Helsingin rautatieaseman aikataulunäytöt uudistetaan

Liikennevirasto vaihtaa Helsingin päärautatieaseman sisällä olevat isot aikataulunäytöt ensi viikon aikana. Maanantai-iltana alkava purku- ja asennustyö aiheuttaa jonkin verran haittaa asemalla liikkuville. Työ valmistuu perjantaihin 13.11. mennessä, jonka jälkeen työmaa saadaan purettua.

”Uusien tft-näyttöjen muunneltavuus erilaisiin tiedottamistarpeisiin on huomattavasti parempi kuin nykyisten näyttöjen. Ne ovat myös selkeämmät ja hiukan energiatehokkaammat”, kertoo ylitarkastaja Kimmo Turunen Liikennevirastosta. Aiemmat näytöt ovat olleet käytössä parikymmentä vuotta ja elinkaarensa päässä.

Työmaa aidataan ja eristetään. Opasteet ohjaavat toimiville aikataulunäytöille sekä laitureille.

Samanlaiset näytöt asennettiin viime viikolla Tampereen rautatieasemalle. Liikennevirasto vastaa asemien matkustajainformaatiosta.

Alstom keskittyy jälleen raideliikenteeseen vahvassa johtoasemassa

156149-Zoom-Alstomfocusesonrailtransport-Alstomrefocusedonrailtransport

Alstom myy Energialiiketoimintonsa (energiantuotanto ja sähkönsiirto) General Electricille noin 12,4 miljardin euron kauppahintaan . Kaupan jälkeen konserni keskittyy nyt täysin raideliikenteeseen.

Kaupan tuotto käytetään GE:n signalointitoimintojen ostamiseen noin 700 miljoonalla eurolla ja jälleeninvestointeihin kolmeen yhteisyritykseen General Electricin kanssa (sähkönsiirtotoimialalla sekä uusiutuvan energian ja Ranskan höyry- ja ydinvoimalatoimialoilla) noin 2,4 miljardin euron arvosta. Kuten aiemmin on ilmoitettu, osa käteisvaroista, eli noin 3,2–3,7 miljardia euroa aiotaan palauttaa osakkaille. Hallitus esittää 4.11.2015 pidettävässä kokouksessaan pörssiosakkeiden takaisinostotarjouksen (OPRA) tekemistä osakepääoman supistuttua osakkeiden kuolettamisen vuoksi. Tämä toimenpide edellyttää osakkaiden hyväksyntää yhtiökokouksessa, joka kokoontuu ennen vuodenvaihdetta. Kaupan tultua lopulliseksi Alstomin velkaantuneisuusaste paranee ja sen tase vahvistuu.

Alstom hyötyy terveestä markkinatilanteesta, jonka kasvunäkymät ovat vahvat. Läsnäolo kaikilla mantereilla, täydellinen ratkaisuvalikoima ja jatkuva innovointi takaavat sille johtoaseman junien, palveluiden, järjestelmien ja signalointilaitteiden osa-alueilla, mitä nyt toteutunut GE Signalling -toimintojen ostaminen vahvistaa. Nämä toiminnot, joiden palveluksessa on 1 200 työntekijää, avaa merkinantolaitteiden markkinat Alstomille, jonka asema Pohjois-Amerikassa vahvistuu samalla.

Alstomilla on ennätysmäinen tilauskanta, jonka ansiosta sen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät pitkälle eteenpäin. Tilauskanta käsittää merkittävät viimeaikaiset tilaukset, jotka liittyvät Sydneyn, Kochin, Riadin ja Pariisin maanalaisiin, Suur-Toronton ja Tanskan signalointiratkaisuihin, Rio de Janeiron, Lusailin ja Sydneyn raitiovaunuliikenteeseen sekä Pohjois-Afrikan kaupunkien lähiliikenteeseen. Valtaosaan näistä projekteista liittyvät myös pitkäaikaiset ylläpitosopimukset.

“Tämä on merkittävä päivä Alstomin historiassa. Olemme solmineet General Electricin kanssa win-win-sopimuksen, joka suojaa energialiiketoimintojen työntekijöiden ja asiakkaiden edut sekä vahvistaa Alstomin asemaa liikennealalla. Alstomilla on nyt johtoasema maailmanlaajuisesti kasvavilla raideliikenteen markkinoilla ja rahoitusasemamme tämän kasvustrategian tukemiseksi on vahva. Yhtiöllä, joka keskittyy nyt kokonaan liikenteeseen, on käytössään myös osaava Henri Poupart-Lafargen johtama johtoryhmä, ja olen varma, että se pystyy viemään konsernin kohti uusia menestystarinoita”, Alstomin hallituksen puheenjohtaja ja CEO Patrick Kron sanoo.

:KATSO VIDEO: Kivimiesten serkut vastustavat videolla junaliikenteen leikkauksia

500px-Joensuu.vaakuna.svg

Joensuun kaupunki on jo aikaisemmin ilmoittanut vastustavansa jyrkästi Itä-Suomen alueelle kaavailtuja junaliikenteen leikkauksia. Kaupunginvaltuuston julkisen kannanoton lisäksi Joensuun kaupunki on nyt julkaissut sosiaalisessa mediassa videon, jossa kaupungintalon julkisivussa olevat patsaat vastustavat junaliikenteen leikkauksia.

Videolla esiintyvillä patsailla on oikea yhtymäkohta Helsingin rautatieaseman patsaisiin. Joensuun kaupungintalon patsaat puhuvat videolla Helsingin rautatieaseman patsaista serkkuinaan. VR:n omissa mainoksissaan käyttämät “kivimiehet” ovat osa Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman julkisivua. Saarinen on suunnitellut myös Joensuun kaupungintalon, jonka julkisivuun “kivimiesten serkut” kuuluvat.

Idean kivimiesten käytöstä junaliikenteen leikkausten vastustajina esitti joensuulaisessa kaupunkilehti Heilissä historiantutkija Ismo Björn. Joensuun kaupungin julkaiseman videon on toteuttanut joensuulainen Koju Film Company Oy. Video on toteutettu tarkoituksella kotikutoisesti, huumorilla ja pienellä budjetilla. Tarkoituksena on luoda kontrastia VR:n kalliisiin animaatiomainoksiin.

Video on katsottavissa Joensuun kaupungin Facebook-sivulla sekä Youtube-kanavalla www.youtube.com/joensuunkaupunki.

Liikenne- ja viestintäministeriön sekä VR:n suunnitelmien mukaan junaliikenne lakkaisi kokonaan sekä Joensuu – Lieksa – Nurmes että Joensuu – Varkaus -rataosilla 27.3.2016 alkaen. Samalla Pohjois-Karjalan henkilöjunaliikenneasemien lukumäärä romahtaisi nykyisestä 14:sta vain kolmeen.

VR:n kaukoliikenteen matkustajamäärät kääntyivät kasvuun

green_pendolino1

VR Groupin vertailukelpoinen liikevaihto ja liikevoitto laskivat sekä kolmannella vuosineljänneksellä että kumulatiivisesti. Kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta kaukoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat.

VR Groupin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 315,2 (348,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,3 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevoitto oli 27,0 miljoonaa euroa ja se heikkeni vertailukelpoisesta edellisvuodesta 3,0 miljoonaa euroa. VR Groupin tulos kolmannella vuosineljänneksellä oli 19,7 (24,0) miljoonaa euroa.

VR Groupin tammi-syyskuun kumulatiivinen liikevaihto oli 908,4 (1008,0) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihdon lasku oli 7,4 prosenttia. Kumulatiivinen liikevoitto laski vertailukaudesta ja oli 26,0 (47,3) miljoonaa euroa. VR Groupin kumulatiivinen tulos oli 18,8 (36,9) miljoonaa euroa.

– Kilpailu on kiristynyt ja markkinatilanne on vaikea. Matkustajamäärien kasvu osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Sillä pysyminen edellyttää kuitenkin tehostamisen jatkamista, toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo.

Kaukoliikenteen matkamäärät kasvussa

Kaukoliikenteessä kesän ja alkusyksyn onnistuneet kampanjat käänsivät matkamäärät kasvuun. Kiristyneeseen kilpailutilanteeseen vastattiin alentamalla keskihintaa selvästi. Lähiliikenteen liikevaihto ja tulos on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Matkustajaliikenteen liikevaihto laski kolmannella vuosineljänneksellä 3,2 prosenttia ja oli 134,3 (138,7) miljoonaa euroa.

Juna- ja autoliikenteessä tehtiin yhteensä 26,8 (25,8) miljoonaa matkaa. Matkojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 3,8 prosenttia. Sekä kaukoliikenteen että lähiliikenteen matkamäärät junaliikenteessä kasvoivat molemmat 5,6 prosenttia. Junaliikenteen matkojen kokonaismäärä oli vuosineljänneksellä 19,0 (17,9) miljoonaa. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 6,8 miljoonaa euroa ja laski vertailukaudesta 34,5 prosenttia (10,3).

VR Transpoint hakee kasvua

VR Transpointin liikevaihto oli vuosineljänneksellä 91,0 (105,1) miljoonaa euroa ja laski 13,4 prosenttia vertailukaudesta. Liikevoitto oli 8,1 (7,2) miljoonaa euroa ja se nousi 13,1 prosenttia vertailukaudesta. VR Transpointin kuljetusmäärät laskivat 11,4 prosenttia vertailukaudesta. Kuljetettu tonnimäärä oli 9,1 (10,2) miljoonaa.

Kolmannella neljänneksellä volyymien ero viime vuoteen supistui hieman verrattuna ensimmäiseen vuosipuoliskoon. Markkinatilanne on jatkunut haasteellisena. Strategian mukaisesti haetaan kasvua ja jatkuvaa tehostamista.

VR Trackin tilauskanta pysyi hyvänä

VR Trackin liikevaihto laski vertailukaudesta 7,7 prosenttia ja oli vuosineljänneksellä 85,9 (93,1) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen liikevoitto laski vertailukaudesta ja oli 8,3 (12,5) miljoonaa euroa.

Liikevaihto on viime vuotta alhaisempi rakentamisen liiketoiminnassa, mutta Ruotsin kunnossapidon liiketoiminta on kasvanut voimakkaasti. Kannattavuuden paraneminen on kuitenkin jatkunut kaikissa kotimaan liiketoiminnoissa.

Suomessa merkittävin urakkavoitto saavutettiin Äänekosken Biotehtaan liikenneyhteyksissä.

Toimintaa tehostetaan

VR-Yhtymä ilmoitti elokuussa liiketoiminnan tehostamishankkeista, joiden tavoitteena on 50 miljoonan euron kustannussäästöt. Liikenne- ja palvelumuutosten mahdollistamiseksi sekä hinnoittelun uudistamiseksi käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut 15.9.

Koko vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon odotetaan laskevan selvästi ja sen seurauksena myös tuloksen heikkenevän huomattavasti viime vuodesta. Epävarmuutta ennusteisiin tuo etenkin matkustajaliikenteen kaukoliikenteen myynnin sekä VR Transpointin kuljetusvolyymien kehitys.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Kahden lähijunan vaaratilanne johtui vaikeuksista korjata junaliikenteen häiriöitä

2015-10-22 20_22_04-Tutkintaselostus_R2015-02_Oulunkyla.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lähiliikennejunien tekninen tuki pitäisi keskittää yhteen paikkaan ja raideliikenteen ongelmatilanteiden ratkaiseminen ottaa veturinkuljettajien koulutuksessa huomioon nykyistä paremmin, suosittaa Onnettomuustutkintakeskus.

Lisäksi rataliikennekaluston kunnossapitäjän tulee nykyistä paremmin varmistaa ja ohjeistaa, että kaluston turvalaiteviat tulevat korjatuiksi.

Suositukset perustuvat pääradalla Helsingin pohjoislaidalla maaliskuussa 2015 tapahtuneen vaaratilanteen tutkintaan. Kaksi lähiliikennejunaa (Sm4) joutui Pukinmäen aseman kohdalla samalla suojavälille eli liian lähelle toisiaan.

Tilanne alkoi kehittyä, kun H-juna joutui pysähtymään turvalaitevian vuoksi. Veturinkuljettaja ei saanut kytkettyä junaan vetovoimaa. Kuljettaja antoi junan ”valua” vapaasti taaksepäin, jolloin se joutui samaa raidetta perässä tulleen Z-junan kanssa samalle suojavälille.

Vaaratilanteen syntyyn vaikutti turvalaitepolkimen vika, josta oli ilmoitettu useaan kertaan, mutta jota ei ollut saatu korjattua. Lisäksi häiriötilanteen viestintä oli epätäsmällistä ja vähäistä. Kuljettaja ei kyennyt ratkaisemaan teknisiä ongelmia vähäisen kokemuksensa ja vähentyneen koulutuksen vuoksi. Teknistä tukeakaan ei ollut helposti saatavilla.

 

Käpylän ja Oulunkylän lähijunaliikenteessä on poikkeuksia 17.–18.10.

Käpylän ja Oulunkylän asemien kautta ajavat lähijunat kulkevat poikkeuksellisesti lauantai-illasta 17.10. klo 22 alkaen sunnuntaihin 18.10. n. klo 14 asti Pasilan aseman pohjoispuolella tehtävien vaihdetöiden vuoksi.

Junat eivät pysähdy Käpylässä ja Oulunkylässä seuraavasti.

Lauantaina 17.10. klo 22 – 23 Helsingistä pohjoiseen päin ajavat N ja I-junat.

Lauantaina 17.10. klo 23 – sunnuntaina 18.10. klo 7 junat I, P, N ja T molempiin suuntiin ajaessaan.

Sunnuntaina 18.10. klo 7- 14 junat K, N ja I Helsingistä pohjoiseen päin ajaessaan.

Oulunkylän ja Käpylän matkustajia palvelevat asemien läheisyydessä pysähtyvät Helsingin bussit 64, 69 ja 72. Bussilinjalla 64 on lisälähdöt Rautatientorilta sunnuntaina 18.10. klo 3.12 ja 4.12 sekä Itä-Pakilasta klo 5.07.

Junalla pääsee lauantaina 17.10. klo 22–23 ja sunnuntaina 18.10. klo 7-14 Helsingin suunnasta Käpylään ja Oulunkylään ajamalla junalla Pukinmäkeen asti, jossa voi vaihtaa etelään päin meneviin juniin.

Oulunkylästä ja Käpylästä Keravan ja lentoaseman suuntaan pääsee ko. kelloaikoina matkustamalla junalla Pasilaan ja vaihtamalla pohjoiseen päin meneviin juniin.

Rataverkon viat häiritsivät liikennettä syyskuussa

Syyskuussa rataverkon viat häiritsivät junaliikenteen täsmällisyyttä etenkin kaukoliikenteessä. Tampereen ja Riihimäen välisen rataosuuden kiskovikojen korjaustyöt aiheuttivat pääradalle tilapäisiä nopeusrajoituksia, jotka johtivat junien myöhästymisiin. Nopeusrajoitukset poistuvat lokakuun loppuun mennessä, kun kiskotyöt valmistuvat.

Lähi- ja kaukoliikenteessä junaliikenteen myöhästymisiin vaikutti myös 18.9. pidetty poliittinen mielenilmaus, jonka vuoksi junaliikenne oli pääosin pysähdyksissä klo 6.00−18.00 välisen ajan. Junaliikenteen myöhästymisiä ja peruutuksia kuvaavassa suhdeluvussa ei ole huomioitu 18.9. junaliikenteelle koituneita vaikutuksia*.

VR:n lähijunien täsmällisyys oli syykuussa 88,3 %. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 %* oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu. Lähijunia kulkee vuorokaudessa noin 800, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla.

VR:n kaukojunista 83,0 % kulki täsmällisesti syyskuussa. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 1,3 %* myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai peruttiin. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa.

Tavaraliikenteen junat kulkivat syyskuussa hyvin aikataulussaan. Täsmällisyys oli 94,5 %. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

Yhteistyötä täsmällisyyden takaamiseksi

VR Group tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. VR Groupin verkkosivuilta löytyvät kuukausittaiset täsmällisyystilastot.
Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen Liikennetilanne-osiosta. Sivuilla näkyvät uusimmat liikennetiedotteet sekä junien ajantasainen täsmällisyystilanne. Junat kartalla -palvelu puolestaan näyttää reaaliaikaisesti, miten junat kulkevat Suomen kartalla. Häiriötilanteista viestitään myös Twitter-tilillä @VRpalvelu.

Asuntomessujen kävijätutkimus: 30 prosenttia messuvieraista tuli messuille junalla

2015-10-07 12_06_14-vantaa_tutkimus_netti.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tänään Vantaalla järjestetyssä palauteseminaarissa julkaistiin Asuntomessut Vantaalla -tapahtuman kävijätutkimuksen tulokset. Tilaisuudessa vahvistettiin myös maksaneiden kävijöiden määrä, joka oli yhteensä 138 756*. Kävijätutkimuksen on tehnyt Sanoma Media Finland Oy / Rakentaja.fi. Tutkimukseen osallistui 8 588 kävijäperhettä, eli noin 13,4 prosenttia messuilla käyneistä perheistä.

Asuntomessujen kävijätutkimuksen mukaan peräti 30 prosenttia messuvieraista on saapunut Asuntomessuille Vantaalle junalla. Edellisen kerran messut järjestettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 Espoossa. Asuntomessuille Espooseen junalla saapui 15 prosenttia kävijöistä.

Yli puolet messuvieraista tuli Asuntomessuille Vantaalle Uudeltamaalta. Keskimääräinen kävijämäärä oli 4 500 kävijää päivässä. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin 6. elokuuta, jolloin messuilla vieraili 7171 kävijää. Elokuun viidentenä ja kuudentena päivänä messut olivat auki illalla kello kahdeksaan saakka.

– Kokonaiskävijämäärä ylitti Jyväskylän ja Hyvinkään kävijämäärät, ja kuten aiempinakin vuosina, päiväkohtainen kävijämäärä nousi tasaisesti loppua kohti. Mikä tärkeintä, messuvieraat ovat olleet erittäin tyytyväisiä messujen sisältöön ja nauttineet kokemastaan. Kävijätutkimuksesta käy ilmi, että 88,8 prosenttia kävijöistä piti messuja hyvänä tai erinomaisena, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Kävijöiltä tuli kiitosta muun muassa hyvin toimineista järjestelyistä sekä siitä, että messuilla oli esillä erityyppisiä kerrostaloasuntoja. VAV Asunnot Oy:n kohde numero 5, Kasarikoti, voitti Asuntomessujen Vuoden sisältöteko –palkinnon. Kasarikoti oli kävijätutkimuksen mukaan mieleenpainuvin asia messuilla.

– Alueen siisteys ja hyvin suunniteltu kierto nousivat esiin tutkimuksen positiivisessa palautteessa. Eniten messuvieraita kiinnostivat keittiöt ja saunat. Lisäksi erilaiset sisustustuotteet, laatat, ja kaikki pihaan liittyvä olivat kiinnostavimpien tuotteiden joukossa, kävijätutkimuksen koostamisesta vastannut myyntipäällikkö Jussi Ruotsalainen Sanoma Media Finland Oy:stä kertoo.

Messuvieraat jättivät messuille noin 5 miljoonaa euroa ja messupaikkakunnalle noin 4,2 miljoonaa euroa. Yhteensä rahaa käytettiin noin 9,2 miljoonaa euroa. Rahan kulutus on arvioitu eri palveluiden käyttäjämäärien ja perheiden ilmoittamien summien perusteella.

Vantaa kiinnostaa messuvieraita niin asuinpaikkana kuin matkakohteena

Kävijätutkimuksesta käy ilmi, että 24,2 prosenttia kävijöistä oli kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana, 15,7 prosenttia matkailukohteena. Kävijät olivat myös valmiita suosittelemaan Vantaata sekä Asuntomessuja ystävilleen. Kivistön messualue miellytti kahta kolmasosaa kävijöistä asuinalueena.

Kävijätutkimuksen yhteydessä Asuntomessut Vantaalla -tapahtuman palauteseminaarissa julkaistiin myös Vantaan kaupungin tekemä loppuraportti projektista.

– Messutapahtuma tehdään aina tiiviissä yhteistyössä rakentajien, näytteilleasettajien ja yhteistyökumppaneiden kesken, ja toimiva yhteistyö on projektissa kaiken a ja o. Asuntomessujen eteen tehtiin lujasti töitä, ja onnistunut lopputulos palkitsi kaikkien uurastuksen, aluevalvoja Tiina Rantala toteaa.

Vantaan kaupungin viestintäpäällikkö Päivi Rainio on erityisen ilahtunut siitä, että kolmannes messuvieraista käytti Kehärataa messuille tullessaan.

– Kehäradan ansiosta messuille oli helppo tulla. Oli myös kiinnostavaa huomata, että helsinkiläiset olivat merkittävin yksittäinen kävijäryhmä. Asuntomessuilla Vantaalla messutarjonnasta erottuivat etenkin pienet kerrostaloasunnot, joita kävijät pitivät kiinnostavana, Rainio sanoo.

Tutustu kävijätutkimukseen ja Vantaan kaupungin tekemään loppuraporttiin osoitteessa:

http://www.asuntomessut.fi/vantaa-2015/loppuraportti-ja-kavijatutkimus

*Maksaneiden kävijöiden määrän on tarkastanut MediaAuditFinland Oy (entinen Levikintarkastus Oy).

Lähijunilla A, I, K, L, N, P ja T on poikkeusliikennettä 10.–11.10.

Lähijunilla A, I, K, L, N, P ja T on poikkeusliikennettä viikonloppuna 10.-11.10. Pasilan aseman pohjoispuolella tehtävien vaihdetöiden takia.

Junat T, N ja P eivät Helsingin suuntaan ajaessaan pysähdy Oulunkylässä ja Käpylässä lauantaina 10.10. klo 22 – sunnuntaina 11.10. klo 13.

Oulunkylän ja Käpylän matkustajia palvelevat asemien läheisyydessä pysähtyvät Helsingin bussit 64, 69 ja 72. Kiskoja pitkin Oulunkylään ja Käpylään pääsee ajamalla junalla Pasilaan asti ja vaihtamalla pohjoiseen päin meneviin T, N ja I- juniin.

Junalla pääsee Oulunkylästä ja Käpylästä Helsinkiin matkustamalla Pukinmäkeen, jossa voi vaihtaa etelään päin menevään junaan.

Junat A, L, I eivät Helsingin suuntaan ajaessaan pysähdy Ilmalassa klo 9-23.

Leppävaaran ja Lentoaseman suunnasta pääsee Ilmalaan ajamalla junalla Pasilaan asti, jossa voi vaihtaa Helsingistä pohjoiseen päin ajaviin juniin.

Ilmalasta Pasilaan ja Helsinkiin pääsee vaihtamalla junaa Huopalahdessa. Aseman tuntumassa liikennöi myös Pasilan kautta kulkeva bussilinja 23. Linjan asemaa lähin pysäkki on Ilmalankadun pysäkkipari ”Ilmalanrinne” (2116 ja 2117).

K-juna kulkee sunnuntaina 11.10. klo 10 – 13 vain Tikkurilan ja Keravan väliä. Keravan suuntaan menevät matkustajat voivat käyttää Helsinki – Tikkurila – välillä muita lähijunia ja vaihtaa K-junaan Tikkurilassa.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Rautateiden henkilöliikennettä avataan kilpailulle

Rautatieliikenteen kilpailukykyä ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan avaamalla rautatieliikenteen henkilökuljetuksia kilpailulle vielä tämän hallituskauden aikana. Tavoitteena on, että junaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016.

– Rautatieliikenteeseen tarvitaan mahdollisimman avoimet markkinat, jotka tarjoavat asiakaslähtöiset, kysyntään ja tarjontaan perustuvat palvelut. Koska kilpailua ei tällä hetkellä rautatieliikenteen henkilökuljetuksissa ole, ei ole myöskään keinoja arvioida rautatieliikenteen kustannustehokkuutta ja laatua, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

– Kilpailun avaaminen rautatiemarkkinoilla tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta luovutaan ja samoille markkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Kyse ei siis ole VR:n yksityistämisestä, valtio ei ole luopumassa VR:n omistuksesta, sanoo Berner.

Rautatieliikenteen kilpailun avaamiseksi on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja, joiden selvittäminen nyt käynnistyy. Tavoitteena on löytää Suomen olosuhteisiin toimivin malli. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti myös ilmoitettujen supistuvien tai lakkaavien palveluiden korvaamismahdollisuuksia. Kilpailun avaamisen yhteydessä on tarkoitus tehostaa rautatiesektoria kokonaisuutena. Tämä edellyttää rautatieliikenteen eri toimijoiden roolien selkeyttämistä.

LVM:n ja VR:n välinen nykyinen sopimuskokonaisuus henkilöjunaliikenteen yksinoikeudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kilpailun avaaminen edellyttää nykyisten sopimusten uudelleen tarkastelua ja neuvottelemista korvaavista sopimuksista.

Kotimaan tavaraliikenne avautui kilpailulle 2007. EU käsittelee parhaillaan ns. neljättä rautatiepakettia, jonka tavoitteena on avata jäsenvaltioiden kotimaan henkilöliikenteen kuljetukset kilpailulle. EU:n lainsäädännön puitteissa voidaan kuitenkin jo nyt tehdä kansallisia ratkaisuja.

Tavoitteena on terveen kilpailun edistäminen ja sääntelyn purkaminen liikenteessä sekä markkinaehtoisen liikenteen lisääminen. Tarkoituksena on rakentaa pitkällä tähtäimellä liikennepalveluihin kestävä ratkaisu, joka toimii liikennemuotoneutraalisti, ja mahdollistaa sen, että asiakkaat saavat palvelunsa joustavammin. Digitalisaation ja automatisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti liikennejärjestelmän ja -palveluiden kehittämisessä.