Category Archives: Yleiset uutiset

Sweco mukana tekemässä esiselvitystä, jossa kartoitettiin tunnelihankkeen toteuttamisedellytyksiä sekä liikenteellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia.

Esiselvitys esittää tunnelin rakentamisen ja liikennöinnin selvittämistä edelleen tarkemmalla suunnittelulla. Toiminnallisten tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin toimivuuden ja kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös RailBaltican toteutuminen ja sitä kautta nopea ja luotettava raideyhteys Eurooppaan.

Kiinteä yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke

Helsinki-Tallinna tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin, onko perusteita jatkaa Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelua esiselvityksestä eteenpäin.

Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin alustava linjausvaihtoehto, yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ja sosioekonomisten vaikutusten alustava arviointi osoittaa, että tunnelin rakentamisen ja liikennöinnin selvittämistä kannattaa jatkaa tarkemmalla suunnittelulla.

”Helsinki-Tallinna -kiinteä yhteys luo perustan Suomen ja Baltian kasvuvisiolle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen sekä alueellisella että kansallisella tasolla.Valmistuttuaan tunneliyhteys tuo uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo toteaa.

Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen.

Rautatietunneli toteuttamiskelpoisin ratkaisu

Esiselvityksen mukaan tunneli on teknisesti mahdollista toteuttaa. Toiminnallisten tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoisin ratkaisu on rautatietunneli, jossa molemmat suunnat ovat erillisissä kalliotunneleissa. Lisäksi tarvitaan erillinen huoltotunneli.

”Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys on tarkoituksenmukaista kytkeä nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin molemmissa maissa. Tarkasteluissa on päädytty siihen, että keskeisin tekijä tunnelin toimivuuden ja kannattavuuden taustalla on mahdollisimman lyhyt matka-aika Helsingin ja Tallinnan keskustojen välillä. Tunnelihankkeen edellytyksenä on myös RailBaltican toteutuminen ja sitä kautta nopea ja luotettava raideyhteys Eurooppaan”, Siipo jatkaa.

Tunnelin toteuttaminen vaatii julkista tukea

Tunnelin ja sen edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 miljardia euroa. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista.

Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) rakentamiselle tarvittaisiin noin 40-50 prosenttia. Tunnelin mahdollinen toteutus- ja rahoitusmalli voisi olla osakeyhtiöpohjainen.Tanskassa rakenteilla olevan Fehmern-link -projektin EU-rahoitus on suuruudeltaan noin 40 % hankkeen toteuttamiskustannuksista.

Tunnelihanke ja RailBaltica tukevat Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupunkialueen kehittymistä

Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan suunnitteilla olevan ratayhteyden, Rail Baltican ja tunnelihankkeen toteutuminen tukevat sekä Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matka-aika Helsingistä Tallinnaan lyhentyy vision mukaan puoleen tuntiin, joka vastaa nykyistä matka-aikaa Hyvinkää – Järvenpää etäisyydeltä Helsinkiin. RailBaltica toteutumisen myötä matka-aika Tallinnasta Riikaan on alle kaksi tuntia.

Kiinteä yhteys avaa tavaraliikenteelle uuden tehokkaan käytävän. Perinteisen laivaliikenteen rinnalle syntyy tehokas ja nopea raidevaihtoehto Helsingin ja Tallinnan välille. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuvat.

Suomesta ja Virosta muualle Eurooppaan syntyvän liikenneyhteyden odotetaan pitkällä aikavälillä lisäävän myös laivaliikenteen kasvua niin matkustaja- kuin tavaraliikenteenkin osalta.

Jatkosuunnittelun käynnistäminen vaatii organisoitumista

Esiselvityksen benchmark-osiossa kerättiin kokemuksia muista suunnitelluista ja toteutetuista tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti Fehmern-link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalais-virolainen projektiorganisaatio Helsinki-Tallinna hankeen jatkosuunnittelua varten. ”Seuraava suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit”, Siipo kertoo.

Esiselvitys toteutettiin yhteistyönä

Esiselvitys toteutettiin syksyllä 2014 Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin sekä Viron Harjun maakunnan toimesta ja EU:n rahoitustuella. Molempien maiden liikenneviranomaiset ovat tukeneet selvityksen laatimista. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Swecon Suomen, Viron ja Ruotsin toimistot sekä Kohateam Oy ja Finantsakadeemia OÜ.

HSL-alueen lähijunaliikenteessä liikennöivien Flirt-junien eli Sm5-kaluston kyljet muuttuvat violeteiksi. Värinvaihdos johtuu siitä, että HSL ottaa tilaajavärityksen käyttöön nyt myös lähijunaliikenteessä sinisten bussien, vihreiden ratikoiden ja oranssin metron rinnalle. Violetti väri auttaa erottamaan lähijunaliikenteen VR:n vihreistä kaukojunista. Violetit junat tulevat raiteille vähitellen, HSL:n arvion mukaan kahden kolmen vuoden kuluessa.

Liikennevirasto ja Kouvolan kaupunki ovat solmineet aiesopimuksen radanpidon oppimisympäristön rakentamiseksi Kouvolaan. Oppimiskeskuksessa tullaan antamaan lisäkoulutusta rautatiealan kunnossapito- ja rakennuttamisyritysten ammattilaisille.

Oppimisympäristön tavoitteena on varmistaa rakentamisen ja kunnossapidon osaaminen rautatieympäristössä tehtävissä töissä. Oppimisympäristön rakentaminen tukee myös rautatiealan turvallisuuskoulutusta. Oppimisympäristöön kuuluvat opetus- ja harjoittelutilat tarvittavine rakennuksineen.

Radanpidon oppimisympäristö rakennetaan Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle Kouvolan ratapihan ympäristössä. Sen suunnittelu ja rakennuttaminen alkaa v. 2015 ja tavoitteena on käynnistää koulutustoiminta v. 2016. Koulutuspäiviä arvioidaan olevan vuositasolla noin tuhat. Oppimisympäristön suora työllistävä vaikutus on noin kymmenen henkilötyövuotta. Investoinnin alustava kustannusarvio on 6-10 milj. € valittavasta rakennuspaikasta riippuen. Mallia oppimisympäristöön on haettu muun muassa Isosta-Britanniasta, jossa on onnistuttu nostamaan Britannia muutamassa vuodessa rautateiden osaamisen ja työturvallisuuden kärkeen.

Liikennevirasto on hankkeen päätoimija, joka vastaa rakennuttamis- ja rakentamiskustannuksista ja omistaa tulevat rakennukset. Kouvolan kaupunki luo edellytykset hankkeen toteuttamiseksi; parantaa rakennettavan alueen viihtyisyyttä, toteuttaa toimipisteen edellyttämät kulkuyhteydet ja osallistuu oppimisympäristön suunnitteluun. Kaupunki vastaa kaavoituksen, kunnallistekniikan ja katuliittymien rakentamisesta.

Aiesopimuksen puitteissa Kouvolan kaupunki ja Liikennevirasto tekevät yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

Uusi oppimisympäristö mahdollistaa valtion rataverkon haltijalle keinon ylläpitää ja kehittää rautatiealan osaamista yhdessä kunnossapito- ja rakennusyritysten kanssa. “Kyseessä on koko rautatiealan yhteinen haaste pitää radanpidon parissa työskentelevien henkilöiden osaaminen ja työtavat ajan tasalla”, toteaa johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Hanke vahvistaa Kouvolan asemaa rautatiekaupunkina

Oppimisympäristöhanke tukee Kouvolan kaupungin kehittämistavoitteita ja vahvistaa Kouvolan asemaa Suomen rautatiekaupunkina. ”Rautatiet on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskeinen vahvuus kaupungin kehittämisessä”, sanoo kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. ”Tämä on erinomainen jatkumo Kouvolalle, sillä täällä on jo ennestään erikoistunutta valtakunnallista osaamista logistiikkaan ja rautatiealaan liittyvässä koulutuksessa”. Hanke vahvistaa myös keskustan elinvoimaa ja palvelujen kehittämisen edellytyksiä ja tuo kaupunkiin uusia työpaikkoja sekä opiskelijoita keskustaan.

Kouvolan kaupunki ja Liikennevirasto ovat tehneet jo vuosia menestyksekästä yhteistyötä KSAO:n rautatiealan koulutuksen kehittämiseksi.

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä liikennöi vuoden 2017 toukokuuhun mennessä 34 uutta Flirt-junaa. Kuva: VR Group

ABB on saanut sveitsiläiseltä junavalmistaja Stadler Raililta tilauksen raideteknologian toimittamisesta Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n uusin lähiliikenteen juniin. Junakalusto hankkii Stadler Raililta 34 uutta FLIRT-junaa, jotka tulevat liikennöimään pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä vuonna 2017.

Junaliikenteen radiojärjestelmä aiotaan vaihtaa. Nykyisin käytössä olevasta GSM-R-verkosta halutaan siirtyä viranomaisverkko VIRVEn käyttöön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 9. tammikuuta.

Suomessa on nykyään junaliikenteen radiojärjestelmänä käytössä RAILI-verkko, joka on EU-lainsäädännön mukainen GSM-R-verkko. Kaupallisista verkoista tulevat häiriöt haittaavat kuitenkin GSM-R-puhelimien käyttöä ja toisaalta GSM-R-verkon käyttö heikentää kaupallisten matkaviestinverkkojen junakuuluvuutta. Lisäksi verkon järjestelmät ovat ikääntymässä. Nykyinen GSM-R-verkko on rakennettava kokonaan uudestaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

EU-tasolla ollaan miettimässä seuraajaa nykyiselle GSM-R-radiojärjestelmälle. Hallitus katsoo, että tarkoituksenmukaisinta ja edullisinta olisi siirtyä käyttämään viranomaisverkko VIRVEä siksi aikaa kunnes päätös uudesta järjestelmästä on EU-tasolla tehty.

VIRVE-verkon investointi- ja käyttökulut olisivat merkittävästi alhaisemmat kuin ne kulut, jotka GSM-R:n käytön jatkamisesta sekä radioverkon ja liikenteenohjaajien viestintäjärjestelmän uudistamisesta tulisi.

Koska GSM-R on EU-lainsäädännön mukaan tällä hetkellä ainoa vaihtoehto uudeksi radiojärjestelmäksi junaliikenteessä, Suomi aikoo pyytää komissiolta poikkeusta VIRVE-radiojärjestelmän käyttöönottamiseksi. Suomi voi alkaa siirtyä VIRVE-verkon käyttöön heti kun komissiolta on pyydetty poikkeusta. Liikennevirasto ottaakin talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti VIRVE-radiojärjestelmän käyttöön mahdollisimman pian.

Rautatieliikenteen toimijat, teleyritykset sekä liikenne- ja viestintäalan virastot selvittivät vuonna 2013 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Selvitys tehtiin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston toiveesta. Ensisijaisena tavoitteena oli rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen. Yksi tutkittavista vaihtoehdoista oli se, että Liikennevirasto ja VR päättäisivät ryhtyä käyttämään rautateiden GSM-R-verkon sijasta viranomaisverkko VIRVEä.

• VR tuo tammikuussa myyntiin satojatuhansia edullisia junalippuja.
• Erityisesti huomioidaan opiskelijoita, joille tulee lisää etuja junamatkustukseen.
• VR:n Veturi-asiakasohjelma juhlii 700 000 jäsenen ennätystä uusilla SuperSäästö-tarjouksilla.

Etuja tarjolla entistä laajemmin

VR tuo tammikuussa myyntiin entistä enemmän tarjousmatkoja. Edullisimpia junalippuja ovat Ennakkolippu ja VR:n asiakasohjelma Veturin SuperSäästö-tarjoukset. Opiskelijoille tulee runsaasti etuja ja tarjouksia. Enimmillään junalipusta saa alennusta jopa 70 prosenttia.

– Haluamme kasvattaa junamatkustuksen suosiota ja parantaa palvelua kaikille matkustajillemme. Siksi teemme lipunostosta entistäkin edullisempaa ja helpompaa. Veturi-asiakkaana edut saa aina varmimmin hyödynnettyä. Opiskelijoille juna on erinomainen matkustustapa, ja huomioimmekin tarjouksissa opiskelijoiden tarpeet entistä paremmin, VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen toteaa.

Parhaat tarjoukset varmistaa liittymällä VR:n asiakasohjelma Veturiin. Veturilaiset matkustavat halvimmillaan esimerkiksi Helsingistä Tampereelle viidellä eurolla ja Helsingistä Ouluun 25 eurolla. Veturi-asiakkaat saavat myös aina ensimmäisenä tietoa uusista tarjouksista ja muista eduista. Veturi on Suomen suositelluin kanta-asiakasohjelma, johon on liittynyt jo yli 700 000 jäsentä.

Edullisen Ennakkolipun voi ostaa 60-3 vuorokautta ennen matkaa. Alennus voi parhaimmillaan olla jopa 70 prosenttia. Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle, Kouvolaan tai Turkuun matkustaa Ennakkolipulla halvimmillaan alle kymmenellä eurolla. Mitä aiemmin matkan hankkii, sitä edullisemmin sen saa. Junalippujen hinnat vaihtelevat kysynnän mukaan.

Ennakkoliput, veturilaisten tarjoukset sekä muut tarjousliput voi 14. tammikuuta alkaen ostaa VR:n verkkokaupan ja VR Mobiilin lisäksi myös asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista sekä VR:n asiakaspalvelusta puhelimitse. Junalippu on aina edullisin kun sen hankkii ennen matkaa.

Opiskelijoille lisää alennuksia

Veturiin kuuluvat opiskelijat saavat 7.1. – 2.2. tarjouksena 10 matkan sarjalipun 75 prosentin alennuksella kaikille kaukoliikennematkoille.

Tammi-maaliskuun viikonlopuiksi VR tarjoaa opiskelijoille yksittäisiä kaukoliikenteen matkoja 25 prosentin lisäalennuksella normaalin opiskelija-alennuksen lisäksi. Esimerkiksi Helsingistä Turkuun matkustaa näin edullisimmillaan alle kymmenellä eurolla.

VR:n vyöhykeliikenteen lähijuniin opiskelijat voivat ostaa kausiliput täysin uudella tarjoushinnalla. Lähiliikenteen kausilippujen opiskelijatarjous on 25 prosenttia aikuisen lipun hinnasta. Tarjous on voimassa 7.1. – 2.2. Esimerkiksi 30 päivän kausilipulla yhden matkan hinta opiskelijalle lähiliikenteen junassa Helsingistä Riihimäelle maksaa vain 3,50 euroa. Kausilipputarjous löytyy verkkokaupasta www.vr.fi.

Edulliset matkat ja liput sekä lisätiedot tarjouksista löytyvät helpoiten verkosta www.vr.fi, asemilta sekä VR:n asiakaspalvelusta puh.0600 41900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm).

VR:n kauko- ja lähijunat kulkivat marraskuussa täsmällisemmin kuin lokakuussa. Muun muassa lumimyräkkä Pohjanmaalla kuun alussa sekä laaja tietojärjestelmähäiriö 19.11. haittasivat junaliikennettä.

VR:n kaukojunista 84,9 % kulki täsmällisesti marraskuussa, kun lokakuussa vastaava luku oli 81,7 %. Myöhästymisraja on viisi minuuttia. Junavuoroista 4,5 % myöhästyi yli viisitoista minuuttia. Peruutetut vuorot luetaan myöhästyneiksi.

Lähijunien täsmällisyys oli marraskuussa 92,4 %, kun lokakuuussa lähijunista 91,8 % kulki aikataulussaan. Myöhästymisraja on alle kolme minuuttia lähtö- tai määräasemalla. Junavuoroista 1,5 % oli yli kymmenen minuuttia myöhässä tai peruttu.

Tavaraliikenteen täsmällisyys oli marraskuussa 90,2 prosenttia. Tavarajunien myöhästymisraja on kolmekymmentä minuuttia.

Tietojärjestelmävika aiheutti häiriöitä

Pohjanmaan ja Vaasan radoilla oli myöhästymisiä ja peruutuksia 5. marraskuuta, koska runsas lumentulo aiheutti sähkökatkoja ja ratalaitevikoja. Kerrannaisvaikutukset ulottuivat myös muualle Suomeen.

Liikenneviraston tietojärjestelmässä aamulla 19.11. ilmennyt vika haittasi junien kulkua koko maassa, muun muassa 40 lähijunaa peruttiin. Häriön vuoksi aikataulu- ja turvallisuustietoja ei saatu tulostettua veturinkuljettajille.

Junaliikenteeseen vaikuttivat myös radan kunnostustöistä johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset ympäri maata. Rantaradalla oli häiriöitä 17.11. ratatöiden viivästymisen takia. Lisäksi kaukoliikenteessä esiintyi marraskuussa jonkin verran kalustovikoja.

Satoja junavuoroja vuorokaudessa

VR:n kaukojunia kulkee noin 300 vuorokaudessa. Lähijunavuoroja ajetaan noin 900, joista valtaosa HSL-alueella pääkaupunkiseudulla. VR Transpointin kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360 tavarajunalla joka vuorokausi.

VR-konserni tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa. VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.

Ajankohtaista liikennetilannetta voi seurata VR:n verkkosivujen liikennetiedotteista. Junat kartalla -palvelustanäkee junien kulun Suomen kartalla reaaliaikaisesti.

Liikennevirasto ja Destia Rail Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Kainuun rataverkon kunnossapitoalue 11:n hoito on myönnetty Destialle. Sopimus allekirjoitettiin 3.12.2014.

Kainuun rataverkon kunnossapitourakka kattaa noin 600 raidekilometriä, minkä lisäksi urakkaan sisältyy noin 30 raidekilometriä ratapihoilla ja noin 250 kappaletta vaihteita. Rataverkon keskeisimmät osuudet ovat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Kontiomäki–Kajaani–Iisalmi, Kontiomäki–Vuokatti–Porokylä ja Kontiomäki–Ämmänsaari. Ratapihat sijaitsevat alueilla Kontiomäki, Kajaani ja Vartius.

Sopimus on kestoltaan viisivuotinen. Urakka alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2020. Hankkeen valmistautumisjakso alkaa joulukuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

– Kunnossapitourakka 11 on tärkeä voitto. Pitkäaikainen ja taloudelliselta arvoltaan merkittävä sopimus tukee Destian strategista tavoitetta kasvaa rataliiketoiminnassa. Voitettu urakka vahvistaa markkina-asemaamme radan kunnossapidossa, kertoo Destia Rail Oy:n toimitusjohtaja Jorma Paananen .

Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma-Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 8 (Ylä-Savo) ja 10 (Keski-Suomi).

Venäjältä saapuu Suomeen suunnitelman mukaan 15 lisä- ja tilausjunaa vuodenvaihteessa. Juhlakauden matkustajamäärän arvioidaan vähenevän viime vuodesta. 

Suunnitelmana on, että Moskovasta Helsinkiin kulkee normaalien Tolstoi-vuorojen lisäksi 11 lisäjunaa. Moskovasta saapuu näillä näkymin myös neljä venäläisten matkatoimistojen järjestämää tilausjunaa Kuopioon ja Rovaniemelle.

– Nykytilanteessa juhlakauden matkustajamäärää on vaikea ennakoida. Erityisesti ruplan heikentynyt kurssi on vaikuttanut venäläisten matkustukseen koko vuonna, ja tämä tulee näkymään myös vuodenvaihteen liikenteessä, toteaa kaukoliikenteen palvelujohtaja Ari Vanhanen.

Vuosi sitten Suomeen tuli kuukauden aikana lähes 40 000 matkustajaa Venäjältä Allegron ja Tolstoin vakiovuoroilla sekä ylimääräisillä matkustajajunilla. Suomeen saapui kaikkiaan 27 lisä- ja tilausjunaa.

Venäjän rautatiet järjestää lisäjunat

Lisä- ja tilausjunat järjestää Venäjän rautatiet eli RZD, ja myös kalusto on venäläistä. VR hoitaa näiden junien aikataulusuunnittelun sekä veturi- ja huoltopalvelut Suomessa. Joka junassa työskentelee Suomen puolella myös VR:n konduktööri.

Lisä- ja tilausjunat kulkevat Suomessa 27.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana. Vuoden vaihtuessa ylimääräisten matkustajajunien sekä Allegron ja Tolstoin vakiovuorojen matkustajista lähes 90 prosenttia on ollut venäläisiä.

Vakiovuoroilla joitakin muutoksia  

Tämän hetken suunnitelmana on, että Pietarista Helsinkiin ajetaan vuodenvaihteessa yksitoista Allegro-vuoroa kahdella junayksiköllä, jolloin junan paikkamäärä kaksinkertaistuu.

Jouluaattona ja joulupäivänä osa Helsingin ja Pietarin välisistä Allegro-vuoroista on peruttu. Peruutuksia on myös uudenvuoden aattona ja uudenvuodenpäivänä. Tolstoi-junalla ei ole lähtöjä uudenvuoden aattona Helsingistä eikä Moskovasta.