VR:n lähijunat kulkevat itsenäisyyspäivänä sunnuntaiaikatauluin. Kaukojunat noudattavat lauantaiaikatauluja.
Pääkaupunkiseudun lähijunat ajavat itsenäisyyspäivänä 6.12. sunnuntaiaikataulujen mukaan, mutta liikenteessä on illalla joitakin lisäjunia.
Kaukojunat noudattavat itsenäisyyspäivänä pääosin lauantaiaikatauluja. Liikenteessä on kuitenkin joitakin poikkeuksia: muutamia vuoroja on peruttu ja kulussa on myös lisäjunia.
Junavuorokohtaiset tiedot päivittyvät VR:n verkkosivujen matkahakuun.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 25. marraskuuta valtion osallistumista Soklin kaivoksen edellyttämien liikenneinvestointien rahoittamiseen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että valtio on valmis aloittamaan neuvottelut Soklin kaivoksen edellyttämistä liikenneinvestoinneista siten, että kaivos voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020.
Norjalainen Yara International Asa on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Sokliin Itä-Lappiin. Fosfaatti kirkastettaisiin Soklissa ja kuljetettaisiin jatkojalostettavaksi Norjaan Perämeren satamien kautta.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että Sokliin mahdollisesta avattava kaivos tuo merkittävästi lisää työpaikkoja Itä-Lappiin. Lisäksi valtio saa kaivoksesta erilaisia maksuja ja veroja niin paljon, että valtion investointikulut tulevat katetuksi.
Ministerivaliokunta päätyi tukemaan Soklin kaivoksen liikenneyhteydeksi suoraa junakuljetusvaihtoehtoa. Suora junakuljetus mahdollistaa kaivoksen pitempiaikaisen toiminnan ja se on kuljetustaloudellisesti auto-junakuljetusvaihtoehtoa edullisempi. Junakuljetus olisi paikallisen väestön ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu.
Suoran ratayhteyden valmistelua jatketaan. Valtio käynnistää keskustelut kaivosyhtiö Yaran kanssa välittömästi. Lähtökohtana on, että valtion osuus ratavaihtoehdon kokonaiskustannuksista on alle puolet.
Raideammattilaiset JHL on ryhtynyt kampanjoimaan uhanalaiseksi muuttuneen konduktöörien ammattikunnan säilymisen puolesta. Taustalla on Helsingin seudun liikenteen HSL:n päätös kilpailuttaa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne vuoden 2016 aikana. Poliittinen päätös kilpailutuksesta tehtiin viime kesäkuussa.
Raideammattilaiset JHL:n mukaan kilpailuttaminen merkitsee sitä, että jos raideliikenne siirtyy osin tai kokonaan yksityiselle toimijalle, on uhkana, että konduktöörit katoavat junista kokonaan.
Ensi vaiheessa konduktöörikato iskisi pääkaupunkiseudun lähijuniin, myöhemmin mahdollisesti myös kaukoliikenteeseen.
Junista katoaisivat asiakaspalvelijat, jotka ovat paitsi myyneet lippuja myös toimineet junaturvallisuudesta vastaavina henkilöinä, liikennehäiriöistä tiedottajina, jatkoyhteyksistä kertovina henkilöinä ja matkustajien matkustukseen liittyvien ongelmien ratkaisijoina.
Nettisivulla www.uhanalainen.fi raideammattilaiset keräävät nimiä adressiin, joka on tarkoitus luovuttaa HSL:n päättäjille ensi vuonna. Adressin voivat käydä allekirjoittamassa kaikki ne, jotka haluavat konduktöörin junaansa edelleen vastaamaan raidematkustamisen turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta.
Raideammattilaiset ovat myös perustaneet facebookiin sivuston: Minä haluan junaani konduktöörin. Sivua tykkäämällä voi myös osoittaa tukensa konduktöörien ammattikunnalle.
Raideammattilaisten mukaan kampanjointi konduktöörien ammattikunnan säilyttämisen puolesta kerää lisää vauhtia tammikuussa 2015, jolloin on odotettavissa paikallista mainontaa sekä asemilla että tiedotusvälineissä.
Ratatöiden turvallisuuskulttuurissa, -koulutuksessa ja -johtamisessa on Onnettomuustutkintakeskuksen tänään valmistuneen turvallisuustutkinnan perusteella huolestuttavia piirteitä. Turvallisuuskulttuurin ja -johtamisen pulmat ovat seurausta urakoiden kilpailuttamisesta, töiden ulkoistamisesta ja pitkistä alihankintaketjuista. Ratatyöurakoita tilaavan Liikenneviraston turvallisuusjohtaminen ei ole pystynyt varmistamaan, että turvallisuustavoitteet saavutetaan.
Heikosta turvallisuuskulttuurista kertoo muun muassa se, että urakoitsijat jättävät tietoisesti noudattamatta turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Ratatöitä aloitetaan ilman asianmukaista lupaa eikä turva-alueista piitata. Jopa työkaluja on unohdettu radalle.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan lähtökohtana oli 7. marraskuuta 2013 Pännäisissä Kokkolan lähellä sattunut onnettomuus, jossa tavarajuna törmäsi raiteella olleeseen kaivinkoneeseen. Tutkintaa laajennettiin koskemaan kaikkia ratatöistä 2013 aiheutuneita poikkeama- ja vaaratilanteita, joita oli yhteensä yli 140.
Tarkemmassa tarkastelussa oli 12 vaaratilannetta ja yksi onnettomuus. Näistä neljässä oli kyse luvattomasta ratatyöstä ja neljässä työkoneen ajautumisesta luvallisen työalueen ulkopuolelle. Yhteistä tapauksille oli se, että ratatöihin osalliset eivät ymmärtäneet turvalaitteiden tärkeyttä junaliikenteen turvallisuudelle tai eivät välittäneet turvalaitteista. Taustalla on sekä inhimillisiä virheitä ja tietämättömyyttä että tietoista riskinottoa.
Tutkinnassa kävi ilmi, että Liikenneviraston turvallisuusjohtaminen ja valvonta olivat tehottomia. Kilpailuttamisessa ei ole painotettu riittävästi turvallisuusmääräysten noudattamista. Käytännön valvontaa on vain vähän. Jos valvonnassa havaitaan turvallisuuspuutteita, niihin voidaan puuttua lähinnä vain keskusteluilla tai varoituksilla.
Liikenneviraston ohjeiden mukainen ratatyöturvallisuuden koulutus ja Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) määräykset täyttävä ratatyöstä vastaavan koulutus eivät riitä varmistamaan turvallisia toimintatapoja.
Pännäisissä onnettomuuden välitön syy oli ratatyöluvan välittyminen väärässä muodossa tai epäselvästi ratatyöstä vastaavan ja kaivinkoneen kuljettajan välisessä keskustelussa. Liikenteenohjaus antoi luvan ratatyöhön varmistamatta, että juna oli sivuuttanut työkohteen, eikä ratatyöstä vastaavalla henkilöllä ollut näköyhteyttä kaivinkoneeseen.
Onnettomuuden taustalla oli samankaltaisia liikenteenohjauksen ja ratatyöstä vastaavien välille kehittyneitä vaaraa aiheuttaneita käytäntöjä, joita ilmeni myös muissa tutkituissa tapauksissa. Pännäisissä erityistä painetta loi urakan viivästyminen. Se johtui muun muassa henkilöstön osaamattomuudesta sekä tiedonkulun ja johtamisen ongelmista.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ja ratatyön turvallisuuden parantamiseksi, että Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa kuuden uuden suosituksen toteutumisen.
Suositusten mukaan ratatöiden turvallisuusmääräysten noudattamisen valvontaa on lisättävä. Myös turvallisuuspoikkeamien huolellisen, systemaattisen ja nopean käsittelyn kehittämiseen on osoitettava riittävästi resursseja. Rataturvallisuuskoulutukselle on määritettävä tiukemmat vähimmäisehdot.
Ratatyöstä vastaavalla henkilöllä on oltava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä liikenneturvallisuuteen. Liikenneviraston on suositusten mukaan myös varmistettava, että ratatyöstä vastaavat keskittyvät tähän turvallisuustehtävään ja että heille kehitetään nykyistä parempia työvälineitä turvallisuuden varmistamiseksi.
Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa muutoksia urakkasopimusten sisältöön. Liikennevirasto tulee sisällyttää kaikkiin ratatöiden sopimuksiin urakoitsijoille yksityiskohtaiset taloudelliset seuraukset turvallisuusmääräysten noudattamiselle tai noudattamatta jättämiselle. Urakkasopimukseen on kirjattava erillinen ja riittävä aika ratatöiden suunnitteluun ja vastuiden selkeyttämiseen ennen ratatöiden aloitusta.
Onnettomuustutkintakeskus myös toistaa neljä vuosina 1998−2011 annettua, ratatöiden turvallisuuteen liittyvää suositusta, joita raideliikenteen toimijat eivät ole panneet täytäntöön. Suomeen tulee muun muassa perustaa yhteinen rautateitä koskeva onnettomuus- ja poikkeamatietokanta, jotta kaikki rautateillä toimivat voivat oppia pienistäkin onnettomuuksista ja poikkeamista ennen kuin vakavampaa tapahtuu.
EU:n rautatieturvallisuusdirektiivi velvoittaa rataverkon haltijoilta ja rautatieyrityksiltä turvallisuusjohtamista ja ilmoituksia niille tapahtuneista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista. Tapaukset on myös tutkittava ja arvioitava. Havaintojen perusteella toimijoiden on toteutettava tarvittavat ehkäisevät toimet.
R2013-02 Tutkintaselostus (pdf, 3.05 Mt)
Taustaa:
11.11.2013
Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on päättänyt käynnistää turvallisuustutkintalain (525/2011)
2 §:n nojalla tutkinnan Pännäisten ja Kolpin välillä 7.11.2013 tapahtuneesta tavarajunan törmäämisestä kaivinkoneeseen. Tutkinnassa tarkastellaan myös muita ratatöiden yhteydessä vuonna 2013 tapahtuneita onnettomuuksia ja vaaratilanteita.Tavarajuna törmäsi radalla työskennelleeseen kaivinkoneeseen. Kaivinkoneen kuljettaja loukkaantui lievästi. Veturiin ja kaivinkoneeseen tuli vaurioita. Liikennöinti rataosalla Seinäjoki–Kokkola keskeytyi kolmen tunnin ajaksi.
Tutkintaryhmän johtajaksi nimetään raideliikenneonnettomuuksien erikoistutkija Reijo Mynttinen ja jäseniksi psykologian tohtori Sirkku Laapotti ja kauppatieteiden tohtori Hannu Hänninen. Erityisasiantuntijaksi paikkatutkintaan ja kuulemisiin nimetään tutkija Hannu Räisänen. Tutkinnan johtajana toimii raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Esko Värttiö.
Lokakuussa VR:n kaukojunien täsmällisyys oli 81,7 prosenttia ja lähijunien 91,8 prosenttia. Viat rataverkolla vaikuttivat junaliikenteeseen ympäri maata.
VR:n kaukojunista 81,7 prosenttia kulki lokakuussa aikataulussaan, viiden minuutin myöhästymisrajalla. Junavuoroista 5,2 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.
Lähijunien täsmällisyys oli 91,8 prosenttia. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.
Tavaraliikenteen täsmällisyys oli lokakuussa 92,4 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.
Ratalaitteiden viat Helsingin ratapihalla, rantaradalla Helsingin ja Turun välillä sekä osuudella Jämsä-Jyväskylä aiheuttivat runsaasti myöhästymisiä junaliikenteelle lokakuussa.
Peräkkäiset sähköratavauriot haittasivat rantaradan junaliikennettä 21. lokakuuta. Junat Karjaan ja Salon välillä korvattiin linja-autoilla.
Helsingin asetinlaitteen vika 28.10. aamuruuhkassa heijastui junaliikenteeseen koko maassa. Muun muassa yli 90 lähijunaa peruttiin häiriön vuoksi.
Lähiliikenteessä esiintyi lokakuussa myös jonkin verran kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä.
Lokakuussa junaliikenteeseen vaikuttivat myös rataverkon kunnossapitotyöt ja niihin liittyvät tilapäiset nopeusrajoitukset Pohjanmaan radalla, rantaradalla ja rataosuudella Tampere–Jyväskylä.
VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Lähijunia kulkee noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin ajaa noin 360 tavarajunaa joka vuorokausi.
VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.
VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston sekä lähijunaliikenteen tilaajan, Helsingin seudun liikenteen kanssa.
Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.
Pyhäinpäivä lauantaina 1. marraskuuta aiheuttaa muutamia poikkeuksia matkustajajunien kulkuun. Kaukoliikenteen junat kulkevat lähes normaalisti lauantaiaikataulujen mukaisesti, mutta joitakin aamun junavuoroja on peruttu.
Kokkola–Oulu-välillä junaliikenteessä on ratatöistä johtuvia poikkeusjärjestelyjä. Katso tarkemmat tiedot.
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä noudatetaan pyhäinpäivänä sunnuntaiaikatauluja. Lisäksi liikenteessä ovat Helsingistä Tikkurilaan klo 22.16, 23.46 ja 23.16 ja Tikkurilasta Helsinkiin klo 23.16 lähtevät I-junat sekä Riihimäeltä klo 23.14 Helsinkiin lähtevä H-juna.
Sunnuntaina 2. marraskuuta noudatetaan normaalin sunnuntaipäivän aikatauluja niin kauko- kuin lähiliikenteessäkin.
Tarkempia tietoja pyhäinpäivän junaliikenteestä saa asemilta, VR:n verkkosivuilta ja VR:n puhelinpalvelusta 0600 41 900 (kaukoliikenne) ja 0600 41 903 (lähiliikenne) (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).
Ratatöiden vuoksi Kokkolan ja Oulun välillä korvataan kaikki päiväjunat linja-autoilla lauantaina 25.10., 1.11., 8.11., 15.11., 22.11. ja 29.11.
Seuraavat yöpikajunat on peruttu koko matkaltaan, eikä niitä korvata linja-autolla millään matkaosuudella:
• perjantaina 14.11., 21.11. ja 28.11. Helsingistä Rovaniemelle klo 21.52 lähtevä yöpikajuna P 273
• lauantaina 15.11., 22.11. ja 29.11. Rovaniemeltä Helsinkiin klo 17.45 lähtevä yöpikajuna P 266
Korvaavat linja-autot noudattavat juna-aikatauluista poikkeavia aikatauluja ja matka-ajat pidentyvät. Lisäksi jatkoyhteyksissä Kokkolassa ja Oulussa on muutoksia.
Linja-autokuljetuksissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.
Lisätietoja ratatöiden vaikutuksista junaliikenteeseen saa asemilta, VR Asiakaspalvelusta numerosta 0600 41 900 (1,99 euro/puhelu + pvm) tai osoitteesta vr.fi. Ratatöistä vastaa Liikennevirasto.
Junalippuja voi nyt ostaa Matkahuollon toimipaikoista Iisalmessa, Kajaanissa, Kemissä, Pieksämäellä, Porissa, Salossa ja Ylivieskassa.
Iisalmen, Kajaanin, Kemin, Pieksämäen, Porin, Salon ja Ylivieskan Matkahuollot aloittivat VR:n lippujen myynnin lokakuun alussa. Laajentuneen palvelun myötä matkustajat voivat nyt ostaa bussi- ja junalippunsa samasta paikasta.
VR:n lippuja myyvistä Matkahuolloista saa kaikki erityyppiset junaliput mukaan lukien myös Venäjälle suuntautuvien matkojen liput. Matkahuollon toimipaikoilla palvellaan henkilökohtaisesti. Toimipaikkojen tarkemmat osoitteet sekä palveluajat löytyvät Matkahuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.matkahuolto.fi/fi/toimipaikat/ .
Uusien myyntipisteiden lisäksi junalippuja on voinut jo aiemmin ostaa Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän, Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista.
Kuvaaja Kai Widell
Suomen rautatieasemien uutena kuuluttajaäänenä aloittaa Eva Lönnblad. Uusi ääni tulee rautatieasemille vuoden 2015 alusta. Eva Lönnblad on sekä raadin että äänestäneiden kansalaisten mielestä sopivin ääni finaaliviisikosta.
Valinnassaan raati painotti äänen sopivuutta asemakuulutuksiin, äänen selkeyttä sekä ammattitaitoa. Myös kielitaitoon kiinnitettiin huomiota.
”Naisilla on luonnostaan korkeampi ääni kuin miehillä, mistä johtuen naisääni erottuu asemilla kuuluvan taustamelun läpi paremmin. Lönnbladin ääni on finaaliviisikosta selkein ja esteettömin. Hänen äänensä on luottamusta herättävä ja hänen puheensa on hyvin rytmitetty. Äänestä huokuu positiivisuus ja palveluhenkisyys”, kertoo projektin vetäjä Kimmo Turunen Liikennevirastosta.
Asemien äänenä Lönnblad lukee jatkossa rautatieasemien kuulutukset. Hän äänittää noin 3 000 sanaa, joista koostetaan kuulutuksissa käytettävät noin 15 000 fraasia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uusi ääni kuuluu kaikilla Suomen 180 rautatieasemilla vuoden 2015 alusta.
Kansalaiset äänestivät suosikkiaan netissä
Myös kansalaiset pääsivät vaikuttamaan päätökseen äänestämällä omaa suosikkiaan. Ääniä annettiin netisssä yhteensä lähes 4 000 kpl. Lönnblad oli kansan ylivoimainen suosikki. Eva Lönnbladin äänestysnumero kilpailussa oli numero 1.
Netissä annettuja kommentteja:
”Ykkönen on rauhallinen, selkeä ja neutraali ääni.”
”Kaikissa kieliversioissa kaikkein paras näistä. ”
”Tämä naisen ääni on selkeä ja samalla sopivan matala. Yksinkertaisesti hyvin miellyttävä.”
”Kuulosti selkeimmältä, tulee todennäköisesti parhaiten läpi kaiuttimista.”
”Painotus ja rytmi hyvät. Kypsä ja erottuva.”
”Ehdottomasti numero yksi.”
”Äänen selkeys, ääntäminen ja puheen nopeus ylivoimaiset! Ammattimainen.”
Nettiäänestyksen lisäksi Liikennevirasto järjesti kaksi julkista kuuntelutilaisuutta Helsingin ja Tampereen rautatieasemilla. Myös näissä tilaisuuksissa Lönnbladin ääni nousi suosituimmaksi. Liikennevirasto on konsultoinut äänen valinnassa myös erityisryhmien edustajia Näkövammaisten keskusliitosta ja Kuuloliitosta.
Kokenut äänityöläinen
Eva Lönnbladilla on useiden vuosien kokemus äänityöntekijänä eri medioissa. Hänen ääntään on kuultu aikaisemmin muun muassa YLE:n ja MTV3:n televisiokanavilla kuuluttajana ja juontajana. Hän on lisäksi tehnyt lähes kaksikymmentä vuotta erilaisia mainos- ja ääniprojekteja. Työuransa aikana hän on saanut esiintymis- ja viestintäkoulutusta.
”Olen todella iloinen saamastani luottamuksen osoituksesta. Ja nyt alkoi myös vähän jännittää. Tämä on palvelutehtävä ja pyrkimyksenä on saavuttaa selkeä ja miellyttävä lopputulos, joka palvelee asemien käyttäjiä mahdollisimman hyvin”, sanoo uusi asemien ääni Eva Lönnblad .
”Lopputuloksessa suuri merkitys on JPC-Studioiden äänittämisen ammattilaisilla, jotka osaavat tuottaa ääntä haastaviin olosuhteisiin. Syksyllä on odotettavissa paljon yhteistä aikaa mikrofonin kanssa pienessä studiokopissa. Yksittäisistä äänitetyistä palasista täytyy saada aikaan saumattomasti yhteen sopiva kokonaisuus. Voi olla että joudun tarjoamaan useammatkin pullakahvit äänittäjälle ennen kuin työ on valmis”, kertoo Lönnblad.
VR:n kaukojunista 88,1 prosenttia ja lähijunista 91,0 prosenttia kulki syyskuussa aikataulussaan. Ratalaiteviat aiheuttivat myöhästymisiä erityisesti lähiliikenteen junille.
VR:n kaukojunien täsmällisyys oli syyskuussa elokuuta paremmalla tasolla, 88,1 prosenttia. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. VR ajaa noin 300 kaukojunavuoroa vuorokaudessa. Junavuoroista 3,0 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.
Lähijunista 91,0 prosenttia liikennöi täsmällisesti. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Vuorokauden aikana kulkee noin 900 lähijunavuoroa, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. Junavuoroista 2,0 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.
Tavaraliikenteen täsmällisyys oli syyskuussa 93,5 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia. VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.
Kaukoliikenteelle myöhästymisiä aiheuttivat syyskuussa ratatyöt Pohjanmaalla ja rantaradalla Helsingin ja Turun välillä, ratalaiteviat sekä lehtikeleistä johtuva radan liukkaus. Lähijunien kulkua haittasivat ratalaiteviat Helsingin alueella ja Vantaankosken radalla Malminkartanossa sekä kalustoviat.
VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto. Helsingin seudun liikenne on lähijunaliikenteen tilaaja.
Matkustajat voivat seurata ajankohtaista liikennetilannetta VR:n verkkosivuilla. Junat kartalla -palvelusta näkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti, ja se on saatavilla myös älypuhelinsovelluksena.