Category Archives: Yleiset uutiset

Itäinen rantarata lisää Suomen kilpailukykyä ja luo huomattavia synergiaetuja etelän satamille ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelle pitkällä aikavälillä, käy ilmi WSP Finlandin tuoreesta selvityksestä Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle. Itäinen rantarata on suurena infrastruktuurihankkeena ajankohtainen etenkin, kun koronaviruksen aiheuttama kansanterveydellinen kriisi on ohi ja taloutta ryhdytään elvyttämään rakenteellisesti.

”Suomi, Eurooppa ja koko maailma ovat syöksymässä syvään talouskriisiin. Nyt täytyy priorisoida sellaisia hankkeita, jotka edistävät teollisuuden kilpailukykyä ja ulkomaankauppaa. Ratahankkeissa täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tavaraliikenteeseen sekä ymmärtää ratojen ja satamien merkitys uusien teollisten investointien vetovoimatekijänä”, toteaa johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä.

WSP Finlandin selvitys tarkastelee Itäisen rantaradan tuomia pitkän aikavälin mahdollisuuksia Suomelle, nykyisten rautatiepalveluiden ja tavaravirtojen tarkastelun lisäksi. Itäinen rantarata valmistuu aikaisintaan 2030-luvulla, jolloin toimintaympäristömme on erilainen kuin nyt. Rautatieliikenteen asiantuntijoiden johdolla tehtyyn selvitykseen on kysytty myös etelän satamien näkemyksiä tulevaisuuden toimintaympäristöstä.

Enemmän kuin ratainvestointi – hyötyjinä myös satamat ja teollisuus

Itäisen rantaradan reitillä sijaitsevat Suomen kolme suurinta satamaa: Kilpilahti, HaminaKotka ja Helsinki sekä kaksi pienempää satamaa, Loviisan ja Tolkkisten satamat. Itäinen rantarata yhdistää nämä profiililtaan erilaiset satamat toisiinsa vetovoimaiseksi vyöhykkeeksi ja tarjoaa synergiaetuja satamien välille.

Itäisen rantaradan ansiosta satamien vyöhyke tulee saavutettavaksi kaikkialta Suomesta, ja tavarantoimitukset koko Suomesta saadaan paremmin ohjattua satamiin. Saavutettavuus houkuttelee laajasti teollisuuden investointeja satamien yhteyteen ja Itäisen rantaradan varrelle. Erityisesti bio- ja kiertotalouden investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia satamien vyöhykkeelle tulevaisuudessa.

”Teollisuus, erityisesti  metsä-, kemia- ja metalliteollisuus, sijoittuu yhä useammin satamien läheisyyteen ja edellyttää hyviä rautatieyhteyksiä. Itäinen rantarata edistää Suomen vetovoimaa investoinneille pienteollisuudesta suuriin toimijoihin”, Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm kuvaa.

Rautatiehen kytketty satamien vyöhyke vahvistaisi entisestään Suomen edellytyksiä kilpailla

kauttakulkuliikenteestä eli. ns. transitoliikenteestä Venäjälle. Satamat voivat vastata erilaisiin kuljetustarpeisiin jatkuvasti kehittyvillä transitomarkkinoilla. Itäinen rantarata lyhentäisi maakuljetusmatkaa Venäjälle.

”Itäinen rantarata lisää koko Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa Suomen asemaa Venäjän kauttakulkuliikenteessä. Näillä on merkittävä talouskasvua edistävä vaikutus”, Lindholm toteaa.

Infrastruktuurihanke talouden elvyttäjänä

Parhaillaan Suomea ja koko maailmaa koettelee koronaviruksesta johtuva kriisi. Kun viruksen aiheuttama akuutti kansanterveydellinen kriisi on ohi, kääntyy katse talouden finanssipoliittiseen elvyttämiseen. Investoinnit ratahankkeisiin ovat olleet perinteisiä talouden elvytyskeinoja.

Itäinen rantarata ratahankkeena olisi sijoitus suomalaisen talouden kasvuun pitkällä aikavälillä sekä osaltaan tukisi myös talouden elpymistä koronaviruksen aiheuttamasta akuutista kriisistä. Itäinen rantarata on miljardiluokan ratahanke, joka yhdistää pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen itäiselle rannikolle ja Itä-Suomeen. Radan vaikutuspiirissä asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista, pääkaupunkiseutu ja koko Itä-Suomi huomioiden. Satamien kautta kulkee yli puolet Suomen ulkomaankaupan viennistä. Itäinen rantarata toisi nopeimman yhteyden myös Venäjälle. Matkustuspotentiaali Venäjältä on valtava: viime vuonna Allegrolla tehdyt junamatkat viiden miljoonan asukkaan Pietarista kasvoivat 15 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Itäinen rantarata vahvistaa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta kestävästi

Itäinen rantarata avaa pendelöintisuunnan rautateitse pääkaupunkiseudulta itään. Itäinen rantarata mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen, nopean pendelöinnin pääkaupunkiseudulle ja on osaltaan turvaamassa pääkaupunkiseudun työvoiman saatavuutta. Itäisellä rantaradalla tehtäisiin yli 845 000 työmatkaa vuodessa (arvio perustuu nykyisiin pendelöintimääriin). Vuotuiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 7,2 miljoonaa.

Työmatkaliikenteen kasvupotentiaali on suuri. ”Kun pendelöintiliikenne ei ole ainoastaan tieverkoston varassa, vahvistuu pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue kestävästi. Merellisten kaupunkien potentiaali toteutuu radan myötä. Kohtuuhintainen asuminen houkuttelee uusia asukkaita, esim. 40 000 uutta asukasta, joista 10 000 pendelöi, tekee yli 4 miljoonaa uutta työmatkaa vuodessa”, Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö toteaa.

Raportti kokonainaisuudessaan:

WSP raportti: Itäinen rantarata – Synergiaa etelän satamille ja liikkuvuutta työvoimalle

Lapsia on nähty pelleilemässä radalla ja sen läheisyydessä Lappeenrannassa Lauritsalan ratapihalla. Väylä muistuttaa, että rautateillä leikkiminen on aina äärimmäisen vaarallista ja lailla kiellettyä.

Väylä toivoo, että Lappeenrannassa vanhemmat puhuisivat lapsilleen radan vaaroista kotona. Lapset eivät aina itse ymmärrä ottamiensa riskien vaarallisuutta.

“Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi, eikä niiden lähestymistä välttämättä huomaa ennen kuin on myöhäistä. Juna ei voi myöskään väistää ja sen pysähtymismatka on useita satoja metrejä”, muistuttaa liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylästä.

Junan alle jääminen ei ole ainoa riski rautatiealueella. Myös muun muassa ratojen sähköjännitteet aiheuttavat hengenvaaran. Siksi radan rakenteissa ja junavaunuissa kiipeily on kielletty välittömän hengenvaaran vuoksi.

Vaarallisuuden lisäksi radalla liikkumisesta rangaistaan sakolla. Alaikäisten lasten tapauksessa mahdolliset sakot päätyvät vanhempien maksettaviksi.

Ota rautateiden vaarallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa

Rautateiden vaarallisuudesta on tärkeä keskustella, jotta lapset ja nuoret tietäisivät asiattoman oleskelun riskit. Esimerkiksi seuraavista asioista kannattaa keskustella kotona:

• Radan ylittäminen muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta on vaarallista ja sen takia kiellettyä.

• Asiaton oleskelu rautatiealueella (esimerkiksi raiteilla ja ratapihalla) on vaarallista ja kiellettyä.

• Ilkivalta (esimerkiksi kiven, polkupyörän tai muun esteen asettaminen raiteille) on kiellettyä ja vaarallista, myös tekijälle itselleen.

• Junat kulkevat nopeasti ja äänettömästi ja niiden lähestymistä ei välttämättä huomaa ajoissa.

• Junan pysähtymismatka on useita satoja metrejä, eikä se voi väistää.

• Rataverkolla liikkuu paljon erityyppisiä junia, joiden aikataulut muuttuvat usein.

Suomen rautatieliikenne on murroksessa. Nyt käytössä oleva junien kulkua turvaava järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa. Juuri valmistuneessa laajassa Digirata-selvityksessä on tutkittu vaihtoehtoja vanhentuvalle kulunvalvonnalle. Selvityksen toteuttajat ehdottavat, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulunvalvontajärjestelmän.

Uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaisi ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenisivät. Uusi teknologia sujuvoittaisi liikennettä koko Suomen rataverkolla ja erityisesti alueilla, joilla on suuret matkustajamäärät.

Lähes koko Suomen rataverkko on varustettu junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa, minkä vuoksi valmistautuminen uuden teknologian käyttöönottoon on aloitettava heti. Lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomen siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta vähintään TEN-T-ydinverkon osalta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). Selvityksessä on arvioitu, miten Suomen kannattaa ottaa käyttöön tämä järjestelmä, joka on yhteensopiva muiden EU-maiden kanssa. ERTMS-järjestelmä on keskeinen vaatimus esimerkiksi Suomirata ja Turun tunnin juna -hankkeissa.

– On tärkeää, että panostamme raideliikenteen digitalisaatioon, joka sekä parantaa palvelua että mahdollistaa tiheämmät vuorot. Uusi järjestelmä on myös välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Tarvitsemme pian päätöksen korvaavasta järjestelmästä. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä on tulevaisuuden ratkaisu ja sen hyödyt ovat merkittävät. Nyt linjaamme rautateiden tulevaisuutta ja varmistamme Suomelle parhaan mahdollisen ratkaisun, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.

Selvityksessä on myös arvioitu digitalisaation mahdollisuuksia sekä sitä, miten suomalaiset yritykset voivat olla mukana kehittämässä eurooppalaista kulunvalvontaa. Selvitystyön ovat toteuttaneet tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Traffic Management Finland Oy, Finrail Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Helsingin seudun liikenne.

Modernin radioverkkopohjaisen järjestelmän hyödyt

1. Tulevaisuuden digitaalinen alusta luo mahdollisuuksia

Rautatieliikenteen tekniset ratkaisut ovat pitkän aikavälin investointeja. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä mahdollistaa tulevaisuuden teknologioiden käyttöönoton useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Helposti päivitettävä järjestelmä ja asetinlaitteiden kehittäminen uudelle tasolle mahdollistavat dynaamisen tietopohjaisen liikenteenhallinnan niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Datan ansiosta kaluston ja verkon kunnossapitoa voidaan ennakoida, mikä tuo kustannussäästöjä sekä operaattoreille että ratainfrastruktuurin omistajalle eli valtiolle. Radioverkkopohjainen ratkaisu on avain myös logistiikan digitalisointiin ja automaattiseen junaliikenteeseen.

2. Myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Rautatieliikenteen markkinaosuus on henkilöliikenteen osalta noin 6 prosenttia ja tavaraliikenteen 27 prosenttia. Liikenne aiheuttaa 21 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joista rautatieliikenteen osuus on alle prosentin.

Parempi ja täsmällisempi junatarjonta tukee siirtymää kestäviin kulkumuotoihin. Rautatieliikenteen suurempi markkinaosuus vähentäisi liikenteen päästöjä merkittävästi. Rautatieliikenteen osuuden kasvattaminen on myös EU:n laajuinen tavoite, joka on esillä vahvasti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli Green Deal -ohjelmassa.

3. Raiteille kapasiteettia lisää jopa 30 %

Digirata-hankkeessa on kartoitettu, miten ratakapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Rataverkon kapasiteettia olisi mahdollista kasvattaa digitalisaation avulla lyhentämällä junavälejä. Ratakapasiteetin lisäys vähentäisi rataverkon pullonkauloja, nopeuttaisi häiriöistä toipumista, helpottaisi aikataulusuunnittelua ja parantaisi täsmällisyyttä. Olemassa olevalla rataverkolla olisi paikoin mahdollisuus lisätä junien määrää merkittävästi.

Ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla matkustajien määrä kasvaa seuraavina vuosikymmeninä huomattavasti. Valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaan lähijunaliikenteen vilkkaimmalla asemavälillä Pasila-Käpylä matkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 28 miljoonaan, kun vuonna 2016 tehtiin noin 23 miljoonaa matkaa. Älykkään teknologian ansiosta vuoroväliä voitaisiin tihentää ruuhka-aikoina 12 junasta vähintään 16 junaan tunnissa. Tämä yli 30 prosentin kapasiteetin lisäys mahdollistaisi merkittävän matkustajamäärän lisäyksen kaupunkiraiteilla.

4. Entistä turvallisempaa liikennettä

Rataverkon reaaliaikainen liikenteen rajoitteiden asettaminen on radiopohjaisella järjestelmällä nykyistä huomattavasti nopeampaa ja parantaa edellytyksiä turvalliseen junaliikenteeseen. Radiopohjaisella kulunvalvontajärjestelmällä saavutetaan myös muita turvallisuutta lisääviä hyötyjä. Sen avulla voidaan esimerkiksi minimoida tienkäyttäjän odotusaika tasoristeyksissä ja pystytään paremmin varmistamaan työntekijöiden turvallinen liikkuminen radalla ratatöiden aikana.

5. Parempaa palvelutasoa matkustajalle

Digitalisaation toteutuessa juna kulkee täsmällisesti ja tihein vuorovälein. Matkaketjua on myös helppo jatkaa muulla kulkuvälineellä. Junassa on mahdollisuus tehdä sujuvasti etätöitä, ja kolmansien osapuolien digipalveluja on runsaasti tarjolla. Matkustajat saavat entistä enemmän suoraan tietoa matkaan liittyen ja häiriöiden ennakointi paranee.

Kustannukset ja rahoitus

Selvityksen alustavien kustannusarvioiden mukaan, modernin radiopohjaisen kulunvalvonnan nykyiset investointikustannukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Rahoitusvaihtoehtoja on useita. Selvityksen mukaan eri rahoitusmalleja on tarkasteltava kriittisesti, jotta järjestelmän jatkuvuus ja kustannustehokkuus turvataan.

Mitä seuraavaksi?

Digirata-hanke jatkuu kevääseen 2021 asti ja sitä ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa haetaan valtion rahoitusta 11 miljoonaa euroa testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen.

Parhaillaan valmistellaan Suomen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Työssä hyödynnetään Digirata-selvityksen tuloksia. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2021 ja siinä linjataan, miten kulunvalvontajärjestelmän uudistamista rahoitetaan tulevina vuosina.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 25.3. muuttaa Helsingin kaupungin hallintosääntöä niin, että päätöksenteko on tarvittaessa mahdollista etäkokouksina. Valtuusto päätti myös, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Helsinki mukaan Suomi-Rataan ja Tunnin Junaan

Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.

Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa Turun radan hankeyhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla ja Tampereen radan yhtiötä 24 miljoonalla eurolla.

Esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittävää ilmastovaikutusta sekä taloudellista vaikutusta. 

Päärataryhmän oli tarkoitus tänään järjestää eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

(Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi)

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla

7 V25.3.2020: Osallistuminen Suomi-Rata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen

Alstom on valinnut Telesten junajärjestelmän seuraavan sukupolven luotijuniinsa, jotka on suunniteltu Ranskan kansalliselle SNCF Mobilités rautatieyhtiölle. Teleste toimittaa junajärjestelmän Alstomin luotijuniin, joiden tilaaja on Ranskan kansallinen SNCF Mobilités rautatieyhtiö. Tilaus käsittää järjestelmätoimitukset 50 kaksikerroksiseen, suurinopeuksiseen junaan, joiden käyttöönotto alkaa vuonna 2021, ja lisäksi siihen sisältyy 50 junan lisäoptio.

Telesten Alstomille toimittama järjestelmä sisältää matkustajainformaation hallintatoimintoja sekä uuden matkustajainformaation hallintaliittymän. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyvät videovalvonta-, ääni- ja videotallenne- ja kuulutusjärjestelmät sekä junavaunujen TFT-näytöt ja ovien LED-näytöt. Junajärjestelmä takaa että matkustajainformaatio on sujuvaa yli 300 km/h:n nopeudella liikkuvissa junissa ja että informaatio välittyy kunkin vaunun jopa 740 matkustajalle tarkasti ja luotettavasti myös junan ollessa liikkeessä.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut sinulle, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2019 Telesten liikevaihto oli 235 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli 1330 henkilöä.

Volvo Cars vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä logistiikkatoiminnassaan siirtymällä autorekoista juniin kuljetuksissaan tuotantolaitostensa ja autovarastojen välillä.

Erityisesti Euroopassa, jossa autorekat ovat edelleen yleisesti tapa kuljettaa uusia autoja jakeluvarastoihin ja jälleenmyyntiin yksittäisillä markkinoilla, yritys vähentää päästöjä korvaamalla yhä useammat tieliikennekuljetukset rautatiekuljetuksilla.

Rautatiekuljetusten avulla yhtiö on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjä lähes 75 prosentilla Belgian Gentissä sijaitsevan tuotantolaitoksensa ja Pohjois-Italiassa sijaitsevan varaston välillä. Toisella reitillä, Gentistä Itävaltaan sijaitsevalle varastolle, päästöt vähenivät lähes puolella rautatiekuljetuksiin siirtymisen myötä.

Molemmat aloitteet ovat osa ilmastosuunnitelmaa, jonka Volvo Cars paljasti viime vuonna. Suunnitelman mukaan yhtiö pyrkii vähentämään autokohtaista hiilijalanjälkeään 40 prosentilla vuosien 2018 ja 2025 välillä, mikä edellyttää päästöjen vähentämistä 25 prosentilla, logistiikka mukaan lukien. Vuoden 2025 tavoite on konkreettinen askel Volvo Carsin pyrkimyksessä tulla ilmastoneutraaliksi yhtiöksi vuoteen 2040 mennessä.

“Kun sanoimme, että suunnittelemme päästöjen vähentämistä merkittävästi kaikessa toiminnassamme, tarkoitimme sitä”, kertoi Javier Varela, Volvo Carsin tuotanto- ja logistiikkajohtaja. ”Logistiikkaverkostomme on vain yksi osa suunnitelmaa, mutta silti tärkeä. Tämä on yksi esimerkki sitoutumisestamme vähentää ympäristövaikutuksiamme tarkoituksenmukaisilla, konkreettisilla toimenpiteillä.”

Volvo Cars haluaa käyttää rautatieliikennettä myös laajemmassa mittakaavassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Jo nyt autoja kuljetetaan Kiinan tuotantolaitoksista Belgian Gentin satamaan junalla kaksi kertaa viikossa. Muut rautatieyhteydet toimittavat uusia Volvo -autoja alueellisiin varastoihin Kiinassa ja Venäjällä.

Yhdysvalloissa Charlestonissa, Etelä-Carolinassa sijaitseva tuotantolaitos hyödyntää vakiintunutta rautatieverkostoa, joka vie uusia autoja varastoihin Pohjois-Amerikan kaupunkeihin. Nämä junat korvaavat jo nyt kymmeniä autorekkoja viikossa, ja niiden lukumäärä todennäköisesti kasvaa seuraavan sukupolven XC90:n myötä.

Volvo Carsin ilmastosuunnitelma on yksi autoteollisuuden kunnianhimoisimmista . Se esittelee konkreettisia toimia, jotka ovat yhteneväisiä Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen (2015) kanssa. Sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollisiin tasoihin verrattuna.

Volvo Carsin 2040 -ilmastotavoitteet eivät rajoitu pakokaasupäästöjen vähentämiseen sähköistämisen avulla, koska yhtiön mukaan sähköistäminen ei vähennä ympäristövaikutuksia riittävästi. Yhtiö tarkasteleekin hiilidioksidipäästöjen torjumista kaikkialla: tuotantoverkossaan, toimitusketjussaan sekä materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön kautta.

Yrityksen sähköistämispyrkimyksiä heijastaat äskettäin lanseerattu, uusi Recharge-automallisto. Recharge on kattava nimi kaikille ladattaville Volvoille eli autoille,  joissa on täysin sähköinen tai lataushybridivoimansiirto. Recharge-malliston tavoitteena on lisätä entisestään Volvo Carsin sähköistettyjen autojen osuutta kokonaismyynnistä ja kannustaa lataushybridiautojen kuljettajia käyttämään Pure-sähköajotilaa mahdollisimman paljon.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9. maaliskuuta hyväksyä Suomi-ratahankeyhtiölle valmistellut viimeistellyt yhtiöoikeudelliset asiakirjat eli osakassopimuksen, kuntien välisen sopimuksen, omistusosuus-/rahoituslaskelman, perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen.

Kaupunginhallitus osoittaa vuonna 2020 tarvittavaan osakemerkintään ja rahoitukseen varat talousarvion investointiosassa olevasta yritysjärjestelyihin varatusta määrärahasta.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto sitoutuu varautumaan hankkeen edellyttämiin määrärahoihin tulevien vuosien talousarvioissa yhteensä 1.185.400 eurolla.

IT-konsultointi- ja palveluyhtiö Tata Consultancy Services (TCS) on valittu Tanskan valtion rautateiden DSB:n strategiseksi teknologiakumppaniksi. Nyt solmittu sopimus on merkittävä etappi DSB:n kunnianhimoisessa digitaalisessa transformaatiossa, jonka tarkoituksena on edistää ydinliiketoiminnan kasvua ketteröittämällä ja digitalisoimalla yrityksen toimintoja.

TCS edistää DSB:n digitaalista transformaatiota Machine First -toimitusmallinsa (MFDM) avulla, joka pohjautuu tekoälyä ja analytiikkaa hyödyntävään kognitiiviseen Ignio-automaatio-ohjelmistoon. TCS nopeuttaa DevOps-toimintamallin käyttöönottoa DSB:ssä hybridipilviratkaisun avulla sekä tarjoaa ohjelmisto-ohjatun verkon, tietoturvaratkaisut ja S4 Hana -alustan palveluna.

Nämä teknologiat parantavat DSB:n toimintojen vakautta sekä ketteröittävät ydinliiketoimintaa mahdollistamalla tuotteiden nopeamman markkinoilletulon sekä paremman läpinäkyvyyden ja hallinnan.

“Olen ylpeä siitä, että Pohjoismaiden johtaviin rautatieoperaattoreihin kuuluva DSB on valinnut TCS:n strategiseksi kumppanikseen. Tuemme DSB:n digitaalista transformaatiota, jossa yrityksen toimintoja joustavoitetaan ja ketteröitetään teknologian avulla. MFDM-toimitusmalli virtaviivaistaa ja skaalaa backoffice-toimintoja sekä pienentää riskejä. Tämä nopeuttaa DSB:n digitalisaatiota, parantaa asiakaskokemusta ja vauhdittaa kasvua”, sanoo TCS:n Tanskan-maajohtaja Ruchikar Dalela.

Sopimukseen sisältyvät datakeskuksen IT-infrastruktuuripalvelut, SAP, ohjelmisto-ohjattu verkko sekä pilviratkaisu, johon kuuluvat monialaiset palvelut ja tietoturvapalvelut.