Yrittäjäkysely: Tampereen raitotie lisää vetovoimaa ja kilpailukykyä, kustannustehokkuutta kuitenkin epäillään

ratikkalahelta

Tampereen raitotie lisää yrittäjien mielestä kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä. Mielipide käy ilmi kohdennetusta kyselystä, jonka kaupunki teetti Taloustutkimuksella. Hankkeen kustannustehokkuutta kuitenkin epäillään jonkin verran.

Tampereen kaupungin tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten ja elinkeinoelämän näkemyksiä Tampereen raitiotiehankkeesta ja hankkeen vaikutuksista sekä suunnitteluprosessista ja siihen osallistumisesta. Kysely suunnattiin Pirkanmaan Yrittäjien ja Tampereen kauppakamarin jäsenistölle kaupunkiseudulla.

Tutkimus palvelee raitiotiehankkeen vaikutusten arviointia ja rakentaa yhteistä tietopohjaa Tampereen kaupungin ja raitiotiehankkeen vuoropuhelulle Tampereen seudun yrittäjien kanssa. Tutkimusten kohderyhmänä olivat Tampereen seudun yritykset.

Seudulle kilpailukykyä, reitille vetovoimaa

Raitiotien arvioidaan lisäävän Tampereen ja Tampereen seudun yritysten kilpailukykyä sekä keskustan ja reitin varrella olevien alakeskusten kilpailukykyä ja vetovoimaa. Myös keskusta-alueen palvelujen, kaupan ja erikoisliikkeiden palvelutarjonnan ja asiakasvirtojen arvioidaan lisääntyvän.

Raitiotien pelätään heikentävän muiden kuin reitin varrella olevien alueiden kehittämisedellytyksiä ja vetovoimaa. Monien yritysten mielestä Tampereella on tärkeämpiäkin investointikohteita ja kasvavan väestön kannalta parempiakin joukkoliikenneratkaisuja.

Raitiotiehanke lisää Tampereen elinvoimaa selvimmin ydinkeskustan ja läntisen Tampereen yritysten mielestä.

Tampereen länsipuolen yritykset arvioivat raitiotien parantavan erityisesti alakeskusten elinvoimaa. Raitiotien reitistä etäämmälle jäävän Viinikan-Sarankulman alueen yritykset suhtautuvat raitiotiehankkeeseen keskimääräistä kriittisemmin. Näiden alueiden yritykset arvioivat raitiotien haittaavan Tampereen muuta kehitystä.

Vaikutukset omaan yritykseen maltillisia

Raitiotienhankkeen vaikutukset oman yrityksen kannalta ovat maltillisempia kuin koko Tampereen kannalta. Yritykset eivät näe raitiotien tuovan omalle liiketoiminnalleen yhtä selviä hyötyjä kuin ne näkevät Tampereen seudun kilpailukyvylle.

Kolmannes yrityksistä kokee, että raitiotiehankkeella on olennaisia vaikutuksia niiden toimintaan. Koetut hyödyt vaihtelevat yrityksittäin. Hyödyt koetaan suurimmiksi suuremmissa yrityksissä, palvelualan yrityksissä, Tampereen ydinkeskustan alueella ja kaupungin länsipuolella sekä jalankulkuetäisyydellä raitiotiereitistä.

Raitiotien selvimmäksi hyödyksi koetaan parantuvat yhteydet korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Sen arvioidaan myös vähentävän ruuhkia sekä helpottavan tavaratoimituksia ja jakeluliikennettä.

Noin kolmannes yrityksistä näkee positiivisia vaikutuksia yrityksen liiketoiminnan, asiakasvirtojen ja henkilöstön liikkumisen kannalta. Vain viisi prosenttia yrityksistä arvioi raitiotien olevan uhka yrityksensä liiketoiminnalle.

Vaikka raitiotien arvioidaan hyödyttävän palvelujen, kaupan ja erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä, vain 14 prosenttia yrityksistä uskoo raitiotien mahdollistavan uusien toimitilojen saamisen.

Sekä läntisen että itäisen keskusta-alueen mutta varsinkin länsi-Tampereen alueen yritykset arvioivat hankkeen parantavan oman yrityksensä toimintaedellytyksiä. Viinikan ja Sarankulman alueen yritysten mielestä vaikutukset oman yrityksen toimintaan ovat vähäisempiä.

Rakentamisen aikaiset haitat huolestuttavat

Yritykset kantavat huolta rakentamisen aikaisista haitoista, erityisesti liikennejärjestelyistä ja ruuhkautumisesta. Rakentamisen aikaisten haittojen minimointi koetaan tärkeäksi yritysten toiminnan kannalta.

Pysäköintimahdollisuudet ja yritysten logistiset yhteydet sekä hyvä jalankulkuympäristö ovat keskeisiä tekijöitä hankkeen toteutuksessa. Lähes kolme neljästä yrityksestä painottaa pysäköintimahdollisuuksia toteutuksessa. Kolmannes yrityksistä korostaa hyviä jalankulkuympäristöä.

Pysäköinti ja liityntäpysäköinti huolestuttaa yrittäjiä, ja sitä kohtaan on eniten toiveita. Joillain alueilla on huoli, että nykyiset pysäköintimahdollisuudet vähenevät raitiotien myötä. Yrittäjien kuunteleminen on tärkeää pysäköintiasioissa.

60 prosenttia pitää tärkeänä liityntäpysäkkialueiden kaavoittamista yritysten näkökulmasta. Reilu 40 prosenttia vastaajista toivoo sekä liiketilojen että toimistotilojen kaavoittamista raitiotien vaikutusalueelle.

Pysyvistä haitoista korostuvat kapenevat muun liikenteen väylät. Tämä koskee keskusta-aluetta ja erityisesti Hämeenkatua.

Elinkeinoelämän näkökulmaa otettu huomioon

Yritysten mielestä elinkeinoelämän näkökulmaa on otettu huomioon raitiotien suunnittelussa. Raitiotiehankkeen suunnittelu ja päätöksenteko on koettu avoimeksi ja läpinäkyväksi. Kuitenkin tutkimukseen vastanneista yrittäjistä vain pieni osa on ollut itse aktiivisia tässä suhteessa. Hyvän vuoropuhelun merkitys korostuu hankkeen toteutusvaiheessa.

Tutkimus kohdennettiin sähköpostikyselynä Tampereen ja sen naapurikuntien yritysten toimipaikoille. Tutkimukseen vastasi 861 yritysten edustajaa. Vastausten määrä on korkea ja otos edustava.

Palvelualan yritysten osuus oli 44 prosenttia. Kaupan, rakentamisen, teollisuuden ja muiden toimialojen osuus vaihtelee 10 ja 15 prosentin välillä.

Alle 10 henkilön mikroyritysten osuus vastanneista on lähes kolme neljästä. Pienten yritysten osuus on 16 prosenttia ja keskisuurten kuusi prosenttia.

Vastanneista yrityksistä 56 % sijaitsee alle 800 metrin päässä raitiotielinjauksesta. Kaikista vastanneista 33% ilmoitti, että raitiotiellä on olennaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.

Yritykset jaettiin sijaintinsa perusteella viiteen alueeseen Tampereella: Länsi, Keskusta-länsi, Keskusta-itä, Hervanta/Valtaväylä ja Viinikka/Sarankulma.

Yrittäjäkyselyn tuloksia on esitelty Pirkanmaan yrittäjille ja Kauppakamarin edustajille.

Rautatievirkamiesliitolle kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos

Palvelualojen työnantajat Palta ry ja Rautatievirkamiesliitto ry ovat saaneet päätökseen kilpailukykysopimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut, jotka koskivat rautatiealan asiakaspalvelun, liikenteenhoidon sekä hallinnon työehtoja. Kaikki työehtosopimuksen mukaiset työajat pitenevät 24 tunnilla.

Neuvottelutuloksen mukaan säännöllinen työaika pitenee muun muassa työehtosopimuksen kolmen arkipyhäjakson työaikaa pidentämällä ja keskimääräistä viikkotyöaikaa nostamalla keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Sopimuksella laajennettiin myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja työehtosopimukseen kirjattiin kattava selviytymislauseke.

Sopimuksen soveltamisalalla työskentelee muun muassa junaliikenteen ohjauksen kannalta keskeisiä liikenteenohjaajia, lipunmyyjiä ja asiakaspalvelijoita sekä hallinnollisia toimihenkilöitä. Sopimuksen piirissä on noin 1 000 työntekijää.

Museovirasto esittää Helsingin rautatieaseman suojelun vahvistamista käytön ja kehittämisen tueksi

hallintorakennus-rautatientorille

Rautatiehallituksen hallintorakennus valmistui 1909. Siitä alkaen maan rautatiehallinto on toiminut Rautatientorin laidalla. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto

Helsingin rautatieasema on Suomen rautatiearkkitehtuurin tärkein tunnuskuva ja ainutlaatuinen arkkitehtuurin merkkiteos 1900-luvun alusta. Museovirasto esittää rautatieasemaa suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelusta. Tällä hetkellä suojelua määrittää asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta ja asemakaava. Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Helsingin rautatieaseman suojelua siten, että se tukee käyttöä, hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet rautatieaseman kehittämiselle.

Helsingin rautatieaseman arkkitehtuuri on saanut valmistumisestaan alkaen tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Sitä on esitelty paitsi rautatieasematutkimuksissa myös liki kaikissa kansainvälisissä arkkitehtuurin merkkiteoksia esittelevissä julkaisuissa. Yhden populaareimmista tunnustuksista on antanut Britannian yleisradioyhtiö BBC, joka on verkkosivuillaan nostanut Helsingin rautatieaseman maailman kymmenen kauneimman rautatieaseman joukkoon.

Rautatieasema on pääkaupungin liikenteellinen sydän ja solmukohta. Asema on kaikkien tuntema ja tuhansien päivittäinen saapumisten ja lähtemisten paikka sekä satojen ihmisten työpaikka. Aseman torni pääilmansuuntiin näyttävine kelloineen on kaupungin maamerkki.

Helsingin rautatieasema on ollut Suomen 1900-luvun historian tärkeiden käännekohtien näyttämö. Sen rakentamisvaiheet kertovat maan murrosvaiheesta. Asema suunniteltiin suuriruhtinaskunnan päärautatieasemaksi, mutta se valmistui itsenäisen tasavallan päärautatieasemaksi.

Rautatieasema rakennettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ensin nousi Rautatientorin laidalle rautatiehallituksen hallintorakennus. Siinä toimi vuodesta 1909 alkaen maan rautatiehallinto, ja vielä toistaiseksi VR-Yhtymä Oy. Itse asemarakennus vihittiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1919.

Aseman torni sekä avarat päätilat, keskushalli sekä odotus- ja ravintolasalit sen molemmin puolin ja Postitalon puoleinen läntinen sisääntulohalli ovat pääpiirteiltään ennallaan. Rautatientorin puoleinen sisääntulo- eli itäinen halli on madallettu ja sen yläosaan avattiin 1950-luvulla ravintola. Laiturialueen päässä on 1950-luvulta alkaen ollut kioskihalli. Länsisiipi ratapihan länsilaidalla valmistui samaan aikaan asemarakennuksen kanssa. Sen pääkäyttötarkoituksena oli tavaran kuljetus. Kun tavara-asema muutti pois keskustasta, länsisiipeen avattiin 2000-luvun alussa liikekeskus. Samoihin aikoihin myös katettiin laiturialue.

Helsingin rautatieasema on materiaaleiltaan ja suurelta mittakaavaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Aseman julkisivut ovat ammattitaitoista käsityötä. Taidokkaat ornamentit eri materiaaleista ovat rakennukselle luonteenomaisia. Erityisiä yksityiskohtia ovat myös veistokset, valaisimet ja kellot.

Vaikka rautatieliikenteen ja sitä palvelevien toimintojen muutokset ovat olleet suuria, on Helsingin rautatieasema säilynyt alkuperäisessä käytössä ja mukautunut muutoksiin. Tällä hetkellä sen suojelua määrittää asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta sekä asemakaava. Museovirasto on 16.5.2016 esittänyt Uudenmaan ELY-keskukselle, että Helsingin rautatieasema suojeltaisiin lailla rakennusperinnön suojelusta (498/2010). Suojeluesityksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa suojelua siten, että se tukee käyttöä, hoitoa, korjaamista ja muutoksia sekä tarjoaa kestävät puitteet Helsingin rautatieaseman kehittämiselle.

Museoviraston esitys Helsingin rautatieaseman suojelemisesta rakennusperintölailla on viraston verkkosivuilla osoitteessa
http://www.nba.fi/fi/File/2931/esitys-helsingin-rautatieaseman-suojelusta.pdf

Hämeen maakuntahallitus: Junien on pysähdyttävä useammin myös Suomen kasvukäytävän keskiosassa

Junavuorojen vähentämisellä on suuri vaikutus Kanta-Hämeessä erityisesti työmatkaliikenteessä mutta myös koululais-, asiointi ja vapaa-ajan matkoissa. Toimivat junayhteydet ovat olleet merkittäviä vetovoima- ja vahvuustekijöitä maakunnassa. Hämeen liitto otti kantaa VR:n tekemiin junavuorojen merkittäviin supistamisiin Riihimäki-Lahti ja Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere yhteysväleillä.

Hämeen liiton kannanotto

Junien pysähtymisen vähentäminen Hämeenlinnan ja Riihimäen asemilla ei tue maakunnan kehitystä ja seudun kuntien kehittämistoimenpiteitä. Kuntien lähtökohtana on hyödyntää olemassa olevaa raideyhteyttä ja lisätä myös VR:n asiakasvirtoja.

Valtion ja Suomen kasvukäytävän (Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere) kesken ollaan parhaillaan sopimassa kasvukäytäväsopimusta, jonka ainoana sisältönä on käytävän saavutettavuuden parantaminen. Raideliikenteellä on siis merkittävä rooli. Junavuorojen pysähdyspaikkojen supistaminen ja sitä kautta raideliikenteeseen tukeutuvan liikennejärjestelmän heikentäminen kasvukäytävän keskiosassa on ristiriidassa sopimuksen kanssa.

Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungit ovat jo pitkään tehneet johdonmukaista työtä sen eteen, että asemanseudut ovat toimivia osia matkaketjuissa ja myös keskeinen osa kaupunkikokonaisuutta. Hämeenlinnassa rautatieaseman läheisyyteen rakennetaan isoa asuin- ja liiketoiminnan aluetta, Asemanrantaa ja Riihimäen kaupunki on käynnistänyt mittavan saneerausohjelman rautatieaseman läheisyydessä olevalla Peltosaaren asuinalueella.

Hämeen maakuntahallitus tukee pyrkimyksiä parantaa junaliikenteen palvelutasoa pääradalla Tampere-Hämeenlinna-Riihimäki-Helsinki välillä. Toimenpiteet tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa siten, että kasvukäytävä otetaan huomioon koko matkalta. Maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että VR:n julkaisemia Hämeenlinnan ja Riihimäen asemia koskevia junayhteyksiä parannetaan uusia aikatauluja laadittaessa.

Maakuntahallitus hyväksyi Hämeen liiton kannanoton junavuorojen uudistamisesta. Kannanotto on toimitettu VR:n johdon sekä VR:n omistajaohjauksesta ja liikenneasioista vastaavien ministereiden käyttöön.

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan VR:n suunnittelujohtaja Antti Tuomisen katsauksen ajankohtaisista junaliikenteen asioista. Hämeen liiton ja Hämeenlinnan sekä Riihimäen seutujen edustajat tapaavat VR:n pääjohtaja Mikael Aroa ja muuta johtoa junayhteyksiin liittyen 19.5.2016.

Pöyrylle toimeksianto teknisistä palveluista metrolaajennuksessa Brasiliassa

Pöyry on saanut São Paulon metroyhtiöltä toimeksiannon, joka koskee omistajan edustajan teknisiä palveluita metrolinja 4:n hankkeessa São Paulossa Brasiliassa. Toimeksiantoon kuuluu projektinjohdon valvonta, johon sisältyy tekninen ja taloudellinen raportointi projektin etenemisestä, sekä varaus mahdollisista lisätyökaluista, joilla varmistetaan, että projekti täyttää kustannus-, aikataulu- ja laatutavoitteet.

‘Keltaista’ 4-linjaa laajennetaan maan alla Luzin asemalta pohjoiseen sijaitsevasta João Teodoron pystykuilusta Vila Sônia -asemalle ja sen huoltopihalle saakka. Linja alittaa Avenida Ipirangan, Rua da Consolaçãon, Avenida Rebouçasin, Rua dos Pinheirosin ja Avenida Francisco Moraton. 4-linja on 14,3 kilometriä pitkä ja sen varrella on 11 asemaa. Linja on rakennettu kahdessa vaiheessa, josta ensimmäiset 12,8 kilometriä on jo käytössä.

Toimeksiannon arvoa ei julkisteta. Tilaus on kirjattu Alueellisten toimintojen tilauskantaan vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.

Radalle ei saa mennä, se on aina vaarallista

schiene-14511508685rt

Kulunut kevät on ollut junan allejääntien osalta murheellinen. Vuosittain junien alle jää 50–60 henkilöä, tänä keväänä luku on jo 25. Jokainen onnettomuus on tragedia niin uhrille, hänen omaisilleen kuin junan kuljettajillekin.

Asiaton liikkuminen radalla on kiellettyä, myös lain nojalla. Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi, joten niiden lähestymisen saattaa huomata vasta, kun on jo liian myöhäistä. Junan pysähtymismatka on hyvässäkin tapauksessa useita satoja metrejä, joten vaikka kuljettaja havaitsisi ihmisen ajoissa ja tekisi hätäjarrutuksen, juna ei välttämättä ehdi pysähtyä ajoissa.

”Rata ei ole oleskelu- eikä leikkipaikka”, muistuttaa yksikön päällikkö Marko Tuominen Liikenneviraston liikenne- ja työturvallisuusyksiköstä. ”Ihmisten tulisi ymmärtää, että radalla ei saa kulkea eikä oleskella. Rataverkollamme liikkuu matkustajajunien lisäksi tavarajunia sekä radan kunnossapidon kalustoa, joten koskaan ei ole sellaista hetkeä, jolloin radalla olisi turvallista liikkua. Aikataulut muuttuvat jatkuvasti ja juna voi yllättää.”

Uhrien läheisten suru on suuri ja on ymmärrettävää, että heillä on halu muistaa uhreja kukin ja kynttilöin. Niiden tuominen onnettomuuspaikan läheisyyteen radalle tai ratapenkalle on kuitenkin vaarallista ja asettaa surijat allejääntivaaraan. Muistoesineet on syytä sijoittaa kauemmas radasta, jottei kenellekään tule tarvetta mennä radalle.

”Jokainen onnettomuus on liikaa. Otamme osaa kaikkien uhrien läheisten suruun. Jotta kukaan ei joutuisi enää tällaista surua kokemaan, Liikennevirasto pyytää, että vanhemmat ja opettajat keskustelisivat lasten ja nuorten kanssa radalla liikkumisen vaaroista. Lapset ja nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että rautatiealueella leikkiminen ja oleskelu on kiellettyä ja vaarallista”, Marko Tuominen toteaa.

Orimattilan Hennan juna-aseman toteuttamissopimus valmistuu

juna1WEB

Liikennevirasto ja Orimattilan kaupunki neuvottelevat sopimusta Hennan juna-aseman toteuttamisesta. Kuva: Suvi Nirkko

Orimattilan kaupunki ja Liikennevirasto valmistelevat Hennan juna-aseman toteuttamissopimusta. Sopimuksessa määritellään Liikenneviraston ja kaupungin vastuut, omistussuhteet ja rakentamiseen liittyvät tehtävät Hennan juna-aseman osalta.

Liikennevirasto vastaa Hennan junalaitureiden rakennuttamisesta sekä selvittää ja rajaa rakennustöistä aiheutuvat haitat junaliikenteelle. Orimattilan kaupunki vastaa katujen, pysäköintialueiden, laituriyhteyksien, puistoalueiden ja ylikäytäväsillan rakennuttamisesta. Lisäksi kaupunki selvittää ja rajaa ylikäytäväsillan rakentamisesta aiheutuvat haitat junaliikenteelle.

Hennan katualueiden suunnitelmat on jo hyväksytty ja vahvistettu Asemarinteen ja Hennan bulevardin katusuunnitelmalla helmikuussa 2016. Aseman itäpuolen laiturille kulkuyhteytenä toimivan kevyenliikenteen ja huoltoliikenteen sillan suunnittelija on valittu, kun Orimattilan kaupunginhallitus vahvisti 21.3. tarjouskilpailun perusteella Ramboll Finland Oy:n ylikulkusillan suunnittelijaksi. Ylikulkusilta mahdollistaa junamatkustajien kulkemisen molemmille laitureille radan eri puolilla.

Juna-aseman pysäköintialueen urakka valmistui ja hyväksyttiin 3.3.2016 ja alueen infran rakentaminen jatkuu syksyllä 2016. Aseman toteuttamisen rakennussuunnittelu käynnistyy huhtikuun 2016 aikana ja myös rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden aikana.

Nyt valmisteltava sopimus juna-aseman toteuttamisesta on Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieskin mukaan aimo harppaus eteenpäin Henna-hankkeessa.

– Junaliikenne on koko hankkeen edellytys. Tämä on merkittävä askel Hennalle.

Liikenneviraston ja kaupungin neuvottelema toteuttamissopimus menee kevään aikana vielä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi.

Hennan projektipäällikkö Suvi Nirkon mukaan aiemmat aikataulusuunnitelmat juna-aseman käyttöön saamisesta ovat edelleen voimassa.

– Tavoitteena on saada juna-asema valmiiksi vuoden 2017 aikana ja aloittaa junaliikenne vuoden 2017 syksyllä tai vuoden 2018 alussa.

Liikennevirastossa hankkeen valmisteluun osallistunut Magnus Nygård kommentoi, että Hennan kehittäminen vahvasti raideliikenteeseen nojautuvaksi kaupunginosaksi on erittäin mielenkiintoinen kehitys, jonka vaikutukset tulevat herättämään kiinnostusta koko maassa.

Henna on valmistuessaan jopa 15 000 asukkaan uusi kaupunginosa Orimattilassa Kerava-Lahti-oikoradan varrella. Junamatka Hennasta Helsinkiin kestää 53 minuuttia ja Hennasta Lahteen 13 minuuttia.

Pasilan asemalla junien pysähtymispaikoissa muutoksia 14.3. alkaen

Rakennustyöt Pasilan asemalla etenevät. Niiden takia junat pysähtyvät laitureilla 1,2,8 ja 9 nykyistä pohjoisempana.

Junat pysähtyvät 14.3. alkaen keskimäärin 50 metriä pohjoisempana laitureilla 1,2,8 ja 9. Muutos vaikuttaa erityisesti rantaradan ja pääradan junien välillä vaihtaviin matkustajiin, kun vaihtomatka pitenee.

Myös aseman alapuolinen, raiteet alittava kävelytunneli poistuu käytöstä laitureiden 8 ja 9 kohdalta.

Muutokset liittyvät Keski-Pasilan keskuksen Triplan rakennustöihin ja ne ovat voimassa syksyyn 2019.

Liikenneturvan ja HKL:n yhteistyö vähentänyt raitiovaunuvahinkoja

EAK_koulutus_tiedotteeseen.130107

Ennakoi ääneen -kommentoiva ajo on osa Liikenneturvan EAK®-koulutusta.

Raitioliikenteessä tavoitteena on turvallinen, taloudellinen ja tasainen ajaminen. Tätä tavoitetta edistetään HKL:ssä Liikenneturvan ennakoivan ajon koulutuksella (EAK®). Koulutus on parantanut turvallisuutta, vähentänyt vahinkoja ja tuonut HKL:lle selkeitä kustannussäästöjä.

EAK®-koulutuksen myötä vähentyneet liikenneonnettomuudet raitiovaunuliikenteessä ovat säästäneet Helsingin kaupungin liikennelaitokselta jo arviolta 10 000 €. Koska vasta pieni määrä EAK®-koulutuksen saaneita kuljettajia on ajossa, vaikutukset näkyvät kunnolla vasta pidemmän ajan päästä.

”Vaikutuksia koko raitiovaunuliikenteen liikenneonnettomuuksiin ei vielä kunnolla pysty arvioimaan. Selvästi näkyy kuitenkin EAK®-kurssin käyneiden uusien kuljettajien liikenneonnettomuuksien vähenemä”, sanoo HKL:n koulutusvastaava Jonne Kuusniemi.

EAK®-oppien avulla saadaan ajosta paitsi turvallisempaa myös tasaisempaa, mikä lisää matkustajatyytyväisyyttä. Lisäksi koulutuksen avulla saadaan ajosta taloudellisempaa.

”Meillä on merkittävä sähkön kulutus. Ennakoivan ajon koulutuksella saamme myös sähkön kulutusta pienennettyä”, Kuusniemi toteaa.

EAK-opit käytössä jo vuosien ajan

Liikenneturva ja HKL ovat tehneet koulutusyhteistyötä jo vuosia. Yhteistyön kehittäminen toi mukanaan HKL:n omille raitioliikenteen kouluttajille räätälöidyn EAK®-kouluttajakurssin, joka suoritettiin osin kouluttamalla oikeita kuljettajaoppilaita. Kouluttajakurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa pelkästään raitiovaunukouluttajille.

”EAK®-kouluttajakoulutuksen oppijalähtöiset ja aktiiviset opetusmenetelmät ovat tuoneet uusia ajatuksia koko koulutusjärjestelmään. EAK® on vaativa kokonaisuus, ja erityisesti oppijalähtöisten menetelmien käyttö vaati totuttelua kokeneiltakin kouluttajilta. Kouluttajakurssin jakautuminen pitkälle ajanjaksolle oli onnistunut ratkaisu”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo kertoo.

Kouluttajakurssilla vahvistui ajatus siitä, että jatkossa kuljettajaoppilaiden kanssa käsitellään ennakoivan ajamisen perusteita jo koulutuksen alkuvaiheessa, ja omien kokemusten kartuttua asioita syvennetään koulutuksen loppuvaiheessa. Lisäksi ajo-opetuksessa käytetään kommentoivaa ajamista.

”Kurssilla rakennettiin HKL:n käyttöön ennakoivan ajon malli, jota hyödynnetään raitiovaunujen kuljettajakursseilla. Kurssilta saatuja oppeja on tarkoitus käyttää myös nykyisten kuljettajien koulutuksessa, ja tämän toteuttamiseen etsitään keinoja”, kertoo Jonne Kuusniemi.

Ennakoivan ajon koulutus sopii kaikille kuljettajille

Vaikka Liikenneturvan EAK®-koulutus on alunperin suunniteltu kumipyöräliikenteeseen, ennakoivan ajamisen ajattelutapa taipuu erinomaisesti myös raitioliikenteeseen.

”Raitiovaunun kuljettaja kohtaa samoja ongelmia kuin ajoneuvojen kuljettaja. On esimerkiksi väsymystä, turtumista tuttuun reittiin tai kevyen liikenteen tuomia haasteita. Kunkin kuljettajan kannalta tärkeät asiat tulevat käsitellyksi keskustelun kautta ilman, että kouluttajat joutuvat osoittelemaan sormella ja tuputtamaan tietoa”, Vuoristo toteaa.

HSL valmistautuu lähijunaliikenteen kilpailutukseen siirtymäkauden sopimuksella VR:n kanssa

sm5sarja4_101223100901

HSL:n hallitus antoi HSL:lle valtuutuksen solmia VR:n kanssa uuden sopimuksen lähijunaliikenteen operoinnista ja Sm5-junien kunnossapidosta HSL-alueella. VR:n hallitus päättää sopimuksesta ensi viikolla. Sopimus on siirtymäkauden sopimus, jonka aikana osapuolet valmistautuvat lähijunaliikenteen kilpailutukseen. Vuosi sitten solmitun aiesopimuksen mukaisesti uusi sopimus merkitsee HSL:lle yli 30 miljoonan euron säästöjä. Viisi vuotta kestävä sopimus astuu voimaan 1.4.2016 ja päättyy 26.6.2021.

“Olemme nyt hyvällä tiellä lähijunaliikenteen kilpailutuksessa. Tavoitteena on, että HSL:n hallitus voi päättää lähijunaliikenteen tarjouskilpailumenettelyn käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla. Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy omistaa Sm5-junat, jotka HSL vuokraa lähijunaliikenteen käyttöön. Sopimuskauden päätyttyä junat on mahdollista luovuttaa saumattomasti tarjouskilpailun voittaneen operaattorin käyttöön. VR on tällä hetkelle yksi Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkaista. VR sitoutuu nyt esisopimuksella omistamiensa junakalustoyhtiön osakkeiden myymiseen muille osakkaille eli omistajakunnille (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen).

Myös varikkotoimintojen osalta pyritään vastaavaan toimintamalliin, jotta uusien liikennöitsijöiden tulo lähijunaliikenteeseen onnistuisi sujuvasti. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ja VR-Yhtymä Oy:n kiinteistöyksikkö solmivat pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuoteen 2034 asti lähiliikenteen junien kunnossapitoa varten. Ilmalan varikolla toteutetaan ennen sopimuskauden päättymistä 2021 Sm5-junien kunnossapitoon käytettävien tilojen eriyttäminen VR:n varikkotoiminnoista.

HSL ja VR-Yhtymä Oy allekirjoittivat aiesopimuksen 18.5.2015 HSL:n ostaman lähijunaliikenteen suorahankintasopimuksesta. Huhtikuussa voimaan tuleva siirtymäkauden sopimus tarkoittaa kolmen vuoden lykkäystä alkuperäiseen kilpailutusaikatauluun, mutta siinä on määritelty siirtymäkauden menettelyt, jotka edistävät avoimen tarjouskilpailun tasapuolista valmistelua ja hallittua toteutusta. HSL on selvittänyt, että myöskään EU:n palvelusopimusasetus ei aseta esteitä siirtymävaiheen suorahankintasopimuksille.

Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena, ja toisaalta selkeyttää VR:n velvoitteita palvelu- ja laatutason toteuttamisessa. HSL ja VR tekevät jatkossa tiiviimpää yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa. HSL-alueen liikenteen lisäksi sopimukseen sisältyy väliaikainen Siuntion Y-junien liikennöinti vuoden 2017 loppuun saakka. HSL ja VR jatkavat myös nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.

Liikenteen tuotannon näkyvin muutos koskee VR:n henkilöstöä. Lipunmyynti päättyy junissa vuoden 2016 lopussa.  Kesään 2017 mennessä käyttöön tulee toimintamalli, jossa pareina junissa kiertävien lähijunakonduktöörien tehtävänä on asiakaspalvelu, matkalippujen tarkastaminen ja sosiaalisen turvallisuuden luominen näkyvyydellä. Jos lähijunaliikenteen liikennöitsijä vaihtuu kilpailutuksen myötä vuonna 2021, HSL:n liikenteessä työskentelevä VR:n henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksella uuden liikennöitsijän palvelukseen vanhoina työntekijöinä.