Category Archives: Yleiset uutiset

Yli 200 vuotta vanha keksintö on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Tyylikäs, turvallinen ja ekologinen raitiovaunu on paljon enemmän kuin pelkkä tehokas joukkoliikenneväline.

Se on sivistyneempi kuin linja-auto – hiljainen ja elegantti. Se ei keiku, ikkunat eivät ole huurussa ja tungoskaan ei käy ahdistavaksi. Se on herrasmiesmäinen tapa matkustaa. Näin luonnehtii raitiovaunuja EVAn johtaja ja vannoutunut ratikkafani Matti Apunen.

Apunen ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Raitiovaunu kasvattaa suosiotaan kaikkialla maailmassa. Eikä ihme.”Kun ratikkalinjasto on oikein suunniteltu ja toteutettu, vaunu saapuu aina, kun asiakas sitä tarvitsee. Aikatauluja ei tarvitse tuijottaa. Se on aidosti toimivaa joukkoliikennettä”, huomauttaa Apunen.

Luotettavaa matkaa

YIT:n yksikön johtaja Jarkko Salmenojan mukaan yksi raitiovaunun suosion syistä on juuri sen luotettavuus pyörillä kulkeviin kulkuneuvoihin verrattuna.
“Omalla esteettömällä väylällään kulkeva raitiovaunuverkosto tarjoaa liikkumisen vapautta. Aikataulut pitävät, sillä ruuhkat ja muut liikenteen häiriötekijät harvoin hidastavat matkantekoa.”

Luotettavuus mahdollistaa tiheät vuorovälit. Lisäksi lähes joka kaupungissa raitiovaunulla on etuajo-oikeus. Näin ollen se on nopea liikkumismuoto. Myös raitiovaunun välityskyky ja kapasiteetti ovat huippuluokkaa. Yksi raitiovaunu korvaa kolme bussia. Se mahdollistaa sujuvan syöttö- ja liityntäliikenteen ja nopeuttaa keskustassa liikkumista. Raitiovaunu vapauttaa ydinkeskustan katuja tilaa vieviltä linja-autoilta. Hiljainen raitiovaunu on miellyttävä myös korville.

“Lisäksi liikenteen suoritteeseen eli kuljettuihin henkilökilometreihin nähden raitiovaunu on edullinen”, huomauttaa Salmenoja.

Raitiovaunu on ylivoimainen vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Päästötön raitiovaunu ohittaa ympäristömyönteisyydessään jopa sähkömoottorein varustetut bussit: sen energiankulutus ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienempiä.

Kaupungin vetovoimaväylä

Ihmislähtöisiin elinympäristöihin pureutuvaa AaltoLiving+ tutkimusohjelmaa johtavan Mikko Särelän mukaan toimiva joukkoliikenne on yksi vetovoimaisen ja viihtyisän kaupungin peruspaaluista. Suuri osa joukkoliikenteen kustannuksista muodostuu nyt palvelun tarjoamisesta harvaan asutuilla alueilla. Tulevaisuudessa robotaksit ja muut kuskittomat ajoneuvot korvaavat näillä seuduilla muut joukkoliikennevälineet. Joukkoliikenteen tehtäväksi jää liikuttaa mahdollisimman paljon ihmisiä paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämä kehitys kasvattaa väistämättä raitiotien suosiota. Kaukaa viisaat kaupungit investoivatkin nyt Särelän mukaan kapasiteettiin ja tehokkuuteen.

“Joukkoliikennehankkeita suunniteltaessa keskeistä on, kuinka paljon ne parantavat paikkojen saavutettavuutta. Mihin kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja?”

Yhä useampi haluaa asua kaupungissa ja mieluiten lähellä keskustaa. Pullonkaulana on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Raitiotiellä on tämän haasteen ratkaisemisessa tärkeä rooli. Se mahdollistaa tehokkaan maankäytön ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tavalla, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. YIT:n Salmenoja muistuttaa, että on monin verroin kalliimpaa rakentaa uudelle alueelle, kuin tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Euroopasta löytyy kymmeniä kaupunkeja, jotka ovat ottaneet viime vuosina raitiotien käyttöön. Vähintään yhtä monta hanketta on vireillä. Suomessa raitiotielinjastoja suunnitellaan parhaillaan Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Euroopasta saadut kokemukset ovat positiivisia. Käyttäjät ovat ottaneet kulkumuodon innostuneesti vastaan ja asiakasmäärät ovat jopa ylittäneet odotukset. Esimerkiksi Norjan Bergenissä, Iso-Britannian Nottinghamissa ja Ranskan Reimsissä raitiotiet ovat vauhdittaneet rakentamista ja nostaneet kiinteistöjen arvoa linjan lähialueilla. Lisäksi raideliikenne on tuonut alueen yrityksille uusia asiakkaita.

“Raitiotie on paitsi tehokas joukkoliikennemuoto, myös kaupunkikehityshanke. Raitiotiet ovat kaupungin myönteisiä kehityskäytäviä”, summaa Salmenoja.

Tampereen raitiotiehanke ratkaisevassa vaiheessa

Tampereen raitiotien suunnitteluun perustettu allianssiryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta linjastosta ja toteutuksesta. Allianssin kuuluvat Tampereen kaupunki, VR-Track, YIT, Pöyry ja Ratatek.

“Raitiotie tuo uusia asuinalueita tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja helpottaa tukkoisen keskustan ruuhkia. Nyt suunniteltava linjasto on vasta ensimmäinen osa”, toteaa Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen.

Eteläisestä Hervannan kaupunginosasta ydinkeskustan halki Lielahden läntiseen kaupunginosaan kulkevan linjan varrella asuu yli 65 000 asukasta ja sijaitsee 55 000 työpaikkaa. Kaupungin asukasluku kasvaa 2000:lla vuodessa. Reitin rakentamattomia ympäristöjä ollaan kaavoittamassa asunnoiksi.
“Maankäyttö on optimaalinen. Asuntojen lisäksi linjan varrella on työpaikkoja, korkeakouluja ja keskussairaala”, Laaksonen huomauttaa.

Tampereen raitiotiehanke eroaa huomattavasti Helsingin raitiovaunujärjestelmästä. Tampereella suurin osa ratikkakiskoista kulkee irrallaan muusta liikenteestä, omilla väylillään. Kyseessä onkin pikemminkin metron ja ydinkeskustaratikan hybridi. Hankkeen alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Allianssin suunnitelman on määrä olla valmis ensi vuoden elokuussa. Lokakuussa 2016 kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Hankkeen toteutus edellyttää, että valtio lähtee mukaan rahoittajaksi 30 prosentin osuudella. Eduskunnan budjettipäätös saadaan sekin ensi vuoden aikana. Edellinen hallitus antoi vahvan tukensa kaupunkiraitiotiehankkeelle osana Tampereen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Mikäli päätös on myönteinen, raitiotie voidaan ottaa käyttöön vuonna 2021.

– ABB on tuonut valtavan viisimetrisen norsun Pitäjänmäen tehdasalueelleen Helsingissä. Valimon seisakkeen läheisyyteen sijoitettu Jimbo-nimeä totteleva norsu ilahduttaa pääkaupunkiseudun junamatkustajia joulun alusviikkojen aikana. Jouluasuun puettu Jimbo on keulakuva ABB:n uuden sukupolven ACS880-taajuusmuuttajan markkinointikampanjalle, joka käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Taajuusmuuttaja on ”kaasupoljin” sähköverkon ja moottorin välillä. Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan moottorin energiankulutusta leikata jopa 50 prosenttia.

Vuonna 2014 ABB:n asentama taajuusmuuttajakanta säästi sähköä 445 terawattituntia, mikä vastaa yli 110 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos tämä sähkö olisi tuotettu fossiilista polttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa, ABB:n taajuusmuuttajat olisivat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä 370 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 90 miljoonan ajoneuvon vuosittaisia päästöjä.

Maailmanlaajuisesti ABB:n taajuusmuuttajabisnes työllistää 5000 henkilöä yli 80 maassa. Pitäjänmäen tehtaalla Helsingissä työskentelee noin 1300 henkilöä, joista 400 tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

Seuraa Jimbon viestejä sosiaalisessa mediassa #joulunorsu.

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos valitsi Innofactorin metron kokonaisturvallisuuden tilannekuvajärjestelmän toimittajaksi. Hankinnan arvonlisäveroton asiakkaan ilmoittama hankinta-arvo neljän vuoden ajalta on 2 909 000 euroa. Järjestelmätoimitus on suunniteltu toteutettavan vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kokonaisuus sisältää toteutettavan järjestelmän suunnittelun, toteutuksen, käyttöönoton, käyttöpalvelut, tuki- ja ylläpitopalvelut sekä järjestelmän jatkokehittämisen. Solmittava puitejärjestely on voimassa enintään 15 vuotta, jonka mukaiselta kokonaisajalta Innofactor Software on ilmoittanut tarjouksen mukaiseksi kokonaishinnaksi 7 025 500 euroa.

Hankinnan tavoitteena on parantaa monimutkaisten ja turvallisuuden kannalta kriittisten tilanteiden hallintaa. Tilannekuvajärjestelmällä täytetään viranomaisvaatimukset tilannekuvatiedot hallinnasta. Laitteista ja laitteistoista saatavien tilatietojen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva sekä tunnistaa turvallisuusuhat. Lisäksi toteutettavan järjestelmän avulla on mahdollista harjoitella tehokasta ja oikeaa toimintaa äärimmäisissä erikoistilanteissa. Ratkaisu toteutetaan räätälöitynä ohjelmistona hyödyntäen Microsoft ASP.Netin tarjoamia uusimpia ja tunnetuimpia toteutusteknologioita. Valitun teknologia avulla voidaan varmistaa järjestelmän kokonaistaloudellinen kehittäminen ja ylläpitäminen aikana sekä järjestelmän pitkä elinkaari. Kauppa vahvistaa Innofactorin asemaa julkisen sektorin digitalisaation edistäjänä sekä turvallisuutta parantavien järjestelmien toimittajana sekä IoT (Internet of Things, asioiden internet) alueella.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen metroliikenne hoitaa metron liikennöinnin. Matkustajia kuljetetaan vuosittain lähes 65 miljoonaa, metroliikenne yhdistää Helsingin keskustan ja itäiset kaupunginosat. Helsingin metro kokee historiansa suurimmat muutokset sitten vuoden 1982 liikenteen käynnistymisen jälkeen, kun metro laajenee Espooseen Länsimetron myötä. Tämä muutos asettaa suuria haasteita metron turvallisuudesta vastaavien osalle. Lyhyessä ajassa tulee hallittavaksi kokonaan uusi ja aiemmasta poikkeava metrolinjan jatke ja uusia turvallisuuteen vaikuttavia järjestelmiä. Tilannekuvan ja toiminnan yhtenäisyyden tarve korostuu metron laajennuksen yhteydessä ja uusien toimijoiden osallistuessa toimintaan. Nyt kehitteillä olevan kokonaisturvallisuuden tilannekuvajärjestelmän tarkoituksena on tukea metroliikenteen kokonaisturvallisuuden valvontaa ja hallintaa niin, että nykyinen ja tuleva liikennöinti toimii turvallisesti.

Matkustajainformaatiotutkimukseen vastanneista matkustajista 26 prosenttia arvioi Liikenneviraston tarjoaman matkustajainformaation erittäin hyväksi ja 59 prosenttia hyväksi. Tulokset ovat parantuneet keväästä 2013, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

Liikennevirasto teetti lokakuussa 2015 Pasilan, Helsingin, Tampereen ja Tikkurilan asemilla, ja joissakin junissa, matkustajainformaatioon liittyvän tutkimuksen. Vastanneista 85 prosenttia arvioi asemien tiedotusjärjestelmiä hyviksi tai erittäin hyviksi. Kesällä valmistuneella Tikkurilan asemalla tyytyväisten osuus oli peräti 91 prosenttia. Häiriötilanteissa erittäin tyytyväisten tai melko tyytyväisten osuus oli 60 %. Vastaajista 2 % on tyytymättömiä matkustajainformaatioon parhaanakin päivänä, mutta häiriötilanteessa tyytymättömien tai todella tyytymättömien määrä nousee 14 prosenttiin.

Rautatiematkustajat hakevat yhä enemmän matkaansa liittyvää tietoa monitoreista ja näytöistä, koska kokevat niistä löytyvän tiedon entistä luotettavammaksi. Kuulutuksia pidetään myös luotettavina, mutta niiden tarve korostuu erityisesti häiriötilanteissa tai jos matkustaja matkustaa harvoin. Junien lähtöaika ja lähtöraide ovat haetuimmat tiedot.

Vastaajat arvioivat, että Liikennevirastolla on kehitettävää kuulutusten kuuluvuudessa kaikilla asemilla, mutta erityisesti Helsingin ja Tampereen asemilla, joissa muun hälinän lisäksi kaikuu. Häiriötilanteissa kuulutuksia toivottiin lisättävän ja niiden sisältöä kehitettävän siten, että häiriön kesto ja syy kerrottaisiin nykyistä nopeammin, jotta matkustaja voisi tarvittaessa suunnitella matkustusreittinsä uudelleen. Osa vastaajista toivoi parannusta myös häiriötilanteiden kuulutusten ja monitorien tietojen synkronointiin.

Matkustajainformaation kehittämisestä vastaava ylitarkastaja Kimmo Turunen kuvaa nyt tehdyn tutkimuksen ja palautteiden merkittävyyttä seuraavasti: “Matkustajainformaation laatua lisätään infolaitteistoa ja -järjestelmää parantamalla. Parannusehdotuksia saadaan suorina palautteina tai näistä joka toinen vuosi toteutettavista matkustajainformaatiotutkimuksista. Tekninen parannustoiminta on jatkuvaa. Vaikuttavuus asemilla näkyy joskus hitaasti, mutta toisinaan pystymme pieninkin parannuksin ja nopeasti tekemään korjauksia esimerkiksi juuri näiden matkustajapalautteiden perusteella.”

Palvelua parannetaan

Nykyinen matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmä on 10 vuotta vanha. Uuden järjestelmän suunnittelu ja rakentaminen alkaa 2016 ja se otettaneen käyttöön 1.1.2019. Uutta järjestelmää odotellessakin tehdään parannustöitä: Tampereella ja Helsingissä on tänä syksynä uusittu asemien päänäytöt. ”Lisäksi vaihdetaan ikääntyneitä näyttölaitteita uusiin sekä parannetaan asemien kuulutusjärjestelmiä. Informaation toiminnallisuutta ja sisältöä kehitetään edelleen erityisesti vaikeita poikkeustilanteita varten”, Kimmo Turunen kertoo.

Liikennevirasto vastaa asemilla ja laiturialueilla annettavasta rautatieliikenteen matkustajainformaatiosta. VR vastaa junien sisällä annettavasta informaatiosta.

Linkki tutkimusraporttiin

Länsimetroon toteutettavan päällysrakenneurakan päätyövaiheet ovat valmistumassa. Vuonna 2014 alkaneessa urakassa Destia on rakentanut Länsimetron päällysrakenteet noin 14 kilometriä pitkään kaksoistunneliin, Ruoholahdesta Matinkylään.

Urakkaan sisältyy muun muassa runkomelueristeen, raidesepelin, kiskojen, vaihteiden, raideristeysten ja kaapelireittien asennukset sekä 12 yhdystunnelin betonirakenteiden toteutus.

Ratatöiden lisäksi Destia rakentaa Länsimetron liityntäyhteyksiä välille Espoonlahti–Matinkylä sekä tunneliosuutta välille Matinkylä–Kivenlahti. Destia on myös toteuttanut vuonna 2014 valmistuneen tunneliosuuden rakennusurakan välille Keilaniemi–Lauttasaari.

Ratarakentaminen ja -kunnossapito on yksi Destian strategisista kasvukärjistä, jota yhtiö on viime vuosien aikana onnistuneesti vahvistanut uusien monipuolisten urakoiden kautta.

Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunnitellun Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa. Hankesuunnitelmassa määritellään raitiotien ja pysäkkien sijainti, tarvittavat muutokset katuihin ja selvitetään rakentamisen kustannukset ja hankkeen vaikutukset.

Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä vuonna 2016. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Raide-Jokeri on esitetty toteutettavaksi ennen vuotta 2025.

Tilaisuudet Helsingissä ja Espoossa 17. marraskuuta

Hankesuunnitelman osaksi laaditut liikennesuunnitelmat ovat esillä 16.11.–5.12.2015 näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9. Suunnitelmiin voi tutustua myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa raidejokeri.info. Hankkeen suunnittelijat ovat esittelemässä suunnitelmia 17. marraskuuta kello 15.30–18 Laiturilla sekä kello 18–20 Sellon kirjastossa.

Raide-Jokeri on toteutuessaan Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotie. Se on suunniteltu kulkevaksi pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, millä varmistetaan raitiovaunujen nopea ja häiriötön kulku. Nopeaa kulkua edistettäisiin myös liikennevaloetuisuuksilla sekä muita raitiolinjoja pitemmillä pysäkkiväleillä. Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli olisi noin 800 metriä. Rataa liikennöitäisiin uusilla, korkealuokkaisilla raitiovaunuilla.

– Raide-Jokeri lisää merkittävästi poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta, sanoo projektipäällikkö Lauri Kangas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Raide-Jokeri korvaisi nykyisen runkobussilinjan 550. Runkolinjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. 550 on jo nyt Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Linjalla on päivittäin noin 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina.

Raide-Jokeri edistää uusien asuntojen ja palveluiden rakentamista nopean raideyhteyden varteen. Linjaan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle ja Otaniemeen.
Raide-Jokeri pähkinänkuoressä

• Reitti: Itäkeskus–Viikki–Oulunkylä–Maunula–Haaga–Pitäjänmäki–Leppävaara–Laajalahti–Keilaniemi
• Radan pituus on 25 km, josta Helsingissä 16 km ja Espoossa 9 km
• Pysäkkejä 33
• Vuoroväli 5–10 minuuttia
• Matkanopeus noin 25 km/h eli 5 km matka taittuu 12 minuutissa
• Linjalla ennustetaan olevan 140 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2040

Lisää aiheesta:

www.raidejokeri.info