Ruusuratikka kiskoilla äitienpäivänä

ruusuratikka-nettiin

Jo perinteeksi muodostunut Ruusuratikka ajaa tänäkin vuonna äitienpäiväsunnuntaina 10.5. Ruusuratikkana on Helsingin uusi Artic-vaunu ja vaunussa jaetaan tuttuun tapaan äideille ruusuja.

HKL:n 70-vuotisjuhlavuonna Ruusuratikassa äidit saavat ruusun lisäksi oman mietelauseen. Mietelauseet ovat taiteilija Anu Korhoskan käsialaa. Musiikkilahjana matkustajille tarjoillaan ainutkertainen kokemus: päivän jokaisella lähdöllä musiikin monitaituri Lauri Wuolio soittaa 2000-luvun maagisinta soitinta, cupolaa.

Säveltäjä, esiintyjä ja äänitaiteilija Lauri Wuolio on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista cupolan soittajista. Cupolassa yhdistyvät monen etnisen kansansoittimen piirteet, mutta kyse on jostakin aivan uudesta ja uniikista. Kuulijan on miltei mahdoton käsittää, että kaikki äänet ovat peräisin vain yhdestä instrumentista.

Tervetuloa henkeäsalpaavalle ratikkamatkalle!

Ruusuratikka kiertää reittiä Töölön halli – Mannerheimintie keskustaan – Aleksanterinkatu – Kauppatori – Snellmaninkatu – Hakaniemi – Kallio – Urheilutalo – Ooppera – Runeberginkatu – Töölön halli. Lähdöt ovat Töölön hallilta tasatunnein klo 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00.

Ruusuratikan tunnistaa linjakilvestä Ruusuratikka/Rosenvagen ja kyytiin pääsee ilmaiseksi kaikilta pysäkeiltä. Ratikka pysähtyy joksikin aikaa Kauppatorille, jossa kuljettajat jakavat äideille ruusuja.

Ruusuratikka on ajanut vuodesta 1993 jokaisena äitienpäivänä ilahduttaen äitejä ruusuilla ja erilaisilla esityksillä. Tänä vuonna Ruusuratikka on osa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmakokonaisuutta.

Turun raitiotieselvitys puoltaa kaksihaaraista linjaa

header2

Turun raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset sekä kustannukset on selvitetty. Varissuo-Runosmäki raitiolinjalla matkustajia on selkeästi eniten ja osuus olisikin ennusteen perusteella muutettavissa raitiotieksi kansainvälisten vertailujen perusteella. Raitiotien yleissuunnitelmasta on kaikilla mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 mennessä osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/.

Turku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1600 asukkaalla vuodessa. Turun tavoitteena on kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti kasvun jatkaminen siten että Turussa olisi noin 210 000 asukasta vuonna 2035, mikä yhdessä seudun kasvun kanssa tarkoittaisi 25 prosentin lisäystä matkamäärissä. Raitiotie on mahdollisuus houkutella investointeja ja vastata kasvuun sekä muuttaa Turun urbaania ilmettä. Samalla raitiotie on myös mahdollisuus pitkän aikajänteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Linjat lähtisivät kauppatorilta suuriin lähiöihin

Turun raitiotien yleissuunnitelma on laadittu kolmihaaraiselle verkolle: Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Näiden kolmen raitiotiehaaran varrelle on arvioitu rakennettavan uusia asuntoja lähes 20 000 asukkaalle vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä raitiotien varren maankäytön kehittämismahdollisuuksia ovat muun muassa Itäharju, Kupittaa, Matkakeskus ja Skanssi.

Raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Toteutuessaan raitiotie vähentäisi autoliikennettä erityisesti Tuomiokirkkosillalta sekä Suurtorin alueella ja sen rakentaminen toisi mukanaan positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen (noin 4750 henkilötyövuotta, joista 40 prosenttia voisi sijoittua Varsinais-Suomeen).

Superbussi on kuntatalouden kannalta houkuttelevin vaihtoehto

Tehtyjen vertailujen perusteella kaksihaarainen Varissuo-Runosmäki raitiotie on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Superbussi on kuitenkin käytetyillä oletuksilla raitiotietä kannattavampi sekä yhteiskuntatalouden että kuntatalouden kannalta.

Raitiotie vastaa parhaiten Turun kaupunginhallituksen asettamia tavoitteita parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivistämisen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Superbussi voisi toimia esivaiheena raitiotielle.

Raitiotien laajentamisesta seudulliseksi järjestelmäksi on laadittu suunnitelma yhdessä Raision ja Kaarinan kaupunkien kanssa. Potentiaalisimmat laajentamisreitit ovat Satakunnantietä pitkin Raisioon ja Skanssista Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinaan.

Kaikilla raitiotien yleissuunnitelmasta kiinnostuneilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä 8.6.2015 asti osoitteessa http://www.turunraitiotie.info/. Lausuntojen käsittelyn jälkeen raitiotien suunnittelun jatkamisesta päätetään Turun kaupunginvaltuustossa alkusyksyllä 2015.

Kustannusarvio on eurooppalaista keskitasoa

Raitiotien infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, mikä sisältää noin 37 miljoonan euron riskivarauksen. Varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikennöintikustannusten yhteydessä.

Turun infrastruktuurin kustannusarvio on kalliimpi kuin Tampereella. Se johtuu muun muassa arkeologisten kaivausten, savisen pohjamaan ja pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksista sekä osittain erilaisesta laskentatavasta. Turun kustannusarvio vastaa karkeasti eurooppalaisten hankkeiden keskitasoa, joskin hankkeiden vertailu on vaikeaa hankkeiden sisällön, paikallisten olosuhteiden sekä lainsäädännön eroista johtuen.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat rautatieliikennesopimuksen

Suomi ja Venäjä ovat allekirjoittaneet valtiosopimuksen kansainvälisestä rautatieliikenteestä.

Sopimuksen allekirjoittivat liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja Venäjän federaation liikenneministeriön varaministeri Sergei Aristov 28. huhtikuuta 2015 Pietarissa.

Uusi sopimus selkeyttää rautatieliikenteen sääntöjä ja toimivuutta. Sopimuksen mukaan kaikki Suomeen tai muualle Euroopan talousalueelle sijoittuneet rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisissä rautatiekuljetuksissa Suomen rataverkolla.

Sopimus ei avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille, eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille.

Sopimus on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2015 ja se tulisi voimaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella. Uusi sopimus korvaa vuodelta 1997 peräisin olevan rautatieyhdysliikennesopimuksen liitteineen.

ISS Palvelut tuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut valtakunnallisesti VR Groupille

VR Group ja ISS Palvelut ovat allekirjoittaneet 14. huhtikuuta VR:n yli 200 kohdetta koskevat sopimukset kiinteistön ylläpitopalveluista. Valtakunnallisten sopimusten mukaan ISS tuottaa VR:lle kiinteistönhoidon, ulkoalueiden hoitopalvelut sekä talotekniset huollot ja korjaukset.

– ISS voitti julkisen kilpailutuksemme hyvällä hinta-laatu-suhteellaan. Arvostamme ISS:n vahvaa osaamista talotekniikan alalla ja heidän valtakunnallista organisaatiotaan. Ulkoalueiden huollon taso näkyy suoraan asiakkaillemme ja talotekninen huolto vaikuttaa kiinteistöjemme käytettävyyteen ja henkilöstömme viihtyvyyteen niin varikoilla kuin toimistoissa, toteaa VR Groupin kiinteistöpäällikkö Juha Antti Juutinen.

– Odotamme uudelta kumppaniltamme tehokasta ja energiaa säästävää toimintaa, minkä varmistamme sopimuksiin kirjattujen sanktio- ja bonusperusteisten laatumittarien avulla. Näin voimme osaltamme lunastaa antamiamme ympäristölupauksia ja -tavoitteita, Juutinen jatkaa.

Molempien tavoitteena on pitkäaikainen, toimintaa kehittävä yhteistyö. Sopimusten koko ja laajuus ovat ISS:lle merkittäviä.

– VR on meille merkittävä asiakkuus, joka mahdollistaa valtakunnallisen kiinteistön ylläpitopalveluiden organisaatiomme hyödyntämisen ja tuottamiemme palveluiden kehittymisen. Kokonaisvaltainen palvelutarjontamme helpottaa VR:n päivittäistä työtä ja mahdollistaa myös tarvittavat lisäpalvelut, kertoo Kiinteistön ylläpitopalvelut -liiketoimintayksikön johtaja Matti Ranne ISS Palveluista.

– Asiakas arvostaa sitä, että jatkossa heillä on yksi sopimuskumppani, joka varmistaa hyvin huolletut ja toimivat kiinteistöt. Sopimuksen myötä meillä on mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on tuottaa optimaaliset olosuhteet VR:n henkilökunnalle ja ennen kaikkea asiakkaille. Lisäksi haluamme säilyttää kiinteistöjen arvon tasalaatuisella ja ennakoivalla kiinteistönhoidolla.

Sopimukset astuvat voimaan 16. toukokuuta.

Uusi sähköveturi testiliikenteessä Suomessa

Sr3-veturi_varitys_VR_Group_Siemens

Siemens on tuonut Suomeen testeihin Vectron-sähköveturin. Euroopassa käytössä olevasta veturityypistä rakennetaan muokattu versio pohjoisen olosuhteisiin. VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia Siemensiltä.

Siemensiltä tilattava veturityyppi räätälöidään Suomen rataverkolle ja haastaviin sääoloihin sopivaksi ja testataan perusteellisesti ennen käyttöönottoa. Kevään ja kesän aikana Suomessa kulkeva Vectron ei vielä vastaa täysin ominaisuuksiltaan VR Groupin käyttöön tulevaa veturia.

Vectron-veturille suoritetaan Suomessa testejä, joiden avulla selvitetään veturin ja telin kulkuominaisuuksia eri nopeuksilla ja erilaisilla rataosuuksilla. Myös sähköveturin uutta kulunvalvontajärjestelmää testataan Suomen rataverkolla.

Testi-Vectron eroaa VR Groupille tulevasta veturista ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään. Pohjoisen haastavien lumiolosuhteiden takia esimerkiksi veturin alustan rakennetta kehitetään, ilmanottoaukot siirretään katolle ja keulaa vahvistetaan. VR Groupille räätälöity veturi toimii jopa 40 asteen pakkasessa.

VR Groupin sähköveturin koeajot Suomessa alkavat suunnitelman mukaan vuoden 2016 alussa. Ensimmäiset kymmenen veturia aloittaa kaupallisessa liikenteessä vuonna 2017. Tavoitteena on, että kaikki 80 veturia toimitetaan vuoteen 2026 mennessä.

Vectron

 

Vectron_Siemens_VR_Group_Saksa

Investointi luotettavaan ja ympäristöystävälliseen junaliikenteeseen

– Sähköveturikauppa on osa VR Groupin merkittävää kalustoinvestointien sarjaa. Kyseessä on konsernin suurin yksittäinen hankinta, jonka arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Siemensin Vectroneilla korvataan vaiheittain ensimmäiset neuvostovalmisteiset sähköveturit, kertoo VR Groupin toimitusjohtaja Mikael Aro.

– Nämä uudet veturit ovat hieno esimerkki siitä, miten Siemens on rakentanut suomalaista yhteiskuntaa jo 160 vuotta. Vectroneiden ansiosta raideliikenne tehostuu ja siitä tulee entistä ympäristöystävällisempää. Voisi kai sanoa, että olemme sähköisen liikenteen veturi, Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman naurahtaa.

Vectronista tulee VR Groupin tehokkain veturi. 6 400 kW:n teho vastaa noin 60–70 perheautoa. Sähköveturi voi vetää reilut 2 000 tonnia painavaa raskasta tavarajunaa. Veturi soveltuu sekä nopeaan, kaksisataa kilometriä tunnissa kulkevaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen.

Uudet sähköveturit parantavat VR Transpointin tavaraliikenteen kuljetusten tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Entistä suurempi osa tavaraliikenteestä voidaan hoitaa sähkövedolla. Sähkövetureiden ansiosta VR:n matkustajaliikenteen junat kulkevat jatkossa entistäkin nopeammin, varmemmin ja energiatehokkaammin.

Juna-asemat kehittyvät arjen solmupisteinä

Kaupunkiseutujen kasvu, lisääntyvä liikenne ja suurten kaupunkien väestönkasvu lisäävät painetta tiivistää kaupunkeja ja keskustoja. Parhaimmillaan asemanseudut ovat solmupisteitä, joihin tullaan ja joista lähdetään sujuvasti eri liikennevälineillä, ja joissa kohtaavat eri liikennemuotoja yhdistävät matkaketjut.

Tulevaisuudessa asemien tuntumassa sijaitsee myös nykyistä enemmän asumista, palveluja ja työpaikkoja. Tiivistymisen ja vilkastumisen myötä asemien rooli liikenteellisinä ja kaupallisina keskuksina kuin myös ympäröivien asemanseutujen merkitys kaupunkikehityksen keskeisinä vetureina korostuu.

”Asemanseudut ovat monille kaupungeille luontaisia keskuksia niin elinkeinoelämän kuin monien muidenkin palveluiden osalta. Valtion intressissä on mahdollistaa sujuva ja kilpailukykyinen liikennejärjestelmä sekä luoda edellytyksiä kaupunkien kasvulle”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen .  ”Esimerkiksi Kehärata yhdistää Vantaan yhdeksi kaupungiksi, se toimii poikittaisena joukkoliikenneratkaisuna ja samalla lentokenttäratana.”

Pullonkaulasta kehityksen veturiksi

Asemanseudut voivat olla kaupunkikehityksen pullonkauloja, sillä ne vaikuttavat paljon arjen sujuvuuteen. Sekä kaupungit että valtiopuolen toimijat ovat käynnistäneet lukuisia toimenpiteitä ja kehityshankkeita asemanseuduille. Näitä on käynnissä sekä ohjelma- että strategiatasolla kuin käytännön toteutuksena.

Moni asemanseutu on ollut pysähtyneisyyden tilassa, mutta yhteistoimin näihin kohteisiin on nyt tartuttu. Tiivistä yhteistyötä on tehty mm. vastavalmistuneella Tikkurilan asemalla sekä Kehäradan asemilla laajemmin, ja myös Joensuussa, Lahdessa, Porissa, Seinäjoella ja Tampereen seudulla matkaketjujen osalta.

Kehittäjät koolla Tikkurilassa

Valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kehittämisverkosto ja Liikennevirasto järjestävät asemakeskuskaupunkien ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisen seminaariin asemanseutujen kehittämisestä torstaina 26.3. Tikkurilassa.

Tilaisuudessa pohditaan seuraavia yhteisiä askeleita, jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä asemanseutujen ja keskustan ratapiha-alueiden kehittämishankkeiden osalta. Päivän erityisenä kohteena on Tikkurilan uudistunut asemanseutu ja Kehäradan alue.

Keskustelua voi seurata myös Twitterissä #asemanseudut

http://www.mal-verkosto.fi/tilaisuudet/asemat_ja_asemanseudut_kaupunkikehittamisen_solmupisteina_26.3.2015

VR:llä turvallisuustyö on kehittynyt oikeaan suuntaan: Tapaturmat pudonneet kymmenesosaan 60 vuodessa

VR:n entisen pääjohtajan Harald Roosin nimeä kantava säätiö palkitsee tänään VR-konsernin työturvallisuutta edistäneitä henkilöitä. Palkinnot jaetaan säätiön 60-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingin Finlandia-talolla. Samassa yhteydessä julkistetaan Oulun yliopiston kanssa toteutetun, työturvallisuusasenteita mitanneen Asenteet Mallillaan (AseMa) -hankkeen tuloksia.

VR:n työpaikoilla tapahtuvat tapaturmat ovat tippuneet kymmenesosaan 60 vuodessa. Tiukkaa työtä turvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Koko konsernin tapaturmataajuus* oli vuonna 2014 18,9.

Turvallisuusasenteen merkitys tunnistetaan

Työturvallisuus on nousemassa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi myös rautatieympäristössä. H. Roosin säätiö tilasi vuonna 2014 laajan työturvallisuustutkimuksen Oulun yliopistolta, minkä tarkoituksena oli löytää uusia keinoja etenkin asenteiden johtamiseen ja selvittää niiden yhteyttä turvallisuuskäyttäytymiseen.

Asenteet Mallillaan (AseMa) –tutkimuksen tulokset kertovat, että turvallisuustyö on kehittynyt VR:llä oikeaan suuntaan ja yleinen asenne on turvallisuusmyönteinen. Oikean asenteen merkitys tunnistetaan, mutta se nähdään vielä aika kapeasti henkilökohtaisesta näkökulmasta, ei niinkään työyhteisön tai laajemmin koko yrityksen taloudellisena voimavarana tai kilpailuetuna. Tutkimus nosti esiin myös riskejä, kuten välinpitämättömyys ja kiire, jotka vaikuttavat työn tekemiseen turvallisesti.

Tutkimustulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma asennejohtamisen ja työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi VR-konsernissa.

Vuosittaisia palkintoja työturvallisuudesta

Kuka tahansa VR:llä työskentelevä voi esittää H. Roosin säätiölle palkittavaa henkilöä tai työporukkaa. Palkitsemisen aiheena voi olla uusi työturvallisuutta edistävä idea tai toimenpide, oma esimerkillinen toiminta tai pitkäaikainen työ turvallisuuden edistämiseksi. Ehdotuksia saatiin tänä vuonna kaikkiaan parikymmentä.

Tuhannen euron yksilöpalkinnot saavat tamperelainen vetopalveluasiantuntija Heikki Hakala ansiokkaasta työstään junaliikenteen turvallisuuden, työmenetelmien, viestinnän ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä; työnjohtaja Hannu Niemi systemaattisesta työstään turvallisuuskulttuurin parantamiseksi Turun varikolla, helsinkiläinen konduktööri Janne Jokela aktiivisesta otteestaan ja idearikkaudestaan työturvallisuuden saralla sekä työsuojelupäällikkö Mikko Markkanen, jonka käytännönläheinen työ Pieksämäen konepajalla on kääntänyt tapaturmat ja kustannukset pysyvästi laskuun.

Työporukkana palkitaan VR Transpointin Rauman palveluyksikkö, jossa on määrätietoisella turvallisuustyöllä päästy hyviin tuloksiin, esimerkiksi yli 600 päivään ilman työtapaturmia. Yksikössä työskentelee kaikkiaan 85 VR:läistä. Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Säätiö jakaa juhlavuotenaan tunnustuksia myös merkittävästä elämäntyöstä tai saavutuksista työturvallisuuden parissa. Ne saavat VR:ltä jo eläköityneet työsuojelupäällikkö Taisto Partanen ja junaturvallisuusasiantuntija Rauli Saarinen sekä työterveyshoitaja Anja Järvinen Mehiläinen Oy:stä. Lisäksi elämäntyöstään palkitaan H. Roosin säätiössä eri tehtävissä neljännesvuosisadan toiminut Matti Kuusela.

H. Roosin säätiö edistää turvallisuuskulttuuria

Vuonna 1955 perustettu säätiö on nimetty vuosina 1943–1956 rautatiehallituksen pääjohtajana toimineen Harald Roosin mukaan. Se myöntää avustuksia työtapaturmissa menehtyneiden tai vakavasti loukkaantuneiden VR:läisten perheille toipumisen edistämiseksi. Säätiön toiminnan painopiste on työturvallisuuden parantumisen myötä siirtynyt yhä enemmän ennaltaehkäisevän toimintaan: henkilöstön työturvallisuuden edistämiseen, työskentelyolosuhteiden kehittämiseen ja työtapaturmien vähentämiseen.

* yli 1 sairauspäivän työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti.

Porin junavuorot uudistuvat InterCity-juniksi

VR korvaa Porin ja Tampereen välillä liikennöivät vanhat siniset junavaunut InterCity-kalustolla 29. maaliskuuta. Uudistuksen myötä osassa junia on ensimmäistä kertaa mukana ravintolavaunuja. Myös junamatkojen hintoihin tulee uusia edullisia vaihtoehtoja. Lisäksi Helsingin ja Porin välille tulee uusi suora yhteys.

InterCity-junissa monipuoliset palvelut

Jatkossa Tampere–Pori-välillä kulkee pelkästään InterCity-junakalustoa. Junien kokoonpanoissa on sekä uusinta kaksikerroksista kalustoa että yksikerroksisia vaunuja. IC-vaunujen palveluihin ja mukavuuksiin kuuluvat mm. langaton verkkoyhteys, kaksikerrosvaunuissa ilmastointi, erillisiä hyttipaikkoja ja allergiapaikkoja, pyörä- ja lemmikkipaikat, invapalvelut, perhehytti ja lasten leikkipaikka sekä pistorasiat tietokoneen tai kännykän laturille.

Uudistuvan kaluston myötä myös junien ravintolapalvelut Tampereen ja Porin välisellä rataosalla lisääntyvät. Osassa junia on nyt ensimmäistä kertaa mukana ravintolavaunu. Osassa junia puolestaan palvelee osastoilla kiertävä myyntikärry, josta voi ostaa juotavaa ja pientä syötävää matkan aikana. InterCity-junan Ekstra-luokan lippuun ja palveluihin kuuluvat itsepalveluna tarjoilupiste, josta saa kahvia tai teetä ja pikkupurtavaa sekä aamu- ja iltapäivälehdet.

Uusi suora yhteys Helsingistä Poriin

Helsingin ja Porin välille tulee uusi, suora InterCity-yhteys lauantaisin. IC-juna lähtee Helsingistä Poriin lauantaisin klo 14.06. Tampereelta vuoro lähtee klo 16.15, ja Poriin saapumisaika on klo 17.47. Aiemmin junasta oli vaihto Tampereelta Poriin lähtevään taajamajunaan.

Lisäksi Helsingistä ajetaan suorat IC-vuorot Poriin klo 18.06 arkisin ja sunnuntaisin sekä klo 20.06 lauantaisin. Porista on suora InterCity-vuoro päivittäin klo 7.15 Helsinkiin, jonne saapumisaika on klo 10.52. Kaikkiaan Porin ja Tampereen välillä liikennöi 14 junavuoroa, joista kymmenen ajetaan kaikkina viikonpäivinä.

Edullisia vaihtoehtoja junamatkojen hintoihin

Porin junamatkoille tulee nyt myös entistä laajemmin tarjolle edullisin ennen matkaa ostettava Ennakkolippu. Esimerkiksi Porista Tampereelle matkan saa Ennakkolipulla reilulla kymmenellä eurolla ja Helsinkiin reilulla 20 eurolla. Ennakkolipun voi ostaa 3-60 päivää ennen matkaa, ja hinta on sitä edullisempi, mitä aiemmin lipun hankkii. Hintojen vertailu ja lipun hankinta onnistuu kätevästi VR:n verkkokaupassa www.vr.fi tai VR Mobiilissa.

Lippu on aina edullisin ennakkoon ostettaessa, ja samalla varmistaa itselleen istumapaikan. InterCity-junissa istumapaikka kuuluu aina lipun hintaan. Porin nykyisiin taajamajuniin ennen 23. maaliskuuta ostetut sarja- ja kausiliput käyvät uusissa InterCity-junissa voimassaoloaikansa loppuun. Jatkossa sarja- ja kausiliput ostetaan kaikkiin juniin kelpaavina, jolloin niiden hinta muuttuu hieman. Esimerkiksi 30 päivän kausilipun hinta Pori-Tampere-välille on jatkossa 398,40 euroa eli noin 10 euroa matkaa kohden. 30 matkan sarjalippu maksaa 519 euroa eli yhden matkan hinta on 17,30 euroa.

Junaliput voi ennen matkaa ostaa verkko- ja mobiilikaupan lisäksi automaateista, R-kioskista, VR:n puhelinpalvelusta (puh. 0600 41900, 1,99 /vastattu puhelu + pvm), asemilta ja useimmista matkatoimistoista. Lipun voi ostaa myös junan konduktööriltä, mutta tällöin istumapaikkaa ei voida taata. Junalippujen hinnat vaihtelevat junavuorosta ja ostokanavasta riippuen. Lisätietoja lipuista ja hinnoista löytyy www.vr.fi.

HSL ja VR alkavat selvittää lähijunissa koettua turvallisuutta

HSL ja VR aloittavat tällä viikolla yhteistyössä kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten turvallisena matkustajat pitävät lähijunien käyttämistä. Kyselytutkimus käynnistyy torstaina.

Tutkimusta tehdään kaikilla lähijunaliikenteen rataosuuksilla kattavasti eri vuorokaudenaikoina. Matkustajille jaetaan kutsukortteja, johon painetulla koodilla pääsee osallistumaan verkkokyselyyn. Tutkimukseen vastaaminen kestää noin viisi minuuttia, ja osallistuneiden kesken arvotaan 20 kappaletta Finnkinon elokuvalippuja.

Erityisesti halutaan selvittää, kuinka turvalliseksi matkustajat kokevat lähijunaliikenteessä matkustamisen ja onko turvallisuuden kokemisessa eroa eri vuorokaudenaikoina.

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa

Liikennevirasto avaa rautatieliikenteen dataa koko yhteiskunnan käyttöön keväällä 2015. Tarjolle tulevia tietolajeja ovat aikataulutiedot sekä matkustajajunien kokoonpanotiedot. Aikataulutiedot jakautuvat kolmeen osaan: reaaliaikaiseen liikennetilanteeseen, tuleviin aikatauluihin sekä historiatietoon jo menneistä junista.

Liikenneviraston tavoitteena on, että rajapinnan tekninen kuvaus voidaan julkaista maaliskuussa 2015. Rajapinta avautuu hyödynnettäväksi kevään aikana. Vastaava palvelu on aiemmin avattu esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Avoin data uusien palveluiden, innovaatioiden ja liiketoiminnan mahdollistajana

Datan avaaminen on osa rautatieliikenteen avoimen datan palveluiden kehittämistä, jonka Liikennevirasto aloitti syksyllä 2014. Tiedot tulevat saataville Digitraffic-palveluun, joka laajenee alkuvuonna 2015 uudella avoimella rajapinnalla. Jatkossa hyödyntäjät voivat hakea tietoja junaliikenteestä koneluettavassa muodossa.

Liikennevirastossa tietojen lähteenä toimii ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Koko yhteiskunnan käyttöön avattava tieto voi luoda uusia palveluita, innovaatioita ja liiketoimintaa. Tiedot halutaan tuoda helposti ja avoimesti saataville.

Teknisesti rajapinta tulee olemaan REST-tyyppinen, josta hyödyntäjät voivat poimia haluamiaan tietoja hakuparametrien avulla. Rajapinta palauttaa vastaukset JSON-muodossa.

Rataverkkoon liittyviä tietoja on jo avattu Liikenneviraston lataus- ja katselupalveluun. Rataverkon avoimet tiedot päivittyvät ja täydentyvät vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja:

http://www.liikennevirasto.fi/avoindata
https://extranet.liikennevirasto.fi/latauspalvelu
http://www.digitraffic.fi