Category Archives: Yleiset uutiset

Lähijunilla T, N ja P on poikkeusliikennettä la 3.- su 4.10. K-junat kulkevat poikkeuksellisesti su 4.10. Järjestelyjen syynä ovat vaihdetyöt Pasilan aseman pohjoispuolella.

Itä-Suomen yliopisto on huolestunut liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) päätöksestä lakkauttaa useita junavuoroja Itä-Suomessa.

Joensuu–Varkaus–Pieksämäki-reitti on tärkeä poikittaisliikenteelle ja yhteyksille Joensuusta erityisesti Jyväskylän ja Tampereen suuntiin. Junaliikenteellä on erityisen suuri merkitys opiskelijoille ja henkilöstölle. Poikittaisliikenteen lakkauttaminen pidentäisi huomattavasti matka-aikaa ja lisäisi kustannuksia.

Joensuun maine ja vetovoima yliopistokaupunkina edellyttää hyvää liikenteellistä saavutettavuutta. Yliopisto vaatii, että junayhteydet on turvattava jatkossakin ja rataliikennettä on kehitettävä lakkautusten sijaan.

Itä-Suomen yliopisto on mukana vetoamassa hallitukseen ja eduskuntaan, jotta junaliikenteeseen kohdistuvat säästöt ja toimenpiteet otettaisiin uudelleenharkintaan.

Uudenmaan liitto on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan Helsingin seudulle kaavaillaan useita junaliikenteen leikkauksia. Esimerkiksi Y-junien liikenteen lakkauttaminen olisi sekä alueen tasapainoisen kehittämisen että läntisen Uudenmaan asukkaiden näkökulmasta kestämätöntä.

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 21.9. esittää liikenne- ja viestintäministerille, että paikallisjunaliikenteen ratkaisut otetaan vakavasti uuteen harkintaan.

Uudenmaan liitto on pitkäjänteisesti noudattanut maankäytön ja liikenteen suunnittelussa periaatetta, että kasvavan yhdyskuntarakenteen ratkaisujen tulee perustua raideliikenteeseen. Tämä on maailmanlaajuisesti ainoaksi mahdolliseksi tunnustettu periaate.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ja VR-Yhtymä Oy (VR) ovat päässeet yhteisymmärrykseen junaliikenteen ostoista ja velvoiteliikenteen täsmennyksistä vuosille 2016-2019. Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2015. Osto- ja velvoiteliikenteen aikatauluja tarkennetaan syksyn aikana ja ne tulevat voimaan 27.3.2016. Syksyn aikana viimeisteltävä sopimus viedään raha-asiainvaliokunnan hyväksyttäväksi.

Nelivuotinen sopimuskausi takaa joukkoliikenteen palvelujen ennustettavuuden ja jatkuvuuden. LVM ja VR ovat yhteistyössä hakeneet mallia, joka toteuttaa hallitusohjelman säästötavoitetta siten, että junaliikenteen ostot palvelisivat mahdollisimman montaa matkustajaa. Valmistelun aikana LVM on selvittänyt myös poistuvia junavuoroja korvaavia linja-autovuoroja alueittain.

LVM ei 27.3.2016 alkaen enää osta liikennettä reiteillä Joensuu-Nurmes, Tampere-Keuruu ja Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki. Pieksämäki-Joensuu-reitti lyhennetään reitiksi Pieksämäki-Varkaus. Junavuorot vähenevät reiteillä Riihimäki-Lahti, Hanko-Karjaa, Kouvola-Kotkan satama ja Kajaani-Oulu. Lisäksi VR:lle asetettuun velvoiteliikenteeseen tulee yksittäisiä junavuoroja koskevia muutoksia.

Helsingin seudun lähiliikenteessä Y-junien liikennöinti lakkaa ja H- ja R-junat yhdistetään yhdeksi R-linjaksi. Saunakallion ja Ainolan junavuorot kaksinkertaistuvat. Junien pysähtyminen Purolan ja Nuppulinnan asemilla lakkaa. Uudelle sopimuskaudelle suunnitellaan uusia nopeita vuoroja Riihimäen ja Helsingin väliseen työmatkaliikenteeseen.

Vuorojen leikkausten piirissä on noin 6 prosenttia ostopalveluliikenteen asiakkaista. Lakkautettavilla vuoroilla tehdään yhteensä 550 000 matkaa vuodessa, kun koko LVM:n ostoliikenteessä matkojen lukumäärä on 9 miljoonaa. Junaliikenne loppuu kokonaan 28 asemalla, kun koko maassa asemia on 200 kappaletta. Monet lakkautettavista asemista ovat hyvin pieniä matkustajamäärältään.

Nelivuotisen sopimuksen arvo olisi 110 miljoonaa euroa eli 27,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi sopimus toisi valtiolle 12,3 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Liitteet:

Liite 1 Osto- ja velvoiteliikenteen muutokset 27.3.2016 alkaen

Liite 2 Asemat, joilla matkustajaliikenne päättyy 26.3.2016

Zalaris solmi ensimmäisen sopimuksensa valtion omistaman yhtiön kanssa.

Zalaris ASA ja Norwegian Railways (NSB) ovat allekirjoittaneet sopimuksen SAP HCM -pohjaisen henkilöstöhallinto- ja palkanlaskentaratkaisun toimittamisesta Zalaris Cloud -pilvipalvelun kautta.

NSB Group -konsernin sisäisiä hallintotukipalveluita toimittava NSB Fellestjenester tulee käyttämään pilvipohjaista Zalaris-ratkaisua, joka tarjoaa henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan palveluita NSB Group -konsernin noin 6 000 työntekijälle. Zalaris toimittaa ratkaisun ja vastaa sen kehityksestä vuodesta 2016 alkaen, jolloin palvelut otetaan käyttöön.

”Olemme erittäin ylpeitä, että NSB valitsi palvelumme, ja odotamme innolla yhteistyön alkamista. Zalaris on solminut ensimmäisen sopimuksensa valtion omistaman yhtiön kanssa – markkinassa, jossa on paljon potentiaalia ulkoistetuille ratkaisuille – joten sopimus on myös tärkeä virstanpylväs yhtiöllemme”, toteaa Hans-Petter Mellerud, Zalaris-yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja.

”Zalaris-ratkaisu vähentää NSB:n kustannuksia tarjoamalla hintamallin, jonka asteikkoa voidaan soveltaa palveluiden määrän muutosten mukaan. NSB hyötyy aiempaa nopeammasta ja edullisemmasta uudesta järjestelmästä, jonka toimintoihin kuuluvat esimerkiksi mobiiliratkaisumme, henkilöstöhallinnon analyysityökalut ja sähköinen henkilöstöarkisto”, Mellerud jatkaa.

Photo: NSB

VR Yhtymä Oyj on tänään ilmoittanut käynnistävänsä VR:n historian suurimman yt-prosessin, joka koskee kaukojunien matkustajaliikennettä ja sen tukitoimintoja. Syinä junavuorojen ja henkilöstön vähentämiseen sanotaan oelvan halpabussiliikenteen tuoma kilpailu sekä valtion päätös leikata junien ostoliikenteeseen osoitettuja määrärahoja 12,3 miljoonalla eurolla vuosittain. Henkilöstöä 15.9. alkavassa yt-menettelyssä on tarkoitus vähentää yhteensä 570 henkilöä.

Erityisesti valtion ostoliikenne määrärahojen raju leikkaus ja sen kohdentaminen kokonaisuudessa junaliikenteeseen, uhkaa johtaa kokonaisten yhteysvälien lakkauttamiseen ja liikenneyhteyksien merkittävään heikkenemiseen erityisesti Etelä-Suomen ulkopuolella.
– On täysin käsittämätöntä, että valtio kurittaa rautateitä suuntaamalla koko ostoliikenteen leikkauksen sinne. Tämä johtaa isoihin muutoksiin koko liikennejärjestelmässä ja kokonaisten yhteysvälien lakkauttamiseen. Liikenne- ja viestintäministerin pitäisi pikaisesti tehdä asiassa uudelleenarvio, sillä kello käy, toteaa Veturimiesliiton puheenjohtaja Risto Elonen.

Tämän lisäksi VR lakkauttaa reilusti yli kolmekymmentä junavuoroa muilta rataosuuksilta. Leikkaukset kohdistuvat sekä matkustajaliikenteessä suoraan työssä oleviin, kuten konduktööreihin ja veturinkuljettajiin, mutta myös junien kunnossapitoon konepajoilla ja varikoilla.
– Tämä yt on koko VR:n historian suurin ja sen inhimilliset vaikutukset ovat koko Suomenkin mittakaavassa suuret. On välttämätöntä, että jokaisen yt:n piiriin joutuvan henkilön tilanne käydään läpi riittävässä ajassa ja pehmeitä keinoja hyödyntäen yhdessä neuvotteluosapuolten kanssa. VR:llä on käytössä ns. laajennettu muutosturva, mitä pitää tässä tilanteessa vielä täydentää. Irtisanotuksi joutuvien henkilöiden asiat tulee hoitaa siten, että jokaisen ihmisen osalta varmasti katsotaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi, toteaa Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Vesa Mauriala.

Mikäli valtio toteuttaa junien ostoliikenteen määrärahojen leikkauksen budjettiriihen linjaustensa mukaisesti, kokonaisten junaliikenteen reittien lakkautukset ovat tosiasia ja henkilöstön irtisanomiset toteutuvat täysimääräisesti. Mikäli valtio uudelleen arvioi ostoliikenteen leikkauksia, jäävät myös henkilöstövaikutukset hieman vähäisemmiksi.
Valtio itse lisää omalla toiminnallaan maahan työttömyyttä samaan aikaan, kun ministerit julistavat, että töitä olisi saatava lisää. Tarkoitus ja oma toiminta eivät kohtaa millään lailla, toteaa Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Vesa Mauriala.

Ammattiliitot vetoavat valtion omistajaohjauksesta vastaavaan pääministeri Juha Sipilään, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin sekä valtiovarainministeri Alexander Stubbiin, jotta ostoliikenteen leikkausten vaikutuksia Suomen liikennejärjestelmään voitaisiin vielä arvioida uudelleen.

Diplomi-insinööri Teemu Määttäsen johtama Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö on erikoistunut raideliikenteen erityissähköjärjestelmien sekä tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun. Kuva Tuomas Sauliala

Vuoden sähkösuunnittelijan kunniakirjalla 27.8.2015 palkittu Sähköinsinööritoimisto Oy Niemistö on erikoistunut raideliikenteen sähkö-, tele- ja turvateknisten järjestelmien suunnitteluun sekä vaativiin automaatioratkaisuihin.

Viime vuosina Helsingin Malmilla 24 henkeä työllistävän Sähköinsinööritoimisto Niemistön suunnittelijoita ovat työllistäneet erityisesti Länsimetron asemien sähkö-, tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitelmat, jotka yritys laati yhdessä Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n kanssa.

– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Länsimetrossa me olemme keskittyneet erityisesti tele-, turva- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun, mutta meillä on runsaasti osaamista myös raideliikenteen tasasähköjärjestelmistä ja sähkönjakelusta. Tämä on sellaista spesiaaliosaamistamme, mitä kovin monella muulla ei ole, yhtiön toimitusjohtaja Teemu Määttänen ja suunnittelujohtaja Tomi Määttänen kertovat.

Sähköinsinööritoimisto Niemistö osallistuu myös Länsimetron toisen, Matinkylän- Kivenlahden välisen osuuden sekä suunnitteilla olevan Pisararadan sähkö- ja automaatiojärjestelmien suunnitteluun.

Jättihankkeiden kustannuksista puhuttaessa Teemu Määttänen muistuttaa, että hankkeilla on valtava merkitys paitsi pääkaupunkiseudun kehittämiselle, myös koko Suomen rakentamiselle ja valtakunnalliselle työllisyystilanteelle.
– Pääkaupunkiseudun suuret infrahankkeet ovat tärkeä veturi koko Suomen taloudelle ja ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tätä ei pitäisi väheksyä päättäjätasolla, Teemu Määttänen sanoo.

Sähköisen talotekniikan merkitys rakennusten toimivuudelle ja energiatehokkuudelle kasvaa jatkuvasti, mutta tavallisemmissa asunto- ja liikerakennuskohteissa sähköisen talotekniikan painoarvo jää Teemu Määttäsen mukaan yhä usein turhan vähäiselle huomiolle.
– Kohteissa, missä esimerkiksi turva- ja automaatiojärjestelmät on integroitu yhteen, tunnustetaan, että sähköisen talotekniikan suunnittelu on erittäin vaativaa hommaa, mutta pienemmissä kohteissa tämä saattaa joskus hieman unohtua. Järjestelmät ja järjestelmien vaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja tämä pitäisi osata huomioida paremmin jo hankesuunnitteluvaiheessa, Teemu Määttänen sanoo.

Yritys on myös hyvä esimerkki onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta. Insinööri Esko Niemistö perusti yrityksen vuonna 1953. Teemu ja Tomi Määttäsen isä Taisto Määttänen tuli Niemistön palvelukseen 1960-luvulla ja osti yrityksen enemmistön 1980-luvun alussa, mutta jo tuolloin arvostettua ja tunnettua nimeä ei haluttu lähteä kuitenkaan suotta vaihtamaan. Taisto Määttänen toimi yrityksen johdossa vuoteen 2006 saakka.

Diplomi-insinööreiksi Otaniemestä valmistuneet Teemu ja Tomi Määttänen omistavat yrityksen nykyisin yhdessä kolmen muun suunnittelijaosakkaan kanssa. Yritys on onnistunut kasvamaan tasaisesti viime vuosina kannattavuuden silti kärsimättä.

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsevat Vuoden sähkösuunnittelijan vuosittain. Tunnustuksella nostetaan esille esimerkillisesti toimivia sähkösuunnitteluyrityksiä sekä sähkösuunnittelijoiden työn osaamisvaatimuksia.

Määttäset vastaanottivat Vuoden sähkösuunnittelijan kunniakirjan Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaarissa 27.8.2015 Helsingin Suomalaisella Klubilla.

Tampereen rautatieaseman pääovien katosta uusitaan ja korjataan 10. elokuuta alkaen noin kolmen kuukauden ajan. Katos sijaitsee aseman Hämeenkadun puoleisella sivulla.

Korjaustyöt vaikuttavat asiakkaiden kulkemiseen siten, että kulkureittejä pääovilla ja työmaa-alueella joudutaan rajoittamaan ja ohjaamaan ajoittain muiden sisäänkäyntien kautta. Pääovien ollessa pois käytöstä aseman odotushalliin ja junalaitureille pääsee asema-aukiolta lipputoimistoa vastapäätä sijaitsevista sekä tunneliin johtavista ovista. Lisäksi asemalle on pääsy pääovien vasemmalta puolelta Asematunnelin kautta.

Ikääntynyt ja huonokuntoinen katos peruskorjataan alkuperäisen mukaiseksi. Samalla rautatieaseman valokylttiä katoksen reunalla nostetaan, jotta vesi ohjautuu katoksen päältä nykyistä paremmin. Tampereen rautatieasema ja kellotorni on rakennettu vuosina 1936–37, ja ne kuuluvat suojeltaviin rakennuskohteisiin.

VR ajaa Kotkan Meripäivien 23.–26.7. aikaan ylimääräisiä junavuoroja Kouvolan ja Kotkan aseman välillä. Ylimääräiset vuorot eivät tänä vuonna kulje Kotkan satamaan.

Kouvolasta lähtee normaalin liikenteen lisäksi ylimääräinen junavuoro Kotkaan lauantaina 25.7. klo 21.10. Kotkan asemalta puolestaan kulkevat seuraavat ylimääräiset paluujunat Kouvolaan:

• Perjantain ja lauantain välisenä yönä klo 0.45 ja klo 3.05
• Lauantai-iltana klo 22.25
• Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä klo 0.40 ja klo 03.20

Kouvolan aseman lipunmyynti palvelee perjantaina 24.7. ja lauantaina 25.7. poikkeuksellisesti klo 18 asti. Tämän lisäksi Myllykosken ja Inkeroisten asemilla myydään lippuja perjantaina ja lauantaina klo 12–18.

Ylimääräisissä junissa myydään kymmenen euron hintaisia lippuja ja niissä otetaan vastaan ainoastaan käteistä. Lisävuoroissa käyvät myös etukäteen kaikista myyntikanavista ostetut liput ja lisäksi konduktööreiltä etukäteen ostetut meno-paluuliput.