Kainuun kauppakamariosaston Vuoden Teko -palkinto Transtech Oy:lle

2016-10-13-18_23_47-kiskokalustoesite_fin_lr-pdf-nitro-reader-3

Kainuun kauppakamariosasto on valinnut otanmäkeläisen Transtech Oy:n Vuoden Teko -palkinnon saajaksi. Valintaperusteluissa korostuivat yhtiön onnistuminen liiketoiminnan kääntämisessä kasvuun sekä viimeaikainen kaupallinen menestyminen.

– ”Vuoden Teko -palkintoraadilla oli tänä vuonna miellyttävä työ valita monista palkinnon arvoisista yrityksistä. Kainuussa on useita menestystarinoita ja loppusuoran ehdokkaat osoittavat, että osaamista, halua ja kykyä kehittyä löytyy alueelta. Entistä valoisammat näkymät ovat levinneet usealle toimialalle. Lisää näyttää olevan tulossa.” myhäilee Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Juha Tanskanen.

Palkinnon valintaperusteluissa korostuivat Transtechin liiketoiminnan kasvu ja erinomainen tuotekehitys, jotka ovat siivittäneet yhtiön kaupalliseen menestykseen. Transtech on juuri voittanut Tampereen uuden raitiotien kalustohankinnan kilpailutuksen, joka mahdollistaa yli 90 miljoonan euron kaupat ja tietää töitä Otanmäen tehtaassa useaksi vuodeksi.

– ”Transtechin pääomistajaksi tuli runsas vuosi sitten tšekkiläinen Škoda Transportation Group, minkä seurauksena yhtiön edellytykset laajentaa markkina-aluettaan muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan ovat ratkaisevasti parantuneet”, toteaa Transtech Oy:n varatoimitusjohtaja Matti Haapakangas. ”Transtechin oma vakituinen työntekijävahvuus on noin 500 henkilöä, joiden lisäksi Kainuun Otanmäessä sijaitseva tehdas työllistää tälläkin hetkellä runsaat sata tilapäistä työntekijää”, iloitsee Haapakangas.

Transtech on Pohjoismaiden suurin kiskokalustovalmistaja. Yhtiön päätuotteisiin kuuluvat kaksikerroksiset matkustajavaunut, raitiovaunut sekä alihankkijana valmistettavat konepajatuotteet. Transtechin kokonaisvahvuus on tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Yhtiö toimittaa nopeudelle 200 km/h suunniteltuja ja painetiiviitä kaksikerroksisia matkustajavaunuja VR-Yhtymä Oy:lle. Helsingin kaupungin liikennelaitokselle Transtech toimittaa 100 % matalalattiaisia ja vapaasti kääntyvillä teleillä varustettuja raitiovaunuja.

Vuoden Teko -palkinto myönnetään vuosittain. Voittajaa valittaessa pääperusteena on merkittävä teko ja panostus Kainuun talousalueen elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Palkinto jaettiin Kainuun kauppakamariosaston Talousseminaarissa 13.10.2016.

Aiempia Vuoden Teko –palkinnon saajia:

  • v.2015 KAMK
  • v.2014 Kiantama
  • v.2013 Vuokatin Angry Birds -puisto
  • v.2012 Holiday Club Katinkulta

Porin sataman toive toteutumassa – Mäntyluodon radan sähköistyksestä valmisteltu aiesopimus valtion ja Porin kaupungin kesken

railroad-tracks-1334401875hko

Porin Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin johtavan rautatien sähköistämissuunnitelma etenee. Porin kaupunki ja Liikennevirasto ovat valmistelleet asiasta aiesopimuksen. Toteutuessaan radan sähköistys maksaa kaikkiaan 7,1 miljoonan euroa.

Valtion osuus radan sähköistämisesta olisi 5,7 miljoona euroa. Porin kaupunki järjestelee loput 1,4 miljoonaa euroa.

– Tällaiseen elinkeinopoliittiseen investointiin sisältyy määräraha Porin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Panos on osoitus kaupungin sitoutumisesta alueen elinkeinoelämän tukemiseen, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sanoo.

Porin sataman toimitusjohtaja Sari Virtanen kuvaa rataosuuden sähköistämistä keskeiseksi sataman kilpailukyvylle. Paikallisen merkityksen lisäksi modernisoinnilla on vaikutusta myös valtakunnallisesti.

– Radan sähköistäminen parantaa erityisesti metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta hyödyttää myös muun muassa metsäteollisuuden kuljetuksia. Uskon sen voivan tuoda Poriin myös uutta yritystoimintaa.

Nyt käytössä oleva dieselkalusto on verotuksellisesti sähköistä raskaampaa. Radan modernisointi vaikuttaa siten rataosuutta käyttävien teollisuusyritysten kilpailukykyyn.

Mikä sen taloudellinen merkitys on esimerkiksi Boliden Harjavallalle, sitä toimitusjohtaja Timo Rautalahti ei lähde arvioimaan. Hän kuitenkin toteaa toimitusketjun jokaisella osalla olevan vaikutusta koko toimitusketjun kokonaiskustannuksiin ja niiden kehittämiseen.

– Olemme tulevina vuosina vahvasti panostamassa raaka-aineiden logistiikan ja käsittelyn kehittämiseen. Tämän kokonaisuuden tehokkuus ja kilpailukyky koostuu koko ketjun osista ja logistiikka satamaan on oleellinen osa sitä.

Pori–Mäntyluoto-radan rataosuuden korjaaminen on ollut usean toimijan yhteinen intressi. Siihen on myös satsattu viimeisten puolentoista vuoden ajan laajalti Porin seudulla.

– Junaradan sähköistäminen on ollut sataman harras toive. Taistelemaan lähdettiin kuitenkin yhdessä, ja kiitokset kuuluvat niin alueen yrityksille ja kansanedustajille kuin Porin kaupungin ja Liikenneviraston virkamiehillekin, Virtanen sanoo.

Asia etenee seuraavaksi Porin kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtiolla hankkeesta päättää eduskunta.

Hankkeen toteutuessa työt rataosuuden korjaamiseksi aloitettaneen jo ensi vuonna. Käyttöön uudistettu rata saataisiin parin vuoden kuluttua.

Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Ruhan ja Lapuan välinen kaksoisraide valmistunut

skol-hankekartta

Ruhan ja Lapuan välisen kaksoisraiteen rakennustyöt ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Valmistuneen kaksoisraiteen pituus on 9 kilometriä. Molemmat raiteet ovat raideliikenteen käytössä. Nyt valmistunut kaksoisraide yhdistyi Seinäjoki–Ruha -kaksoisraiteeseen, joka on otettu käyttöön vuonna 2012. Hankkeen aikana rakennettu kaksoisraide ulottuu Etelä-Seinäjoelta Lapualle. Tämän kaksoisraideosuuden pituus on yhteensä 25 kilometriä.

Ruhan ja Lapuan kaksosraiteen rakennustyöt alkoivat vuonna 2014. Osuuden vanha raide kunnostettiin ja viereen rakennettiin uusi raide. Kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä on tehty maarakennus-, päällysrakenne- ja sillanrakennustöitä sekä sähkö- ja turvalaitetöitä. Kaikki tasoristeykset Ruhan ja Lapuan väliltä on poistettu jo vuonna 2014.

Lapuan liikennepaikka on myös valmistunut aikataulun mukaisesti kesällä 2016. Lapuan asema on perusparannettu esteettömäksi. Asema-alueelle on rakennettu junaan nousua helpottava korkea reunalaituri, uusittu laiturialueen valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Lisäksi laiturille on rakennettu sääsuojia ja pyöräpaikkoja.

Nurminen Logistics ja venäläinen Rustranscom perustavat yhteisyrityksen

Nurminen Logistics Oyj aloittaa strategisen yhteistyön venäläisen Rustranscomin konsernin kanssa. Perustettava yhteisyritys, NR Rail, on Nurminen Logistics -konsernin tytäryhtiö. Se tarjoaa uuden vaihtoehdon Suomen ja Venäjän välisille vienti- ja tuontivirroille. Rustranscom on ollut jo pitkään Venäjän suurimpia toimijoita esimerkiksi metsäteollisuuden ja maataloustuotteiden rautatiekuljetuksissa, ja sillä on käytössään yli 44 000 omaa vaunua.

Suomen ja Venäjän välisten rautatiekuljetusten jo allekirjoitettu yhdysliikennesopimus ratifioidaan lähiaikoina. Käytännössä valtioiden välinen veturiliikenne Suomen rautateiden osalta vapautuu. Aikaisemmin kyseessä on ollut VR:n monopoli. Muutos on merkittävä, sillä rautatielogistiikan kokonaismarkkina Suomessa on 450 miljoonaa euroa, josta yhdysliikenteen osuus on noin kolmannes.

NR Rail tulee panostamaan nykyaikaisiin vetureihin ja kustannustehokkuuden lisäämiseen. Veturi-investointien määrä ja aikataulu riippuvat asiakasvolyymien kehityksestä. Nurminen Logistics -konserni pystyy jatkossa tarjoamaan omia vetureita osana kokonaispalvelua, johon kuuluvat vaunut, terminaalit, ratapihat ja huolintapalvelut rajanylityspaikoilla Imatralla, Niiralassa ja Vainikkalassa.
”Olen innoissani tästä uudesta avauksesta yhtiöiden välillä. Tämän kautta meidän on mahdollista laajentaa Nurminen Logisticsin palvelukokonaisuutta. Lisäksi pystymme tarjoamaan entistä pidemmän arvoketjun. Tarkoituksena on aloittaa veturiliiketoiminta vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Nurminen Logisticsin tavoitteena on jatkuvasti kehittää kustannustehokkaita ja läpinäkyviä logistiikkapalveluja suomalaisen vienti- ja tuontiteollisuuden hyväksi”, kommentoi Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Marko Tuunainen.

Vectron esillä maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla

etusivu_uusi_sahkoveturi_su

Siemens esittelee VR Groupille muokatun Vectron-sähköveturin maailman suurimmilla raideliikenteen kalusto- ja kuljetusteknologiamessuilla InnoTransissa 20.−23.9. Berliinissä.

Suomen rataverkolla neljä testiohjelmassa olevaa Vectron-sähköveturia saavat pian seuraansa viidennen veturin, kun uusin tulokas saapuu syys−lokakuussa Berliinistä messujen jälkeen Suomeen.

− Olemme ylpeitä siitä, että voimme esitellä uusinta Vectronia InnoTrans-messuilla.  Yhtenä maailman suurimmista raideliikenneratkaisujen tarjoajista meille on tärkeää kertoa siihen kehitetyistä pohjoiseen ilmaston ratkaisuista, kuten katolle nostetusta ilmanotosta. Tämä on merkittävä tapahtuma ja kerää kaikki alan ammattilaiset uusimpien teknologioiden äärelle, Siemens Osakeyhtiön divisioonajohtaja Juha Lehtonen kertoo.

− Hienoa, että veturimme ja VR:n värit ovat esillä InnoTransissa. Tämä on meille ainutlaatuinen tilaisuus ja vahvistaa varmasti VR:n mainetta kehittyvänä ja modernina toimijana, VR Groupin liikennejohtaja Petri Aunosanoo.

Liikenteessä vuonna 2017

VR Groupille räätälöidyt veturit ovat olleet koeajoissa Suomessa vuoden alusta ja intensiivinen testiohjelma jatkuu edelleen.

− Odotamme mielenkiinnolla tulevaa talvea, jolloin pääsemme testaamaan messuillakin esiteltäviä veturin talviominaisuuksia käytännössä. Testaamme myös muun muassa dieselmoduulia, radio-ohjausta, veturin vetokykyä sekä tietysti veturin luotettavuutta, Auno jatkaa.

VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia Siemensiltä. Lisäksi sopimukseen sisältyy optio enintään 97 veturin lisätilauksesta. Kyseessä on VR Groupin historian suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa, ilman optioita. Veturihankinta on osa merkittävää VR Groupin kalustoinvestointien sarjaa. Kyseessä on myös yksi viime vuosien suurimmista veturikaupoista Euroopassa.

Ensimmäiset 10 veturia aloittavat kaupallisessa tavara- ja matkustajaliikenteessä vuoden 2017 aikana ja sarjavalmistus alkaa kesällä 2018. Koko 80 veturin kalustoerä toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Video: Vectron testiajossa Suomen rataverkolla

Tutustu Vectroniin

Suomen ABB:n teknologia ohjaa ja valvoo nyt koko Suomen sähkörataverkkoa

b89bd3ae-e48c-43d4-9629-e63ecb274625-main_image

Suomen ABB on allekirjoittanut sopimuksen MicroSCADA Pro -käytönvalvontajärjestelmän toimittamisesta Liikenneviraston Tampereen käyttökeskukseen. Järjestelmä ohjaa ja valvoo sähköradan sähkönsyöttöä Tampereen käyttökeskuksen valvonta-alueella. Alueeseen kuuluvat radat Tampereelta Riihimäelle, Turkuun, Vaasaan, Jyväskylään, Poriin ja Raumalle. Sopimuksen myötä koko Suomen sähkörataverkko, kaikkiaan yli 3 250 sähköistä raidekilometriä on Suomen ABB:n ohjaus- ja valvontateknologian piirissä.

Kaikkiaan Suomessa käyttökeskuksia on neljä. Aiemmin Liikennevirasto ja Suomen ABB ovat solmineet vastaavat sopimukset Helsingin, Kouvolan ja Oulun käyttökeskusten valvonta-alueiden sähkörataverkon ohjauksesta ja valvonnasta sekä Vuosaaren Satamaradasta. Suomen neljästä käyttökeskuksesta valvotaan sähköradan kaikkia sähköteknisiä järjestelmiä, suoritetaan jännitekatkoja ja -kytkentöjä ja varmistetaan näin sähköradan turvallisuus ja käytettävyys.  Kaikki junaratojen vikatilanteet ja kunnossapitotyöt raportoidaan johonkin näistä käyttökeskuksista.

”Olemme tehneet yhteistyötä ABB:n kanssa jo 2000-luvun alusta lähtien, jolloin ensimmäinen MicroSCADA-järjestelmään perustuva kaukokäyttöjärjestelmä rakennettiin Pohjois-Suomeen. Aiemmin toimitetut järjestelmät ovat toimineet luotettavasti, eikä matkustaja- ja tavaraliikenteessä ole ollut sähköradan kaukokäyttöjärjestelmän vioista johtuvia häiriöitä. Yhteistyö ABB:n kanssa on ollut mutkatonta ja asiakkaan tarpeet on otettu huomioon hyvin”, projektipäällikkö Pekka Rautoja Liikennevirastosta sanoo.

”Kyse on Suomessa kehitetystä ja edelleen kehitettävästä teknologiasta ja toimituksia on maailmanlaajuisesti yli 10 000. Olemme iloisia siitä, että teknologiamme on sopimuksen myötä omalta osaltaan varmistamassa sujuvan ja turvallisen sähköjunaliikenteen kaikilla Suomen sähkörataosuuksilla”, toimialajohtaja Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.

MicroSCADA Pro on ABB:llä Suomessa kehitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Suomen sähkörataliikenteen lisäksi se on käytössä muun muassa Delhin metrossa, Bangkokin Skytrain-ilmajunassa sekä Hai Vann Pass -tietunnelissa Vietnamissa. Myös teollisuus ja energiayhtiöt maailmanlaajuisesti käyttävät järjestelmää sähköjärjestelmien ohjaukseen ja valvontaan.

Sopimus sisältää lisäksi tekniikkaa, jolla valvonta- ja ohjaustietoa välitetään sähkönsyöttöasemilta ja liikennepaikoilta MicroSCADA Pro -ohjelmistolle. Aiemmin on solmittu ylläpitosopimus kunnossapitopalveluiden toimittamisesta Liikenneviraston sähköradan valvontajärjestelmiin.

Tampereen käyttökeskuksen uusi ohjaus- ja valvontajärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain ja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Linkit

Artikkeli: Sähköradan paimenet

Metroliikenteessä siirryttiin tiheämpään vuoroväliin

0d728479-aaab-4705-8ee1-1bf0bebad8fc-main_image

Kuva: HKL

Metro on alkanut tänään liikennöidä lyhemmällä vuorovälillä. Metrojunat kulkevat arkisin ruuhka-aikaan Kampin ja Itäkeskuksen väliä 2,5 minuutin välein aiemman 4 minuutin sijasta. Samanaikaisesti metrojunat ovat lyhentyneet kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Liikenne tiheämmällä vuorovälillä on alkanut rauhallisesti, vaikka tekninen vika aiheutti aamulla lyhyen liikennekatkoksen.

– 2,5 minuutin vuoroväli on toiminut hyvin ja matkustajat ovat hienosti osanneet jäädä odottamaan seuraavaa junaa, kun asemalla olevan junan ovet ovat alkaneet sulkeutua. Valitettavasti puoli yhdeksältä yhden junan tekninen vika aiheutti n. 15 minuuttia kestäneen liikennekatkoksen ja vielä sen jälkeen epätäsmällisyyttä liikenteeseen, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi.

Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä.Metrolaitureille teipatut opastetarrat auttavat odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Tähän mennessä tarroja on jo liimattu Itäkeskuksen, Kampin, Rautatientorin, Herttoniemen ja Puotilan asemille. Muille nykymetron asemille tarrat saadaan liimattua syyskuun puoliväliin mennessä.

Maanantaina metroasemilla työskenteli HKL:n metrojunankuljettajia asemaopastajina vilkkaimmilla metroasemilla. Asemaopastajat neuvoivat matkustajia mm. odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria.

– Maanantain aamuruuhka sujui metroasemilla rauhallisesti. Monella matkustajalla oli jo tietoa junien ja vuorovälin lyhenemisestä. On tärkeää, että matkustajat huomioivat lattioihin teipatut tarrat ja odottavat junaa oikeassa kohdassa laituria, kertoo asemaopastajana toiminut metrojunankuljettaja Johanna Nikkonen.

– Lyhempi vuoroväli on ruuhka-aikoina hyvä asia – näin asian pitääkin olla. Tiheän vuorovälin ansioista junissa ei myöskään tule liian ahdasta, sanoo aamuruuhkassa metrolla matkustanut Irina Väisänen.

Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.

Metroliikenteen tiheämpi vuoroväli ja lyhemmät junat otettiin nyt käyttöön länsimetron aloittamiseen liittyvien alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaikka länsimetron liikennöinnin aloittaminen lykkääntyi. Lyhyet junat ja tiheä vuoroväli lisäävät metron matkustajapaikkamääriä noin 7 %.

Ericsson ja Bombardier testasivat LTE-verkkoja raideliikennettä varten – jopa 200 km/t

original

Verkkoyhtiö Ericsson ja kiskokalusto- ja lentokonevalmistaja Bombardier ovat testanneet yhdessä LTE-verkkojen toimivuutta raideliikennekäyttöä ajatellen. Laboratoriotestien tarkoituksena oli varmistaa, voidaanko LTE-verkon varassa esimerkiksi käyttää CBTC-kulunvalvontajärjestelmiä tai tarjota viihde- ja muita palveluita matkustajille.

Moderni raideliikenne vaatii tietoliikenneyhteyksiltä korkeaa tiedonsiirtokapasiteettia ja tarkkoja sijaintitietopalveluita. CBTC- eli Communications-Based Traffic Control -kulunvalvontajärjestelmä perustuu siihen, että juniin asennetut langattomat lähetin-vastaanottimet keskustelevat jatkuvasti raiteisiin asennettujen vastinpariensa kanssa. Silloin esimerkiksi metrojunan sijainti raideverkostossa tiedetään koko ajan täsmällisesti, mikä mahdollistaa lyhyemmät etäisyydet junien välillä, lyhyemmät vuorovälit ja turvalliset automaattiohjausratkaisut.

Kulunvalvonnan lisäksi tasokkaita tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan junissa esimerkiksi langattoman verkon tarjoamiseen matkustajille, automaattisten junakuulutusten ja raidetietojen tuottamiseen sekä valvontakamerajärjestelmien ja diginäyttömainonnan hallintaan.

Ericssonin ja Bombardierin kaikkiaan 11 laboratoriotestissä simuloitiin LTE-verkon käyttöä jopa 200 kilometrin tuntinopeudessa. Testitulokset olivat erittäin lupaavia: verkoissa saavutettiin sekä nousevalla että laskevalla siirtotiellä reilusti alle 100 millisekunnin latenssi, ja kadonneiden pakettien määrä lähestyi nollaa. Lisäksi järjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden kannalta kriittinen verkkoliikenne saatiin priorisoitua Ericssonin laitteiston sisäänrakennettujen Quality of Service -ominaisuuksien avulla.

Ericsson on mukana esittelemässä kuljetusalan tulevaisuuden ratkaisuja InnoTrans 2016 -messuilla Berliinissä 20.–23.9.

Ericssonin näkemyksiä ja tutkimustietoa liittyen yhteiskuntien verkottumiseen:
http://www.ericsson.com/thinkingahead/networked_society

Höyryveturin tulo Raumalle peruuntuu

Ensi viikonvaihteeseen suunniteltu höyryveturi Ukko Pekka 1009 vierailu peruuntuu. Junan piti suunnitelman mukaan liikennöidä Raumalta perjantaista 22.7. sunnuntaihin 24.7. välisen ajan. Vierailun peruuntuminen johtuu siitä, että raideliikenteen lupia säätelevä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kieltänyt liikennöimisen Suomen rautateillä kyseiseltä junalta. Trafi on pyytänyt liikennöintiä harjoittavalta Höyryveturimatkat 1009 Oy:ltä lisäselvityksiä ja kieltänyt junan liikennöinnin ennen selvitysten toimittamista.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n mukaan kyse on siitä, että junaa ajoi viime viikolla yhden päivän ajan virallisen kuljettajan sijaan kuljettajia kouluttanut yhtiön toimitusjohtaja, jolla ei ollut oikeutta höyryveturin kuljettamiseen. Kyseisellä henkilöllä on pitkä kokemus junan kuljettamisesta.

Höyryveturi Ukko-Pekan liikennöinti keskeytettiin viime viikon torstaina Savonlinnan ja Punkaharjun välillä. Poliisi pysäytti junan saatuaan tiedon, että junaa ajaneella kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta.

Ukko-Pekka 1009 liikennöinnistä vastaa Höyryveturimatkat 1009 Oy. Ukko-Pekka on liikennöinyt Raumalla aiemmin kolmena vuotena. Rauman radan liikennöintiin on myyty ennakkolippuja Rauman kaupungin palvelupiste Pyyrmanissa (Valtakatu 2). Ennakkolipun ostaneita pyydetään olemaan yhteydessä Pyyrmaniin, josta ennakkolippujen rahat saa takaisin.

On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus: Ju­na oh­jat­tiin yli sa­ta ker­taa vuo­des­sa vää­räl­le rai­teel­le

train-tracks-junction

On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus on saa­nut val­miik­si laa­jan ju­na­lii­ken­teen tur­val­li­suu­teen liit­ty­vän tut­kin­nan, jos­sa tar­kas­tel­tiin vir­heel­lis­ten kul­ku­tei­den syn­ty­mi­seen vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä. Vir­heel­li­nen kul­ku­tie tar­koit­taa ti­lan­net­ta, jos­sa ju­na oh­ja­taan vää­räl­le rai­teel­le.

Tut­kin­nas­sa sel­vi­si, et­tä vuon­na 2015 ju­na oh­jat­tiin yli sa­ta ker­taa vää­räl­le kul­ku­tiel­le. Suu­rin osa joh­tui kä­sioh­jauk­ses­sa ta­pah­tu­nees­ta vir­hees­tä. Nii­den taus­tal­la oli run­saas­ti ra­ken­teel­li­sia ja vä­lil­li­siä syi­tä.

Kau­ko-oh­jaus­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole huo­mioi­tu riit­tä­väs­ti si­tä, et­tä rau­ta­tie­lii­ken­teen no­peu­den nos­to vaa­ti­si muu­tok­sia ase­tin­lai­te­jär­jes­tel­miin. Muu­ten au­to­ma­tii­kan oh­ja­tes­sa ju­nat jou­tu­vat hi­das­ta­maan tai jo­pa py­säh­ty­mään opas­ti­mel­le en­nen sen muut­tu­mis­ta ajon sal­li­vak­si. Lii­ken­teen hal­lin­nan jär­jes­tel­mis­sä on myös ol­lut lä­hes jat­ku­via muu­tok­sia. Käy­tös­sä on li­säk­si usei­ta eri­lai­sia jär­jes­tel­miä. Uu­sien tai muu­tet­tu­jen lii­ken­tee­noh­jaus­jär­jes­tel­mien käyt­töön ei eh­di­tä an­taa kou­lu­tus­ta. Lii­ken­tee­noh­jaa­jat ko­ke­vat vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­ten­sa riit­tä­mät­tö­mik­si uu­sien jär­jes­tel­mien suun­nit­te­lus­sa ja van­ho­jen ke­hit­tä­mi­ses­sä.

Lii­ken­ne­vi­ras­ton tur­val­li­suus­joh­ta­mis­jär­jes­tel­mää ei ole päi­vi­tet­ty vii­teen vuo­teen, vaik­ka toi­min­taym­pä­ris­tö ja or­ga­ni­saa­tiot ovat muut­tu­neet. Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­to (Tra­fi) on tois­tu­vas­ti ha­vain­nut puut­tei­ta Lii­ken­ne­vi­ras­ton pal­ve­lun­tuot­ta­jien laa­dun­val­von­nas­sa. Toi­saal­ta vir­heel­lis­ten kul­ku­tei­den ra­por­toin­tiin ei ole sel­keää, yh­te­näis­tä ja kaik­ki rau­ta­tie­toi­mi­jat, ra­ta­ver­kon omis­ta­jan ja tur­val­li­suus­vi­ra­no­mai­sen kat­ta­vaa jär­jes­tel­mää. Lii­ken­neoh­jaa­jat puo­les­taan ei­vät tee poik­kea­ma­ra­port­tia kai­kis­ta vir­heel­li­sis­tä kul­ku­teis­tä.

Tut­kin­nas­sa ha­vait­tiin li­säk­si, et­tei­vät voi­mas­sa ole­vat mää­räyk­set ja oh­jeet ai­na vas­tan­neet käy­tös­sä ole­via. Tut­kin­nan ai­ka­na voi­mas­sa ol­lut Lii­ken­ne­vi­ras­ton rau­ta­tie­lii­ken­tee­noh­jauk­sen kä­si­kir­ja oli luo­ki­tel­tu sa­las­sa pi­det­tä­väk­si, mi­kä ra­joit­ti sen hyö­dyn­tä­mis­tä.

Ai­neis­ton muo­dos­ti 101 ta­paus­ta, jois­ta 13 tut­kit­tiin tar­kem­min. Suo­men rau­ta­teil­lä kul­kee vuo­sit­tain noin 500 000 ju­naa, jo­ten kul­ku­tei­den muo­dos­ta­mi­sia ta­pah­tuu vuo­sit­tain mil­joo­nia.

Li­säk­si ju­nien kul­ku­tei­den muo­dos­ta­mi­ses­ta ja tur­vaa­mi­ses­ta vas­taa­vil­le lii­ken­tee­noh­jaa­jil­le teh­tiin ky­se­ly. He toi­mi­vat ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti seit­se­mäs­sä kes­kuk­ses­sa se­kä muu­ta­mis­sa eril­lis­toi­mi­pis­tees­sä.

Useim­mis­sa kul­ku­tie­vir­hee­seen joh­ta­neis­sa ti­lan­teis­sa oh­jaus oli­si voi­tu hoi­taa au­to­ma­tii­kan avul­la, mut­ta kä­sioh­jauk­sen kat­sot­tiin su­ju­voit­ta­van se­kä lii­ken­net­tä et­tä lii­ken­tee­noh­jaa­jien omaa työ­tä. Osa lii­ken­neoh­jaa­jis­ta ei myös­kään luot­ta­nut jär­jes­tel­miin ja ko­ki toi­si­naan nii­den va­ras­sa toi­mi­mi­sen hi­taak­si ja si­to­vak­si. Kul­ku­tei­den te­ke­mi­nen kä­sin joh­ti lip­sah­duk­siin, unoh­ta­mi­siin ja aja­tus­vir­hei­siin.

Useis­sa ta­pauk­sis­sa sel­vit­tiin vä­häi­sil­lä lii­ken­ne­häi­riöil­lä, kos­ka ve­tu­rin­kul­jet­ta­ja ha­vait­si vir­heel­li­sen opas­teen tai vaih­teen vää­rän asen­non. Yh­des­sä ta­pauk­ses­sa mat­kus­ta­ja­ju­nan oh­jau­tu­mi­nen lai­tu­rit­to­mal­le rai­teel­le ai­heut­ti ai­toa vaa­raa.

Vir­heel­lis­ten kul­ku­tei­den mää­rän vä­hen­tä­mi­sek­si On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus suo­sit­taa, et­tä Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­to var­mis­taa vii­den eri toi­mi­joil­le koh­den­net­ta­van suo­si­tuk­sen to­teu­tu­mi­sen.

Lii­ken­ne­vi­ras­ton ha­lu­taan yh­des­sä Fin­rail Oy:n kans­sa huo­leh­ti­van sii­tä, et­tä au­to­ma­tiik­ka­toi­min­to­jen käyt­tö on läh­tö­koh­ta­na kul­ku­tei­den muo­dos­ta­mi­ses­sa. Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­ton tu­lee luo­da poik­kea­mien ra­por­toin­tiin ja luo­kit­te­luun yh­te­näi­nen jär­jes­tel­mä, jo­ka kat­taa kaik­ki toi­mi­jat.

Li­säk­si Lii­ken­ne­vi­ras­ton tu­lee huo­leh­tia, et­tä suo­raan lii­ken­tee­noh­jaa­jan työs­ken­te­lyyn vai­kut­ta­vat oh­jeet pi­de­tään ajan­ta­sai­si­na ei­kä nii­tä ote­ta käyt­töön il­man riit­tä­vää ai­kaa pe­reh­dyt­tä­mi­seen. Myös­kään uu­sia jär­jes­tel­miä ja jär­jes­tel­mä­muu­tok­sia ei pi­dä ot­taa käyt­töön kes­ke­ne­räi­si­nä tai il­man riit­tä­vää pe­reh­dy­ty­sai­kaa. Lii­ken­tee­noh­jaus­jär­jes­tel­mien han­kin­nois­sa tu­lee var­mis­taa, et­tä jär­jes­tel­mis­sä il­me­ne­vät ke­hit­tä­mis­tar­peet voi­daan to­teut­taa su­ju­vas­ti jär­jes­tel­män elin­kaa­ren ai­ka­na.

Var­si­nais­ten suo­si­tus­ten ohel­la On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kus ha­luaa tuo­da esiin tur­val­li­suu­teen liit­ty­vää ha­vain­toa. Ne kos­ke­vat puut­teel­lis­ta vaih­teen tar­kas­tuk­sen oh­jeis­tus­ta ja hä­tä­py­säy­tys­tä kos­ke­vaa opas­tet­ta.