Category Archives: Yleiset uutiset

Kiinnostus kehittää lähijunaliikennettä Oulun seudulle on tuonut alueen kunnat yhteen selvittämään lähijunaliikenteen toteutettavuutta ja vaikutuksia pääradalla välillä Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Tavoitteena työssä on ollut saada tutkittua tietoa kuin myös arvioita toteuttamisen vaatimista investoinneista, jotta keskustelu lähijunaliikenteestä voi alkaa.

Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen raiteilla tuo uusia mahdollisuuksia – uusi tarjonta luo uutta kysyntää. Selvityksen mukaan lähijunaliikenteen käynnistäminen Ii – Liminka-välillä on nykyisellä ratakapasiteetilla mahdollista yhden tunnin vuorovälillä. Kuntien maankäyttö ja asukaspotentiaali luovat edellytykset kehittämiselle, mikäli Oulun seutu yhteisesti päättää sitoutua lähijunaliikenteen toteuttamiseen.

Lähijunaliikenteen kehittäminen tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseudulla sekä parantaa saavutettavuutta kaikilla tasoilla. Lähijuna vastaa yritysten tarpeeseen työvoiman saatavuudessa. Merkittävien positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi lähijuna vastaa yleiseen elämäntapamuutokseen antaen mahdollisuuden autottomaan arkeen, terveys- ja hyvinvointihyötyihin ja turvallisuuteen. Raideliikenteen myötä seudulla on mahdollisuus olla mukana kaupunkiseutujen kansainvälisessä kehityksessä.

Selvityksessä arvioidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet ratakäytävän alueella Ii – Oulu – Kempele – Liminka. Työssä kuvataan keskeiset investointitarpeet sekä muut keskeiset edellytykset kuten liikennöinti ja sen järjestäminen. Lähijunaa tarkastellaan osana Oulun seudun joukkoliikennejärjestelmää ja raideratkaisukokonaisuutta. Lisäksi käytettävissä on uusia toteutusmalleja julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämiseksi esim. asemanseutujen kehittämisessä, kun luodaan asemasta joukkoliikenteen, asumisen ja kaupan keskusta.

Tältä pohjalta on hyvä tarkastella kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämistä perustuen selvityksen tuloksiin.

Kuntalaiset suhtautuvat lähijunaliikenteeseen myönteisesti: Lähijunaliikenne on erittäin odotettu ja toivottu liikkumismuoto. Se palvelee etenkin säännöllistä työmatkaliikennettä kuin myös vapaa-ajan matkustusta. Lähijunilta toivotaan nopeutta sekä vaivattomuutta.

Lähijunan merkittävin investointi on jo olemassa: itse ratayhteys. Liikennöinnin käynnistäminen on mahdollista ja kannattavaa, mikäli seutu siihen yhteisesti sitoutuu.

Selvityksen on toteuttanut WSP Finland Oy Micropoliksen tilauksesta. Sen ovat rahoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iin, Kempeleen ja Limingan kunnat. Mukana ovat olleet myös Oulun kaupunki ja Väylävirasto.

Ladattava materiaali (pdf):

• Markkinaselvitys
• Kuntalaisselvitys

Kuvatoimisto: Alma360

Seinäjoki−Tampere-välin kaksoisraiteen rakentaminen käynnistää sekä Etelä-Pohjanmaan alueella että koko Suomessa positiivisen talouden kierteen. Uusia investointeja syntyy yli neljännes alkuperäisen investoinnin lisäksi, eli noin 250 miljoonan euron arvosta. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta raportista, jossa on arvioitu yhteysvälin kaksoisraiteistuksen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen tuo työpaikkoja ja investointeja

Kaksoisraiteen rakentamisen investoinnin on arvioitu olevan kokonaisuutena noin 950 miljoonaa euroa. Tämä investointi synnyttää uutta kysyntää ja liikevaihtoa niin Etelä-Pohjanmaalla kuin myös muualla Suomessa.

Kaksoisraiteen rakentamisen synnyttämät työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 16 700 henkilötyövuotta. Tästä määrästä Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu noin 8 750 henkilötyövuotta ja muualle Suomeen noin 8 000 henkilötyövuotta.

− Rakentaminen kasvattaa tuotteiden ja palveluiden kokonaiskysynnän rakentamisaikana jopa 2,8-kertaiseksi 950 miljoonan euron investointiin nähden. Uusia investointeja syntyy kaksoisraideinvestoinnin seurauksena yli kuudellekymmenelle toimialalle yhteensä noin 240 miljoonan euron arvosta. Verotuloja investointi tuo valtiolle ja kunnille noin 415−460 miljoonaa, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja sanoo.

1,5 miljoonan matkustajan lisäys

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 Tampere–Parkano-välillä tullaan tekemään noin 3 315 000 matkaa ja Parkano–Seinäjoki-välillä noin 3 250 000 matkaa. Kaksoisraide kuitenkin mahdollistaisi 1,5 miljoonan matkustajan lisäyksen molemmilla yhteysväleillä.

− Tällä hetkellä Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä 1-raiteisella radalla. Matkustajamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin muilla kaukoliikenteen ratayhteyksillä, kertoo Saartenoja.

Kaksoisraide mahdollistaa sujuvamman työvoiman liikkumisen Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rataosa on myös tärkeä teollisuuden aikataulutetuille prosessikuljetuksille.

Merkittävät vaikutukset päästöjen vähenemiseen

Kaksoisraiteistus vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonepäästöihin, sillä 30 vuoden tarkastelujaksolla vuosittainen päästövähennys tulee olemaan noin 60 288 t CO2-ekv., mikä on 1,4 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä Suomessa vuonna 2017.

− Ilmastonmuutoksen ja kasvavien kaupunkiseutujen välisen nopean liikkumisen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi, ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa.

Raportin on laatinut Ramboll Finland Oy, ja se on valmistunut 21.4.2019. Tilaajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki.

Tutustu raporttiin:

Seinäjoki−Tampere-kaksoisraiteen aluetaloudelliset vaikutukset »

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta saatu palaute ja vastineet olivat Lapin liiton hallituksen käsittelyssä maanantaina 29. huhtikuuta 2019. Eniten keskustelua käytiin Jäämeren ratalinjauksesta. Hallituksen äänestyksen voitti vaihtoehto yksi, jossa rata merkitään ohjeellisena/vaihtoehtoisena merkintänä Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta Ivaloon ja sieltä molemmin puolin Inarinjärveä Kirkkoniemeen. Lapin liiton hallituksen vasemmistoliittolainen edustaja Henri Ramberg sekä kokoomuksen edustaja Anne Tuovila jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Saamelaiskäräjien edustajan varajäsen Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän toi selkeästi esiin Saamelaiskäräjien rataa vastustavan kannan.

Jäämeren radan linjauksista esitettiin neljä vaihtoehtoa

Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnokseen pyydettiin lausuntoja alkuvuodesta 2019 ja niitä saatiin 151 palautetta . Lapin liiton hallituksen tuli kokouksessaan 29. huhtikuuta päättää lausuntoihin ja mielipiteisiin annettavista vastineista sekä tehdä ratkaisu vaihtoehtoisista Jäämeren radan kaavavarauksista. Lapin liiton virasto oli valmistellut neljä eri vaihtoehtoa radasta hallitukselle päätettäväksi. Vaihtoehdot olivat:

1) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä luonnoksen mukaisena Rovaniemeltä/Kemijärveltä Sodankylän kautta edelleen Ivalon (Sevetin tai Nellimin) kautta Kirkkoniemeen.

2) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Saariselälle, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

3) ohjeellinen/vaihtoehtoinen Sodankylän keskustaajamaan, josta yhteystarvemerkintä eteenpäin.

4) ohjeellinen/vaihtoehtoinen ratamerkintä Sodankylän keskustaajamaan, josta merkintää ei jatketa.

Ohjeellinen/vaihtoehtoinen merkintä luo edellytykset jatkosuunnittelulle, joka vaatii oikeusvaikutteisen kaavan. Yhteystarvemerkintä vaatisi jatkosuunnittelulle uuden kaavoitusprosessin. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa elinvoiman kehittäminen Lapissa eri maankäyttömuodoin.

Keskustelua kaavamerkinnöistä käytiin hallituksen kokouksessa aktiivisesti. Keskustelun päätteeksi hallitus äänesti maakuntajohtajan esityksen (vaihtoehto 1) ja kokoomuksen Anne Tuovilan esityksen (vaihtoehto 2) välillä. Tulos oli 11 – 2, yksi tyhjä ja yksi poissa. Tyhjää äänestänyt vasemmiston Henri Ramberg esitti ratamerkinnän poistamista kokonaan kaavasta.

Ennen äänestystä Saamelaiskäräjien edustajan varahenkilö Petra Magga-Vars käytti puheenvuoron, jossa hän nosti esiin mahdollisen radan vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Saamelaiskäräjät ja useat saamelaistahot olivat antaneet lausuntonsa kaavaluonnokseen. Lausunnoista ja mielipiteistä saadaan hyvää tietoa kaavaehdotuksen laadintaan.

“On tärkeä muistaa, että merkintä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei vielä tarkoita radan rakentamista. Mahdollinen rata on laaja logistinen kysymys, joka koskee koko Suomea. Jos radan suunnittelu joskus ajankohtaistuu, on se useiden vuosien ja todella huolellisen valmistelun vaativa prosessi, jossa varmistetaan alueen ihmisten, ympäristön ja elinkeinojen intressien huomioonottaminen. Ohjeellisen linjauksen merkitseminen maakuntakaavaan 2040 on kuitenkin varautumista mahdollisiin merkittäviin toimintaympäristön muutoksiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan”, hallituksen kokousta johtanut varapuheenjohtaja Heikki Autto sanoi.

Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ei oteta kantaa Lapin mahdollisiin muihin Jäämeren ratayhteyksiin.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla. Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin. Tämä käy ilmi 5.4.2019 julkaistusta Itärata-selvityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin. Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.

Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi.  Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.

Matka-ajat lyhenisivät ja matkustajamäärät kasvaisivat

Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla. Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.

Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.

Arvio kustannuksista ja taloudellisista vaikutuksista

Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.  Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.

Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan. Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.

Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla. Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Työryhmässä oli edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Väylävirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Logistiikkayhtiö Nurminen on luonut Aasian ja Pohjolan väliselle kasvavalle rahtimarkkinalle kokonaan uuden palvelun. Merirahtia merkittävästi nopeampi ja lentorahtia vähäpäästöisempi junayhteys Shanghain talousalueen ja Helsingin välillä palvelee koko Pohjolaa. Talousalueiden välinen rahtikysyntä on vahvaa, ja Hefeistä 4. maaliskuuta länteen startannut ensimmäinen juna oli myyty täyteen hyvissä ajoin.

Junayhteys leikkaa rahdin kuljetusajan kolmannekseen merirahtiin verrattuna. Lentorahtiin verrattuna kustannukset jäävät murto-osaan. Ainutkertainen tuote sopii sekä vienti -että tuontiyrityksille, joille tärkeää on luotettavuus, lyhyt kuljetusaika ja ympäristövaikutusten minimointi. Säännöllinen, nopea ja kustannustehokas kuljetus mahdollistaa toimitusketjujen tiivistämisen ja joustavamman reagoinnin asiakkaiden tarpeisiin.

Juna liikennöi keväällä joka toinen viikko, ja tavoitteena on nostaa vuorotiheys syksyllä viikoittaiseksi. Haluamme auttaa asiakkaitamme kehittämään toimintaansa niin, että myynnin ja tehokkuuden kasvu voi samanaikaisesti edistää ympäristöystävällisempien ratkaisuiden vakiintumista osaksi liiketoimintaa.

Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle otti askeleen eteenpäin tänään 26.3.2019, kun HSL:n hallitus päätti ottaa hankkeen yhdeksi ensi vuosikymmenellä toteutettavaksi hankkeeksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategisessa suunnitelmassa (MAL 2019).

–Tämä on merkittävä yhteinen saavutus. Henkilöjunaliikenteen avaaminen Keravan ja Nikkilän välillä on meille erittäin tärkeä tavoite ja myös järkevää valtion infrastruktuurin hyödyntämistä ympäristön puolesta, sanovat Sipoon ja Keravan valtuustojen puheenjohtajat Heikki Vestman (kok) ja Eero Lehti (kok) sekä Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Samuli Isola (sd) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist (rkp).

MAL 2019 – suunnitelmassa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina 2019-2050. Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Kerava–Nikkilä-radan avaaminen henkilöliikenteelle kirjattiin yhdeksi konkreettisista toimista, joilla tavoitteisiin päästään vuoteen 2030 mennessä.

–Tämä tarkoittaa sitä, että seutu on sitoutunut edistämään Kerava–Nikkilän-radan avaamista henkilöjunaliikenteelle, jos alueelle saadaan riittävästi asukkaita. Sipoon kunta, Keravan kaupunki ja HSL vievät hanketta yhdessä eteenpäin ja pyrkivät varmistamaan investoinnille rahoituksen, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Keravan ja Nikkilän välisillä raiteilla kulkee tällä hetkellä jo tavarajunia Kilpilahteen. Sipoon ja Keravan voimakas väestönkasvu tulevina vuosina luo hyvän pohjan Kilpilahteen menevän sähköistetyn rautatien käyttöön ottamiseksi myös henkilöliikenteeseen. Vuonna 2030 Nikkilän, Talman ja Ahjon muodostamalla vyöhykkeellä voisi asua yli 20 000 asukasta.

Kertainvestoinnin radan käyttöön ottamiseksi henkilöliikenteeseen on arvioitu olevan noin 31 miljoonaa euroa, mikä on pieni ratainvestointi ja jakautuisi kuntien ja valtion kesken. Kaavoitus sekä kaikki tarvittavat päätökset henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi pyritään saamaan läpi siten, että liikenne saadaan käynnistettyä ensi vuosikymmenen aikana.

–Henkilöjuna on vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen liikkumismuoto, joka yhdistää aiempaa tiiviimmin Ahjon, Nikkilän ja Talman osaksi Helsingin seutua ja metropolialuetta. Samalla henkilöjunayhteys mahdollistaa Ahjon, Nikkilän ja Talman kehittämisen ja rakentamisen raideliikenteeseen tukeutuen, sanoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

Teleste jatkaa yhteistyötä johtavan, integroituja liikennejärjestelmiä valmistavan Alstomin kanssa. Teleste toimittaa junajärjestelmäratkaisut Alstomin Coradia Stream-juniin, jotka on suunniteltu julkisen liikenteen operaattoreiden käyttöön Italiassa ja joita Trenitalia käyttää nimellä POP. Nyt sovitut toimitukset alkavat vuonna 2019 ja ne jatkavat Telesten ja Alstomin välistä yhteistyötä, joka käynnistettiin vuonna 2017 solmitulla raamisopimuksella.

Telesten toimitukset sisältävät yhtiön matkustajainformaatiojärjestelmän (PIS), junavaunujen videovalvontajärjestelmän, interkommunikaatio- ja PA-järjestelmät sekä TFT- ja LED-näytöt. Junajärjestelmäratkaisu on kokonaisuudessaan suunniteltu edistämään helpompaa, turvallisempaa ja viihdyttävämpää matkustamista ja se tukee myös junajärjestelmien hallintaa ja saumatonta integroitumista osaksi laajempia julkisen liikenteen ekosysteemejä.

Alstomin junat on suunniteltu luomaan matkustajille erinomaisen matkustuskokemuksen lisäämällä matkustajainformaatiota sekä palvelujen saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ylläpitoa. Telesten junajärjestelmäratkaisu tarjoaa Alstomille lisäksi korkealaatuisia junateknologioita, joiden avulla on helppo mukautua julkisen liikenteen ja matkustajien tarpeisiin tulevaisuudessa. Integroidun ratkaisun avulla operaattorin valvomo voi esimerkiksi etähallinta ja jakaa matkustajainformaatiota ja muuta sisältöä, kuten mainoksia, suoraan junassa oleville näytöille. Myös komentoja ja viestejä voidaan toimittaa IP-verkon yli liikkuviin junavauhuihin samalla, kun junien videovalvontajärjestelmä auttaa parantamaan matkustajien turvallisuutta välittämällä niistä reaaliaikaista live-kuvaa.

Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen. Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 1400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.