 35 000 litraa MTBE-kemikaalia.

Onnettomuuden tutkinta on tapauksen osalta kesken ja keskittyy selvittämään, miksi vaunut lähtivät liikkeelle. Onnettomuustutkintakeskus julkaisee aikanaan loppuraportin. Lisäksi VR selvittää sisäisesti onnettomuuden syytä ja on käynnistänyt ylimääräisiä turvallisuustoimenpiteitä tutkimusten ajaksi. VR tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa tutkinnan edistämiseksi.

Matkustaja- sekä tavaraliikennettä Hillosensalmi−Mäntyharju väliä liikennöidään toistaiseksi poikkeusjärjestelyin. Tarkempia tietoja www.vr.fi/liikennetilanne.

Suomessa yhteensä noin 5 000 venäläistä vaunua, joista noin 2 200 on VAK-aineita sisältäviä.

Espoon, Turun, Salon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen kaupunginjohtajat sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntajohtajat pitävät Helsingin ja Turun välistä nopeaa ratayhteyttä eli Tunnin junaa välttämättömänä kasvuinvestointina Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen sekä koko maalle tärkeän pääkaupunkiseudun kasvulle.

Uuden ratayhteyden on arvioitu tuottavan jopa 40-50 miljoonan euron arvosta uutta kasvua vuosittain. Lisäksi radan varrella olevat kunnat ja kaupungit ovat jo tehneet merkittäviä suunnitelmia ja käynnistäneet kaupunkikehityshankkeita, jotka entisestään vahvistavat Tunnin junan mukanaan tuomaa kasvupotentiaalia. Tunnin junan toteutumiseen liittyvät kehityshankkeet ovat arvoltaan useita miljardeja euroja ja pitävät sisällään kymmeniä tuhansia uusia radan läheisyyteen sijoittuvia asuntoja ja työpaikkoja.

Uusien kasvuinvestointien lisäksi Tunnin juna –investointi on välttämätön alueen yrityksille, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta ja osaavaa työvoimaa. Nopea junayhteys lisää työvoiman liikkuvuutta, parantaa työllisyyttä ja lisää tuottavuutta. Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen vahvistamisen merkitystä ja kiireellisyyttä korostaa se, että parhaillaan Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa on yhtä paljon työttömiä kuin koko muussa maassa yhteensä.

Maan hallitus on kuluvalla vaalikaudella ohjannut Tunnin junan suunnitteluun neljän vuoden ajalle yhteensä 40 miljoonaa euroa. Suunnittelussa on käynnissä sen toinen vuosi, ja sen on määrä valmistua vuonna 2020. Kaupunginjohtajat ja maakuntajohtajat katsovat, että Tunnin juna -kokonaisuuden suunnittelu on toteutettava mahdollisimman ripeästi ja suunnitteluun varatut varat on käytettävä tehokkaasti ja kokonaisuudessaan, jotta päätöksenteko ja toteutus on mahdollista sujuvasti käynnistää.

Tunnin juna –investoinnin toteutus on kirjattava maan seuraavaan hallitusohjelmaan ja uusi yhteys on kokonaisuudessaan saatava käyttöön 2020-luvulla. Mitä aikaisemmin hanke toteutuu, sitä suurempia vaikutuksia saavutetaan kasvussa, työllisyydessä ja elinvoimassa.

www.tunninjuna.fi

(© VR Group)

Pääsiäinen on yksi junamatkustamisen vilkkaimpia sesonkeja. Juhlapyhän tuomat arkivapaat kannustavat pidempiin lomiin ja VR:n kaukojunissa matkaa pääsiäisviikoilla lähes puoli miljoonaa asiakasta. Matkustajamääriin on varauduttu niin junien huolloissa kuin henkilökunnan määrässäkin ja ravintolavaunut on lastattu täyteen syötävää ja juotavaa.

Pääsiäisen menoliikenne jakautuu kiirastorstaille 29.3. ja pitkäperjantaille 30.3. Eniten matkustetaan Helsingistä Ouluun, Tampereelle, Rovaniemelle ja Joensuuhun. Paluuliikenteen piikki osuu maanantaille 2.4. Junaliikenne kulkee koko pääsiäisen ajan, ja myös sunnuntain 1.4. paluuliikenne alkaa olla loppuunmyyty. Pohjoiseen voi vielä varata paikkoja, tosin makuupaikkoja on vapaana erittäin vähän.

Pääsiäisen kaukojunissa varaudutaan isoihin matkustajamääriin niin junien huollossa, konduktööripalveluissa kuin junaravintoloissakin. Ravintolavaunussa kahvia keitetään 40 000 kuppia ja kylkeen on tarjolla 6000 Suomen nopeinta pullaa ja korvapuustia.

Muutokset junaliikenteessä

Pääsiäinen vaikuttaa junien aikatauluihin sekä kauko- että lähiliikenteessä. Tarkat aikataulutiedot löytyvät matkahausta osoitteessa vr.fi.

Kaukoliikenne

• Keskiviikkona 28.3. normaali keskiviikkoliikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Helsingistä Kolariin klo 18:18 ja Pasilan Autojuna-asemalta Rovaniemelle klo 21:56.
• Torstaina 29.3. pääosin perjantailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Kolarista Helsinkiin klo 15.00 ja Rovaniemeltä Pasilan Autojuna-asemalle klo 17:17.
• Perjantaina 30.3. pääosin sunnuntailiikenne.
• Lauantaina 31.3. normaali lauantailiikenne.
• Sunnuntaina 1.4. pääosin sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Helsingistä Kolariin klo 18:18 ja Pasilan Autojuna-asemalta Rovaniemelle klo 21:56.
• Maanantaina 2.4. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräiset yöjunat Kolarista Helsinkiin klo 15.00 ja Rovaniemeltä Pasilan Autojuna-asemalle klo 17:17.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

• Torstaina 29.3. normaali perjantailiikenne.
• Perjantaina 30.3. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23:57.
• Lauantaina 31.3. normaali lauantailiikenne.
• Sunnuntaina 1.4. normaali sunnuntailiikenne, lisäksi ylimääräinen N-juna Helsingistä Keravalle klo 23:57
• Maanantaina 2.4. normaali sunnuntailiikenne

Kuva VR Group

Hämeen kauppakamari ehdottaa yhdessä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Tampereen kaup-pakamarien kanssa, että VR ottaisi suunnitelmiinsa IC- ja Pendolino-junien liikenteen käynnis-tämisen Lahden ja Tampereen välille. ”Riihimäen kolmiorata nopeuttaisi Kaakkois-Suomesta pendelöivien matkustajien matka-aikaa esimerkiksi Tampereelle noin puolellatoista tunnilla ja Lahti-Hämeenlinna -pikajunayhteys olisi vain reilut 40 minuuttia”, toteaa Hämeen kauppaka-marin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Riihimäen kolmioraide otettiin käyttöön tavaraliikenteelle 1.6.2017. Uuden ratayhteyden hyödyntäminen henkilöliikenteelle ei ole edennyt vaikka jo vuonna 2012 Tampereen kauppakamarin aloitteesta käynnistettiin keskustelut IC-/Pendolino-junaliikenteen avaamiseksi Lahden ja Tampereen välille.

Nopea poikittaisyhteys mahdollistaisi entistä tehokkaammat työmatkayhteydet ja auttaisi työvoiman pendelöintiä myös itä-länsi-suunnassa. Junayhteydet palvelisivat Lahden lisäksi Kouvolan, Kotka-Haminan, Lappeenrannan ja Imatran talousalueita. Uusien junavuorojen myötä myös pikajunayhteydet Hämeenlinnan ja Tampereen välillä parantuisivat.

Lisäksi uudet junayhteydet voisi synkronoida Pietarin Allegro-junavuorojen kanssa, jolloin Sisä- ja Pohjois-Suomen matkailukohteet voisivat paremmin tarjota palveluja venäläisille matkailijoille. Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ovat ottaneet aiheeseen kantaa 9.3.2018 ja vaativat myös Allegro-yhteyksien avaamista Tampereelle.

Kauppakamarien näkemysten mukaan uudet junayhteydet eivät aiheuttaisi VR:lle lisäinvestointitarpeita ja parantuvat itä–länsi -yhteydet lisäisivät matkustajamääriä sekä parantaisivat asiakastyytyväisyyttä.

Kauppakamarit ehdottavat, että VR käynnistää välittömästi suunnitteluprosessin uusien junayhteyksien avaamiseksi. Kauppakamarit vaativat myös Riihimäki-Tampereen -lisäraiteen rakentamispäätöksen kiirehtimistä joustavampien liikenneyhteyksien parantamiseksi pääradalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna. Kirkkoniemen linjaus oli kahdesta kärkiehdokkaasta edullisempi.

– Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä. Työryhmä alkaa nyt selvittää tarkemmin Kirkkoniemeen tehtävää ratalinjausta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Haluamme jatkaa erinomaista yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä ja osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön, sanoo Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime heinäkuussa Liikennevirastoa tekemään mahdollisesta Jäämeren radasta selvityksen yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Liikennevirasto arvioi viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta.

– Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa. Vaihtelua oli kuitenkin runsaasti etenkin taloudellisessa vertailussa sekä vaikutuksia ympäristölle vertailtaessa, sanoo johtaja Matti Levomäki Liikennevirastosta.

Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio-Narvik, Kolari-Narvik, Kolari-Tromssa, Rovaniemi-Kirkkoniemi ja Kemijärvi-Alakurtti-Murmansk. Lisäksi selvitettiin HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) hyödyntämiselle perustuvaa vaihtoehtoa.

Selvitykset sekä Liikenneviraston koostama raportti tuloksista ovat ladattavissa Liikenneviraston verkkosivuilta osoitteessa www.liikennevirasto.fi/.

Mitä ovat Jäämeren radasta saatavat hyödyt?

Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta, sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Selvitetyistä vaihtoehdoista suurimmat matkustajapotentiaalit olisivat Tromssan ja Kirkkoniemen vaihtoehdoissa. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa.

Jäämeren rata parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta, kun Suomella olisi käytössään Itämerelle vaihtoehtoinen kuljetusreitti.

Mitkä ovat radan kustannukset?

Linjausvaihtoehtojen kustannukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat muun muassa uuden radan pituus sekä maasto-olosuhteet. Ratojen kokonaiskustannukset vaihtelevat noin 0,7 – 7,4 miljardin euron välillä. Suomen puolelle kohdistuvat investointikustannukset vaihtelevat välillä 0,02 – 2,3 miljardia euroa.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkevan vaihtoehdon kokonaiskustannus olisi 2,8 miljardia euroa. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa.

Selvityksissä todetaan, että ratavaihtoehtojen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi on haastavaa. Kuljetuspotentiaaleihin liittyy epävarmuutta, koska asiaa tulee tarkastella usean vuosikymmenen päähän.

Laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.

Huomioitiinko selvityksissä vaikutuksia alkuperäiskansoille ja ympäristölle?

Kirkkoniemen linjauksella on vaikutuksia mm. ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. Selvityksissä on kuvattu vaikutuksia porotaloudelle ja saamelaisille, mutta niiden suuruutta ei ole arvioitu vielä tässä vaiheessa. Näitä vaikutuksia pitää jatkotyössä selvittää lisää.

Jatkoselvitysten alussa on tarkoitus sopia Saamelaiskäräjien kanssa tarvittava vuorovaikutus ja eri selvitykset saamelaiskäräjälain mukaisesti. Pohjois-Lapin maakuntakaavatyöhön tai erillisesti tulisi toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen mukainen Akwé: Kon -menettely, jossa tarkastellaan radan ja junaliikenteen vaikutuksia saamelaisille ja saamelaiskulttuuriin. Kirkkoniemen yhteyden osalta saamelaiskäräjien lisäksi neuvotellaan Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kuultiin selvityksen aikana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Varsinainen saamelaiskäräjälain 9§:n mukainen neuvottelu pidettiin Inarissa 18.1.2018.

Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on jo pyritty huomioimaan Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä tulee tehdä myös tarkemmat ympäristövaikutusarviot. Varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä toteutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Ympäristövaikutuksia tullaan jatkotyössä tarkentamaan maastokäyntien ja inventointien avulla.

Mitä seuraavaksi?

Jäämeren radan jatkoselvittämistä jatketaan yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun.

Työryhmä selvittäisi valitun ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kysymyksiä, muun muassa ympäristökysymyksiä, lupamenettelyitä, kustannuksia, rahoituksen rakennetta ja rahoitusmallia. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Lisäksi Pohjois-Lapin maakuntakaavatyössä jatketaan linjauksen tarkempaa selvittämistä.

• Liikennevirasto: Jäämeren rataselvitys
• Sitowise: Jäämeren radan linjausselvitys
• Ramboll: Jäämeren ratayhteyden kysyntäpotentiaalin ja vaikutusten arviointi
• Norconsult: Arctic Railway Report
• Liikennevirasto: selvitetyt Jäämeren radan reittivaihtoehdot