Category Archives: Yleiset uutiset

Kuva: Väylävirasto

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden (nk. tunnin juna) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Hanke sisältää uuden radan rakentamisen välille Espoo-Salo ja kaksoisraiteen rakentamisen välille Salo-Turku. Hankkeesta vastaava on Väylävirasto. Hankkeen tavoitteena on parantaa Helsinki-Turku-välin ratakapasiteettia ja lyhentää matkustusaikaa. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

ELY-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. YVAssa tarkasteltaviin vaihtoehtoihin, hankkeen luonto- ja vesistövaikutuksiin, ilmastovaikutuksiin ja liikennevaikutuksiin. Vaihtoehtoja on tarpeen täydentää ja arvioida kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset tasapuolisesti ja yhteismitallisesti. Hankealueella sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita ja lajiesiintymiä, joihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on hankkeessa keskeistä. Vastaavasti vaikutukset vesistökohteisiin on tärkeä arvioida. Hankkeella on vaikutuksia koko liikennejärjestelmään ja vaikutusten arvioinnissa korostuvat välilliset vaikutukset mm. eri liikennemuotoihin. Väyläviraston suunnittelemaa ilmastovaikutusten arviointia ELY-keskus piti esimerkillisenä. Osana ilmastovaikutusten arviointia tehdään kasvihuonekaasupäästölaskennat rakentamisen ja käytön ajalta, ottaen huomioon myös hiilinielut. Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimien suunnittelu on tärkeä osa ympäristövaikutusten arviointia.

Hanketta esiteltiin YVA-ohjelmavaiheessa yleisötilaisuuksissa neljällä paikkakunnalla. Niihin osallistui yhteensä noin 100 henkeä. YVA-ohjelmasta saatiin eri viranomaistahoilta 35 lausuntoa. Kansalaiset ja muut tahot toimittivat ELY-keskukselle 47 mielipidettä.

Väylävirasto laatii tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus). Siinä kuvataan mm. miten ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon. YVA-selostusvaiheessa hankkeen esittelytilaisuuksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla. ELY-keskus antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, joka on otettava hankkeen jatkosuunnittelussa ja lupakäsittelyissä huomioon.

Linkki: www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA

KUVAAJA KIRSI TUURA ALMA360

Rautatiealan Unioni RAU on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka koskee sen työehtosopimuksen piirissä olevia jäseniä. Liitto on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkaen 17.2. klo 00:00. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto liittyy meneillään oleviin TES-neuvotteluihin. 

VR Groupissa ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia kauko-, lähi- ja tavaraliikenteen veturinkuljettajia. Pyrimme parhaamme mukaan minimoimaan asiakasvaikutuksen, mutta ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi kuitenkin vaikuttaa junaliikenteeseen ja näkyä peruttuina junavuoroina lähi-, kauko-, ja tavaraliikenteessä. 

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU:n neuvottelut jatkuvat edelleen. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tiedotamme sen vaikutuksista junaliikenteeseen. 

Ajantasainen tieto liikenteestä löytyy verkkosivuiltamme osoitteessa vr.fi/liikennetilanne.

Tampereen asemalle menevä, pohjoisesta tuleva rautatie. Vasemmalla Armonkallion kaupunginosaa; oikealle mentäessä taas saavuttaisiin Tampellan entisille tehdasalueille tai kauempana edessäpäin Jussinkylän kaupunginosaan.

Suomen valtio hakee Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Lisäksi rahoitusta haetaan Espoon radan suunnitteluun, Pasila–Riihimäki-radan parantamiseen ja Vantaan ratikalle.

Rahoitusta haetaan Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 20.2.2020.

Valtio ja kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista 13.2.2020.

EU:n CEF-rahoitustukea haetaan seuraaville hankkeille:

Turun tunnin juna

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki-Turku 37,5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.

Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta haetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo–Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi rahoitusta haetaan Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.

Espoon radan rakennussuunnittelu

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.

Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Espoon radan suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Suomi-rata

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 11,7 miljoonaa euroa Helsinki–Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. Helsinki–Tampere-yhteys on vilkkaasti liikennöity osuus, joka kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon.

Tukea haetaan Helsinki–Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.

Pasila–Riihimäki-radan parantaminen

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.

Vantaan ratikka

Vantaan kaupunki hakee 10,15 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea Vantaan ratikan suunnitteluun osana Helsingin pikaraitiotieverkkoa.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta. Hankkeiden tulee valmistua 31.12.2023 mennessä.

Raha-asiainvaliokunta puolsi kuuden muun liikennehankkeen hakemuksia 13.2.2020.

Mitä seuraavaksi?

CEF-tuesta päätetään hankkeiden kelpoisuustarkastuksen jälkeen. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.

Turun tunnin junan ja Suomi-radan hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.

• Valtioneuvosto.fi: Raha-asiainvaliokunta 20.2.2020
• Väylävirasto: Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T)
• Väylävirasto: Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T ja CEF-rahoitus

Venäjän rautateiden raskasta talvikunnossapitokalustoa kokeillaan Suomen rataverkolla helmikuun aikana. Kokeiluun on saapunut lumensyöjäjuna. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudenlaisella kalustolla kehittää rautateiden kunnossapitoa Suomessa.

Kokeiluun on otettu Venäjältä lumensyöjäjuna SM-7. Koekäyttöä tehdään 19.2. alkaen. Kokeilualueena on ensisijaisesti Kainuu, missä on tällä hetkellä riittävästi lunta testeihin. Alun perin testejä suunniteltiin Kaakkois-Suomen alueelle, mutta siellä ei juurikaan ole nyt lunta.

Lumensyöjäjunan nimi tulee siitä, että junan etuosan kone kerää lunta ja muut vaunut ovat lumen säilytystä ja purkamista varten. Se soveltuu erityisesti ratapihojen lumenpoistoon.

Väylä selvittää kokeilun avulla, miten raskas rautateiden talvikunnossapitokalusto toimisi Suomessa. Varsinkin poikkeuksellisen lumisina talvina rautateiden lumitöihin voidaan tarvita lisäkapasiteettia. Esimerkiksi viime talvi oli erittäin luminen.

Kokeilu tehdään laajassa yhteistyössä

Mukana kokeilussa ovat Väylä, RZD, Destia Rail, Finrail, Ramboll CM, Steelwheel ja VR Group.

Kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja kaluston soveltuvuuteen Suomen rataverkolle.

Uudesta selvityksestä käy ilmi, että Itäinen rantarata tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden lisätä koko Suomen vientiä ja kilpailukykyä.

WSP Finlandin selvitys Suomen rataverkoista ja Itäisestä rantaradasta korostaa rataverkon vahvistamisen roolia raideliikenteen lisäämisessä. Selvityksen mukaan Itäisen rantaradan lisäarvo muodostuu toimintavarmuuden ja kapasiteetin lisäyksellä. Lisäarvoa linjauksesta tulee myös Suomen suurimpien satamien kytkemisestä rataverkkoon, merellisen asumisen lisäämisestä pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä ja työllisyyden ja investointien edistämisestä.

Selvityksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita liikenteen suhteen ei myöskään tavoiteta, ellei raideliikenne lisäänny merkittävästi. Sen takia ratainvestointien pitäisi keskittyä linjauksiin, jotka lisäävän sekä henkilö-, että tavaraliikennettä raiteilla.

”Rautateiden toimivuuden näkökulmasta on tärkeää, että on käytettävissä vaihtoehtoisia reittejä ilman kohtuuttoman pitkiä kiertomatkoja. Kouvolan ja itärajan välinen rataosuus muodostaa erittäin riskialttiin pullonkaulan rautatieliikenteel­le ollen Suomen kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Itäinen rantarata tukee jo olemassa olevaa rataverkostoa, vahvistaa sen toimintavarmuutta ja lisää kapasiteettia jolloin idän suuntaan pystytään lisäämään niin henkilö- kuin tavaraliikennettä,” professori Jorma Mäntynen WSP:ltä toteaa.

Selvityksestä käy myös ilmi, että HaminaKot­kan sataman kautta kulkee 25 % Suomen rautateiden tavaratonneista. Sataman laaja palve­lutarjonta ja suuri laivafrekvenssi vetävät lisää pitkämatkaisia tavaravirtoja eri puolilta Suomea lisä­ten nykyisen Kouvola-Kotka –radan kuormitusta. Itäinen rantarata Luumäeltä rannikon kautta Helsinkiin tarjoaa välttämätöntä lisäkapasiteettia Karjalan radan ja Venäjän suunnan liikenteen kasvulle.

Allegrolle uusia reittejä – tulevaisuudessa Tampereelta Pietariin?

Uusi itäinen reitti rannikon kautta avaa myös Venäjän Allegro-liikenteelle uuden mahdollisuuden liikennöidä Kotkan kautta suoraan pääkaupunkiseudulle. Samalla kapasiteettia vapautuisi läntisen Suomen elinkeinoelämän suuresti toivomalle reitille, Tampe­reelta Pietariin kulkevalle Allegro-junalle.
Länsi-Suomen Allegro käyttäisi perinteistä reittiä itära­jalta Kouvolaan ja Lahteen saakka ja jatkaisi siitä Riihimäen kautta Tampereelle. Näin saataisiin Allegro-liikenteen piiriin uusia kaupunkeja ja maakuntia.

Selvitys tuo ilmi myös, että rataverkon laajennus mahdollistaa useamman reittivaihdon myös Helsingistä Pietariin, niin rannikon kuin Kouvolan kautta.

”Itäinen rantarata tuo kaikista esitetyistä itäisistä ratalinjauksia ainoana lisäarvoa koko Suomen rataverkolle, niin tavara- kuin henkilöliikenteen osalta. Saisimme sen myötä lisää tavaraa raiteille ja kytkettyä uuden alueen rataverkkoon, joka hyödyttää henkilöliikennettäkin aina Joensuuhun ja Kuopioon asti,” Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm huomauttaa.

Rata tuo kasvua muuttotappiokuntiin

Pääkaupunkiseudun suuret työmarkkinat lännen suunnassa ja Lappeenrannan korkean teknologian osaamiskeskittymä idän suunnassa ovat omiaan vauhdittamaan työvoiman liikkuvuutta itäisellä rantaradalla molempiin suuntiin. Venäjän läheisyys muodostaa alueelle erittäin tärkeän kasvupoten­tiaalin, jonka realisoitumista itäinen rantarata tukee.

”Selvitystä tehdessä kävi selkeästi ilmi, että kaikissa Itä-Suomen kunnissa on tarvetta monipuoliselle työvoimalle, jota ei välttämättä tällä hetkellä kunnista löydy. Saavutettavuuden merkittävä parantuminen avaa uuden­laiset mahdollisuudet työvoiman liikkuvuudelle, nykyisten yritysten kasvulle ja uusien yritysten sijoittumiselle alueelle,” Jorma Mäntynen huomauttaa.

Itäinen_rantarata_raportti_2020

HSL on saanut kaksi tarjousta junaliikenteensä järjestämisestä kesäkuusta 2021 alkaen. HSL:n junien tuleva operaattori on selvillä toukokuussa 2020.

Nyt käynnistyy tarjousten arviointiprosessi, jossa erityistä huomiota kiinnitetään tarjousten laatuun ja niiden taloudelliseen kestävyyteen.

HSL ei tule tiedottamaan tarjousten arviointiprosessin etenemisestä ennen kuin HSL:n hallitus on hyväksynyt tarjouskilpailun ratkaisun. Tarkoituksena on, että HSL:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 5. toukokuuta.

Kilpailun voittaja aloittaa junien liikennöitsijänä kesällä 2021

Kilpailun voittanut liikennöitsijä aloittaa HSL:n junien ajamisen 27.6.2021. Kilpailutuksen tavoitteena on parantaa junaliikenteen laatua ja samalla saada HSL:lle enemmän määrittelyvaltaa siihen, millaista lähijunaliikennettä Helsingin seudulla ajetaan osana koko seudun liikennejärjestelmää.

Tarjouskilpailu koskee HSL:n tilaamaa junaliikennettä, joka tällä hetkellä kattaa kehäradan, rantaradan Helsingistä Siuntioon ja pääradan Helsingistä Keravalle. Tällä hetkellä liikenne on hankittu suorahankintana VR-yhtymä Oy:ltä. Junaliikennettä ajetaan myös tulevaisuudessa Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n junilla. Kalustoyhtiön omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit.

Jos junaliikenteen liikennöitsijä vaihtuu kilpailun seurauksena, nykyinen HSL:n lähijunaliikennettä tuottava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa uudelle liikennöitsijälle vanhoina työntekijöinä.

Valokuvaaja: Juho Kuva

Porin ja Mäntyluodon välisen rataosuuden sähköistys on valmistunut tammikuussa 2020. Sähköistys saattaa radan ja satamaliikenteen uudelle aikakaudelle sekä luo mahdollisuuksia uusille tavaravirroille ja teollisuudelle.

Sähköistetty rataosuus otettiin käyttöön tammikuun lopussa. Investointi tehostaa teollisuuden rautatiekuljetuksia ja vähentää hiilijalanjälkeä. Sähköistetty rata mahdollistaa entistä suuremmat junakoot rikasteraaka-ainekuljetuksille, jolloin sama määrä raaka-ainetta voidaan kuljettaa pienemmällä junamäärällä.

Uusi liikennöintimalli vähentää rikastekuljetusten hiilidioksidipäästöjä jopa 62 prosenttia, sillä nyt koko rataosa Harjavallasta Mäntyluotoon voidaan operoida sähkövedolla.

– Sähköistetyn rataosuuden käyttöönoton ansiosta jo ennestään alueella toimiva maailman ympäristöystävällisin teollisuus voi toimia entistä ekologisemmin, kertoo kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Porin satamien ja Harjavallan välisellä teollisuuskäytävällä toimivat yritykset ovat viime vuosina toteuttaneet useiden satojen miljoonien eurojen investointeja. Sähköistetyn Pori–Mäntyluoto-radan käyttöönotto täydentää teollisuuden tekemiä investointeja ja on osa Porin satamien ja Harjavallan välisen teollisuuskäytävän kehittämistä.

– Porin kaupunki haluaa olla mukana kehittämässä yritysten kilpailukykyistä toimintaympäristöä mahdollistaen tulevat investoinnit, jatkaa Luukkonen.

– Tällä hetkellä rautatieliikenteen palvelutasolta odotetaan paljon. Väylässä on käynnissä useita rautatieinfraa parantavia hankkeita, joilla rautatieliikenteen kilpailukykyä parannetaan. Pori–Mäntyluoto-sähköistämishanke on näistä yksi. Rataosan perusparannusta jatketaan vielä tulevina vuosina, sanoo Väylän toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi.

Rataverkon kehittämistä ja logistisia ratkaisuja on edistetty usean toimijan yhteistyönä. Mukana kehitystyössä ovat Porin kaupungin ja Väylän lisäksi Boliden Harjavalta, Porin Satama ja VR Transpoint.

Raiteita ja vaihteita ratapihalla_VR Groupin arkistokuvaa

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa. Vaihde on radan liityntäkohta, josta junat ohjataan raiteilta toiselle. Viime vuonna vaihteissa esiintyneet viat aiheuttivat yli 5000 häiriötä liikenteeseen. Vaihteiden kunnonvalvonnan tehostamiseksi VR FleetCare ja Väylävirasto ovat yhteistyössä aloittaneet pilottihankkeen, jossa dataa keräämällä ja analysoimalla pyritään saamaan reaaliaikaista tietoa vaihteen kunnosta.

Vaihteiden kunnonvalvonnan testivaiheessa VR FleetCare on asentanut seitsemän mittausasemaa vaihteiden asetinlaitteisiin tärkeimpiin liikennepaikkoihin eri puolella rataverkkoa. Niiden avulla mitataan noin 80 vaihteen toimintaa. Mittaamisesta saatavien tietojen avulla vaihteen alkavat vikaantumiset ovat havaittavissa kääntölaitteen toiminnan poikkeamissa, ja parhaissa tapauksissa vikaantumisesta aiheutuva liikennehäiriö voidaan ehkäistä.

Vaihteiden kunnossapito muodostaa merkittävän osan Suomen rataverkon kunnossapitokustannuksista. Vaihteissa on monimutkainen rakenne ja paljon komponentteja, jotka vaikuttavat vaihteen toimivuuteen. Mittaamisesta saatavan tiedon avulla vaihteiden huoltotoimenpiteitä voidaan ohjata kuntoon perustuen, huoltokustannukset vähenevät ja vaihteen elinkaari pitenee. Esimerkkinä vaihteiden kääntömäärissä on huomattavia eroja, mutta silti niiden huoltojärjestelmä on sama.

”Tarkemman tiedon avulla on mahdollista parantaa vaihteiden käytettävyyttä ja vähentää vaihteista johtuvia häiriöitä rataliikenteelle. Tavoitteena on saada ensimmäiset signaalit kunnossapitotarpeista ennen kuin vaihteen toiminnassa havaitaan mitään poikkeavaa”, kertoo Väylän radan kunnossapidon asiantuntija Marko Lehtosaari. “Kunnonvalvonta mahdollistaisi tältä osin junaliikenteen täsmällisyyden paranemisen.”

VR FleetCaren digitaalisissa palveluissa haetaan asiakkaiden liiketoimintaa parantavia ratkaisuja. Dataohjattu ja ennakoiva kuntoon perustuva kunnossapito ovat kehittämisen keskipisteessä. Strategiana on yhdessä valikoitujen kumppaneiden kanssa hyödyntää huipputeknologiaa raideliikenteen kehittämiseksi. Tässä projektissa laitteiston on valmistanut tekoälypohjaisia IoT-ratkaisuja toimittava Vire Labs.

”Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin. Pilottihanke toimii hyvänä ponnahduslautana, sillä tulevaisuudessa haluamme tarjota tätä palvelua myös globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Uskomme meidän ratkaisun olevan paras ja kilpailukykyisin, VR FleetCaren digitaalisten palveluiden johtaja Mikko Alanko kertoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä lähijunaliikenteen pilottihanke kestää joulukuuhun 2022 asti. Pilottiin sisältyvä osto- ja velvoiteliikennesopimus LVM:n ja VR:n välillä kestää vuoden 2020 joulukuuhun, ja se sisältää option kahden vuoden jatkosta.

Pirkanmaalla pilotti painottuu Tampereen kaupunkiseudun alueelle ja erityisesti Nokian ja Tampereen välille, jossa 15.12.2019 alkaen on arkipäivisin käytettävissä 16 junavuoroa suuntaansa nykyisen 9 vuoron sijaan. Tampereen ja Lempäälän välillä junavuorot lisääntyivät nykyisestä 22 vuorosta 28 vuoroon suuntaansa. Oriveden ja Tampereen välillä vuorotarjonta on kasvanut vastaavasti 11 vuorosta 14 vuoroon.

Tampereen kaupunki (kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen) ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet pilottiin liittyen lippuyhteistyösopimuksen, jonka perusteella Nysse-kausiliput kelpaavat VR:n liikenteessä 3.2.2020 alkaen Tampereen seudulla sekä lähi- että kaukojunaliikenteessä Nyssen liikennöintialueella (Orivesi – Tampere, Nokia – Tampere, Lempäälä – Tampere). Kausiliput leimataan asemalaitureille asennettavilla kortinlukijoilla.

Kyseessä on pilottisopimus, jonka tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimintamalli junaliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa liikkumisessa ja luoda siitä pysyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulle.  Sopimus hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa 19.12.2019.

Pirkanmaan uudet lähijunavuorot ovat aloittaneet liikennöintinsä eilen 15.12.2019. Junissa kelpaavat VR:n liput sekä Nyssen liikennöintialueella myös Nysse+VR -liput yhteysväleillä Tampere-Nokia, Tampere-Lempäälä ja Tampere-Orivesi.

Lempäälään, Nokialle ja Orivedelle suuntautuvat junavuorot löytyvät nyt myös reittioppaasta. Reitityksessä voi valita kulkumuodoksi junan, ja myös juna-asemat ovat näkyvissä pysäkkeinä. Junareitit näkyvät reittioppaassa kokonaisuudessaan, eli esimerkiksi Helsinkiin asti.

Helmikuussa yllä mainituilla yhteysväleillä tulee käyttöön myös Nyssen kausilippu (30 ja 360 vrk). Tiedotamme lippuyhteistyön käynnistymisestä tarkemmin lähempänä alkamisajankohtaa.

Lisätietoja Pirkanmaan junapilotista

Linkki reittioppaaseen