Category Archives: Yleiset uutiset

Liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus

Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Tämä tuli ilmi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin keskusteltua asiasta 14.3.2019 oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Valmistelun vaiheet

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka myöhemmin perustaa tytäryhtiöitä.

Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n 14.2.2019 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tytäryhtiöitä ei ole vielä perustettu.

Valtioneuvosto päätti 21.2.2019 valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Pääomitus tehtiin 28.2.2019.

Raidehankkeita on edistetty myös kaupunkien kanssa.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo ministeri Berner.

– Rahoitus yhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta, toteaa Berner.

Itärata mukana keskusteluissa

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää jatkossa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet. Niitä on käyty Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun, Mikkelin, Pieksämäen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kanssa, sanoo ministeri Berner.

Luonnos uusista juna-aikatauluista sisältää yhdeksän lähtöä sekä Kotkasta että Kouvolasta – mukana myös myöhäisillaksi toivottu kulttuurijuna.

Tänään 4. maaliskuuta avautui kysely Kotka-Kouvola-junaliikenteen aikataulujen ja palveluiden kehitysehdotusten validoimiseksi. Kysely on kolmas ja viimeinen osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tekemää kaupunkien välisen junaliikenteen kehittämiseksi tehtävää selvitystä. Kyselyllä on tarkoitus vahvistaa junien lähtöaikojen sopivuus junan käyttäjille sekä saada palveluiden kehitysehdotukset käyttäjien tärkeiksi kokemaan järjestykseen. Kokonaisuudessaan selvitys valmistuu huhtikuussa.

Uusi aikataululuonnos perustuu joulukuussa 2018 tehtyyn julkiseen kyselyyn ja Kymenlaakson suurimpien työnantajien sekä kulttuurin ja urheilun tuottajien haastatteluihin. Aikataululuonnoksen pohjana on lähes 1500 ensimmäisessä kyselyssä saatua lähtöaikaehdotusta sekä Kotkasta että Kouvolasta.

– Ensimmäisen kyselyn pohjalta voitiin nähdä selkeitä eroavaisuuksia nykyiseen juna-aikatauluun ja toive illalla liikkuvalle ”kulttuurijunalle” pystyttiin selkeästi todentamaan. Uusi juna-aikataulu on laadittu nimenomaan käyttäjien toiveiden pohjalta, eikä vain yrittämällä parantaa vanhaa, kertoo Xamkin projektipäällikkö Petri Kähärä.

Kymenlaakson työelämällä hyvät valmiudet junan käytön mahdollistamiseen

Alueen yritysten sekä kulttuurin ja urheilun suurtuottajien haastatteluissa kävi ilmi, että valmiudet kestävän liikkumisen käyttöönottamiseksi ovat hyvät. Useilla työpaikoilla on käytössä toimintatapoja, jotka edistävät joukkoliikenteen käyttöä ja kestävään liikkumiseen kannustetaan – tosin monesti vain kampanjamaisesti esimerkiksi kesäisin. Urheilun ja kulttuurin puolelta toimivia junavuoroja on odotettu jo kauan. Hyvien yhteyksien uskotaan selkeästi lisäävän asiakasvirtoja ja niistä oltaisiin valmiita viestimään asiakkaille. Sujuva logistiikka on tärkeä osa asiakaskokemusta ja joukkoliikenne vastaisi myös asiakkaiden kasvaneeseen tarpeeseen lisätä vihreitä arvoja korostavia valintoja.

Haastatteluissa tuli esille myös hyvien liikenneyhteyksien merkitys rekrytoinneissa. Hyvistä kulkuyhteyksistä viestitään ja niitä korostetaan haettaessa osaajia oman kaupungin ulkopuolelta. Suurimmaksi esteeksi junan käytölle sekä joulukuun kyselyssä että haastatteluissa nousi sopivien vuorojen puute.

– Junan kysynnän ja tarjonnan suhteista on paljon ”mutu”-tuntumaa. Olemme halunneet löytää faktat ja osoittaa todellisen tarpeen. Sitä varten tämä viimeinen kysely on laadittu, Petri Kähärä sanoo.

Raideliikenteen parempaan käytettävyyteen tähtäävä selvitys on avattu Kymenlaakson liiton nettisivuille osoitteeseen www.kymenlaakso.fi, josta sen voi löytää etusivulta nimellä YHTEYSVÄLI–KYSELY. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Kysely on avoinna 4-17.3.2019. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2019. Kysely on osa Xamkin Kotka-Kouvola yhteysvälin kehittäminen -hanketta, jota rahoittaa Kymenlaakson liitto.

Yksi pääkaupungin tunnetuimmista ja rakastetuimmista maamerkeistä, Helsingin päärautatieasema, avattiin yleisölle 5.3.1919. Merkkipäiväänsä juhlistava asemarakennus on palvellut matkustajia jo sata vuotta. Asema on säilyttänyt merkityksensä kaupunkilaisten arjen keskeisenä kohtaamispaikkana.

Helsingin päärautatieasemalla on jo 100 vuoden ajan koettu ikimuistoisia lähdön ja jälleennäkemisen hetkiä. Aseman käytävillä on astellut kuuluisuuksia ja todistettu historiaa, mutta se on ennen kaikkea toiminut ihmisten arjessa kohtaamisten, työnteon ja läpikulun paikkana. Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti vilkkain matkustamisen ja liikenteen solmukohta, jonka läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä.

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema ikoninen maamerkki Helsingin ytimessä on toiminut pääkaupungin ja rautatieliikenteen symbolina. Pääsisäänkäyntiä järkähtämättömästi vartioivat Kivimiehet, lähes viiteenkymmeneen metriin kohoava kellotorni, vaikuttavat hallien holvit sekä uniikki graniittijulkisivu yksityiskohtineen ovat ihastuttaneet kaupunkilaisia ja turisteja vuosikymmenestä toiseen. Helsingin päärautatieasema on myös saanut tunnustusta yhtenä maailman hienoimmista rautatieasemista.

Uusi asemarakennus todisti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomen historian dramaattisia vaiheita. Murrosajat viivästyttivät aseman valmistumista ja käyttöönottoa. Asemarakennus vihittiin viimein käyttöön 5.3.1919 juhlallisin ja arvokkain menoin sotavuosien ja Suomen itsenäistymisvaiheiden jälkeen.

Ajat muuttuvat, mutta asema säilyy

Kaupunkilaisten elämä keskustassa ja aseman lähiympäristö ovat vuosien saatossa muuttuneet – ja asemarakennus palveluineen sen mukana. Asemahallit sekä odotustilat ravintoloineen ovat vastanneet kunkin ajankohdan tarpeisiin.

Matkustajia ei enää ohjata lippuluokkansa mukaisiin odotussaleihin junan lähtöä odottamaan. Tavaraliikenne on antanut Töölönlahden edustalla tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja keskustakirjasto Oodille. VR Groupin pääkonttorin vanhoihin toimitiloihin rakentuu parhaillaan hotelli.

– Rautatieasema on ympäristöineen olennainen osa Helsingin keskustaa ja kaupunkikulttuuria. Huolehdimme siitä, että aseman tilat ja palvelut kehittyvät monipuolisesti matkustajien ja kaupunkilaisten tarpeisiin tulevaisuudessakin, arvokasta historian perintöä kunnioittaen. Myös Steissi elää ajassa, hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupin kiinteistöyksiköstä kertoo.

Päärautatieaseman merkkipäivää juhlistetaan paikan päällä: Esille nostetaan aseman satavuotisen historian mieleenpainuvia tapahtumia, kellotorni ja keskushalli valaistaan, Kivimiehet saavat seppeleet ja ohikulkijoita ilahdutetaan musiikilla. Juhlapäivänä sosiaalisessa mediassa järjestetään arvonta, jonka kautta sata onnekasta saa mahdollisuuden vierailla yleisöltä suljetuissa kiinnostavissa paikoissa, kuten kellotornissa ja Presidentin aulassa.

Rautateiden vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyvää ilmoitusvelvollisuutta täsmennetään. Jatkossa kuljetuksen suorittajan on ilmoitettava vaarallisten aineiden tilapäisestä säilyttämisestä rataverkolla alueelliselle pelastusviranomaiselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ELY-keskukselle (elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus).

Asetuksessa tarkennetaan myös onnettomuusraportointia ja VAK-erityiskoulutusta koskevaa sääntelyä. Nämä muutokset liittyvät rataverkon haltijoihin.

Muutoksilla ennaltaehkäistään vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tiedonkulun ja ilmoitusvelvollisuuksien selkeyttäminen parantaa onnettomuuksiin varautumista.

Hallitus vahvisti asetusmuutokset 28.2.2018.

Muutoksilla ennaltaehkäistään vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tiedonkulun ja ilmoitusvelvollisuuksien selkeyttäminen parantaa onnettomuuksiin varautumista.

Asian taustalla on Mäntyharjulla 7.4.2018 tapahtunut onnettomuus. Onnettomuuden jälkeen päätettiin, että ilmoitusvelvollisuutta vaarallisten aineiden tilapäisestä säilytyksestä tarkennetaan.

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä säädetään niin kutsutussa VAK-laissa (laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta, 719/1994) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002). Lisäksi VAK-kuljetuksia ohjaavat Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) antamat määräykset.

Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön.

Mitä seuraavaksi?

Asetusmuutokset tulevat voimaan 11 päivänä maaliskuuta 2019.

Hervannan valtaväylän raitiotietöissä valmistaudutaan jo ensi kesänä tehtäviin radanrakennustöihin.  Talven ja kevään aikana valtaväylän varrella hitsataan kiskoja ensi kesän kiskoasennuksia varten. Kiskot on tuotu alueelle 18 metrin pituisina ja niistä hitsataan nyt pidempiä osuuksia valmiiksi radan varteen. Hitsaustyöt ovat alkaneet Rieväkadulta ja ne etenevät Hervantaa kohti.

Hitsaustöistä ei aiheudu liikennevaikutuksia, mutta työt tehdään koneellisesti, joten alueella on jonkin verran työmaaliikennettä. Hitsaus ei ole meluavaa työtä, mutta siitä syntyvät kipinät luonnollisesti näkyvät pidemmälle.

Kiskojen hitsaus tehdään leimuhitsausmenetelmällä, jossa ratakiskoja liitetään päittäin toisiinsa ilman kiskojen väliin tulevia lisäaineita. Menetelmässä liitosta lämmitetään sähkövirralla ja erittäin korkeassa, jopa yli 1000 asteen lämpötilassa, kiskojen päät liitetään voimakkaasti yhteen. Metalli sulaa silloin paikallisesti ja kappaleet yhdistetään toisiinsa.

Hervannan valtaväylän varteen tulevan raitiotieradan päällysrakennetyöt eli sepelin levitys sekä betonipölkkyjen ja kiskojen asennus toteutetaan ensi kesänä.

Maketti on pituudeltaan vajaa puolet todellisen vaunun pituudesta: 16,8 m. Itse raitiovaunu on pituudeltaan 37,3 m. Kaikki muut maketin mitat ovat todellisuutta vastaavia. Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere Oy

Tampereen Ratikan mallikappaletta, makettia, esiteltiin Tampere-talon Sorsapuistosalissa yleisölle 21.–26.2.2019 järjestetyssä näyttelyssä. Tapahtuma keräsi kuuden päivän aikana yli 15 000 kävijää.

Tampereen Ratikka aloittaa liikennöinnin elokuussa 2021. Yleisölle tarjottiin mahdollisuus tutustua raitiovaunun aidon kokoiseen mallikappaleeseen, makettiin, ennakkoon kuuden päivän mittaisessa näyttelyssä. Tapahtumassa pääsi tutustumaan ratikan yksityiskohtiin jopa ohjaamoa myöten ja sai tietoa ratikka-ajasta Tampereella. Näyttelyn suosio yllätti järjestäjät positiivisesti.

– Olemme halunneet kehittää Tampereen Ratikkaa yhdessä eri kuntalaisryhmien kanssa, jotta saamme katukuvaan aidosti tamperelaisen kulkuneuvon. On hienoa, että olemme voineet tarjota ihmisille jo nyt mahdollisuuden tutustua ratikan ominaisuuksiin aidossa koossa. Kiinnostus raitiotiehanketta kohtaan on ollut alusta asti huima, mutta maketti-näyttelyn huikea suosio ylitti kaikki odotuksemme, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö iloitsee.

Suurin osa makettimatkaajien palautteesta oli positiivista ja näyttelyssä kuultiin ilahtuneita kommentteja niin maketista kuin itse näyttelystäkin.

– Näyttely oli meille erinomainen tilaisuus kertoa ratikan toiminnallisuuksien lisäksi hankkeen etenemisestä. Ihmiset olivat todella kiinnostuneita ratikan vaikutuksista kaupunkiympäristöön ja vilpittömän innostuneita niin ratikan muotoilusta, väristä kuin koostakin. Paikalliset olivat erityisen ilahtuneita siitä, että Tampereelle saadaan niin moderni kulkuväline. Muutama ratikan vastustajakin kävi kertomassa muuttaneensa kantaansa, kun näkivät maketin, Tampereen kaupungin Raitiotien kehitysohjelman projektipäällikkö Antti Haukka hymyilee.

Rakentavaa palautettakin näyttelyssä toki saatiin. Osaa harmitti esimerkiksi se, että oma suosikkiväri hävisi äänestyksessä punaiselle, osa kritisoi jalkatiloja ja osaa saattoi harmittaa oman pysäkin sijainti.

– Pidämme tärkeänä, että voimme jo tässä vaiheessa jakaa mahdollisimman paljon niin ratikan muotoiluun kuin liikennöintiin liittyvää tietoa yleisölle. Tampereen Ratikasta pyritään tekemään niin käyttäjäystävällinen kuin mahdollista, jotta lyhyet ja nopeat siirtymät kaupungin sisällä sujuvat mutkitta. Kuten joukkoliikennevälineissä yleensä, ratikan tilat optimoidaan kaikki käyttäjäryhmät huomioiden ja osa tekniikasta joudutaan piilottamaan mm. penkkien alle. Otamme kaiken saamamme palautteen kiitollisina vastaan, jotta Tampereelle saadaan Euroopan paras ratikka, Sirviö toteaa.

Istuinkuosit, Tampere vuonna 2030 ja taideratikan tuunaaminen vetosivat

Yleisöllä oli tapahtuman ajan mahdollisuus äänestää ratikan istuinkuosien suunnittelijaa sekä näyttelyssä että verkossa. Kuosisuunnittelijoita etsittiin avoimella portfolihaulla viime syksynä ja tuomaristo valitsi heistä ehdolle äänestykseen tekstiilitaiteen emerita professori Helena Hyvösen, muotoilija (AMK) Laura Gröndahlin ja kuvataiteilija Pasi Niinisen. Lopullisen valinnan suunnittelijasta tekee tuomaristo. Yleisöäänien painoarvo on valinnassa 20 prosenttia. Voittajan nimi julkistetaan maaliskuun alussa. Myös yleisön suosikkisuunnittelija palkitaan.

Maketin lisäksi näyttely-yleisöä ihastutti myös 3D-printattu pienoismalli, joka esitteli visiota Tampereen kaupungin keskustasta vuonna 2030. Tampereen kaupungin Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelman 1:1000 pienoismallia voi ihastella näyttelyn jälkeen Galleria Nottbeckissa Finlaysonin alueella.

Myös lapsille suunnattu puuhapiste, jolla pienet – ja miksei isommatkin – taiteilijat saattoivat jättää oman näkemyksensä Tampereelle mahdollisesti tulevasta taideratikasta, oli suosittu.

Yleisö pääsee seuraavan kerran ihailemaan makettia huhtikuussa Tampereen Pyynikillä, Rollikkahallilla. Rollikkahallin maketti-näyttelystä tiedotetaan myöhemmin lisää.

Palmia Oy jatkaa Helsingin metron järjestyksenvalvonnassa seuraavat neljä vuotta.

HKL kilpailutti metro- ja raitioliikenteen järjestyksenvalvonnan helmikuussa ja Palmia voitti kilpailutuksessa seuraavan nelivuotiskauden. Nykyinen palvelusopimus päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen palvelu aloitetaan uuden sopimuksen mukaisena.

Palmia on hoitanut Helsingin metron järjestyksenvalvontaa vuodesta 2013. Sopimuskauden aikana rakennettiin länsimetro ja toimeksiannossa työskentelevien palmialaisten määrä on tuplaantunut noin kahteensataan järjestyksenvalvojaan.

Palmiassa tähän saakka tehtyyn työhön ja saatuihin tuloksiin ollaan erittäin tyytyväisiä. Iso kiitos tästä kuuluu motivoituneille ja ammattitaitoisille järjestyksenvalvojille sekä työnjohdolle ja suunnittelijoille.

Yhteisenä tavoitteena matkustajatyytyväisyys

Metro- ja raitioliikenteessä Palmian järjestyksenvalvojat valvovat ja opastavat, että asiakkaat pääsevät turvallisesti kulkemaan ja käyttämään metroa. 
– Metroasemilla olemme näkyvästi läsnä, pyrimme ennakoimaan häiriötilanteet sekä minimoimaan konfliktit. Asiakastyytyväisyys ja matkustajien turvallisuuden tunne ovat sydämen asioita meille. Palvelun kehittäminen on jatkossakin tärkeää, myyntijohtaja Reijo Kähäri Palmiasta sanoo.

Torstaina 21.2. HKL:n johtokunta teki hankintapäätöksen hankintaesityksen mukaisesti. Palmia Oy voitti kilpailutuksen hinnan ja laadun yhdistelmällä. Tarjouskilpailuun osallistui kolme toimijaa. Sopimuskausi on neljä vuotta, jonka jälkeen on käytettävissä kaksi optiovuotta. Palvelu alkaa uuden sopimuksen mukaisena 1.11.2019.

Valtioneuvoston yleisistunto päätti tänään 21. helmikuuta 2019 valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä.

Valtio luovuttaa Neste Oyj:n osakkeita oman pääoman ehtoisesti enintään 107 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:lle.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa oleva Pohjolan Rautatiet Oy on 20.2.2019 perustettu Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka aiemmin julkaistu työnimi oli Oy Suomen Rata Ab. Pohjolan Rautatiet Oy on perustettu rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Pohjolan Rautatiet Oy pääomittaa edelleen perustettavien tytäryhtiöidensä aloittavia taseita. Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti hankkeesta 1.2.2019.

Tampere-talon Sorsapuistosaliin torstaina 21.2. avattava maketti-näyttely tarjoaa yleisölle mahdollisimman aidon kokemuksen siitä, miltä ratikka-aika Tampereella vuonna 2021 tuntuu. Näyttelyyn tuotu maketti on yksityiskohtainen malli Tampereen Ratikan vaunusta, luonnollisessa mittakaavassa. Maksuton näyttely on avoinna 21.–26.2.2019, to–pe klo 14–18 ja la–ti klo 10–19.

Maketissa voi liikkua todellisen tuntuisessa ympäristössä, myös apuvälineiden ja lastenvaunujen kanssa. Yleisölle tarjoutuu mahdollisuus testata ratikassa istumista kaikilla istumapaikoilla. Erityisesti erityisryhmien esteettömyyteen on panostettu ja maketista löytyvätkin kaikki lopullisessa raitiovaunussa olevat kaiteet, tangot ja tuet. Maketin infonäytöissä esitetään matkan eteneminen suunnitellussa aikataulussa ja pysäkit myös kuulutetaan, joskin kuuluttajan ääni ei ole vielä lopullinen.

– Tampereen Ratikan malli eli maketti on näyttävä ilmestys, se tuntuu ja näyttää sekä ulkoa että sisältä oikealta vaunulta, niin väritykseltään kuin valoiltaankin. Se on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä. Korkeutta on saman verran kuin oikeassa raitiovaunussa eli 3,6 metriä ja leveyttä 2,65 metriä, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö.

Yksityiskohtaisen ja aidon kokoisen raitiovaunun mallin lisäksi näyttelyssä pääsee muun muassa äänestämään ratikan istuinkuosien suunnittelijaa, tutustumaan ja kommentoimaan tulevaa, seudullista joukkoliikenneverkostoa eli niin kutsuttua Linjasto 2021 -projektia, jossa raitiotieliikenne ja bussiliikenne sovitetaan yhteen.  Lisäksi voi perehtyä Viiden tähden keskusta -hankkeeseen. Alueella on lapsille tarkoitettu puuhanurkkaus ja paikalla on myös katusoittajia, jotka musisoivat muutaman kerran päivän aikana. 

– Toivottavasti mahdollisimman moni kaupunkilainen löytää tiensä Tampere-taloon avattavaan näyttelyymme, sillä tapahtumassa on paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle, kannustaa Sirviö. 

Makettiin kuljetaan näyttelyssä todellista pysäkkiä jäljittelevältä laiturilta

Näyttelyyn on rakennettu ratikan makettia varten ramppi samalla mitoituksella kuin oikealla pysäkilläkin tulee liikennöinnin käynnistyessä vuonna 2021 olemaan. Pysäkin ja vaunun välinen etäisyys, 4 cm, on sama kuin oikeassa tilanteessa. Pysäkille kulkeminen ja pysäkiltä vaunuun siirtyminen on näin saatu mahdollisimman aidon oloiseksi.

– Jotkut maketissa esitetyt ratkaisut tulevat toki vielä tarkentumaan tuotantoversiossa. Esimerkiksi joidenkin varustelumateriaalien välissä saattaa olla nähtävissä vielä toleranssiheittoja, mikä ei tietysti ole enää tuotantoversiossa hyväksyttävissä. Vaunun keulan ajo- ja huomiovalot ovat muodoltaan ja toiminnaltaan lopullisen kaltaiset, mutta käytetyissä komponenteissa on havaittavissa toisistaan poikkeavia värilämpötiloja. Tämä linjataan myöhemmin yhteneväiseksi tuotantomalliin. Nyt nähtävässä mallissa penkkien verhoilu on yksivärinen punainen, myöhemmin valmistuvalla istuinverhoilulla tulee olemaan vielä iso vaikutus sisätilan ilmeeseen, tarkentaa Idis Design Oy:n teollinen muotoilija Jussi Hurskainen. 

Valot himmenevät näyttelyssä kerran tunnissa

Näyttelyn valaistus himmennetään kerran tunnissa, jolloin ratikka näyttäytyy iltavalaistuksessa kahden minuutin ajan. Tällöin yleisö voi kokea, miltä ratikka ja ratikan valot pimeään aikaan näyttävät. 

– Vaunun havaittavuutta on tutkittu erilaisissa valaistus- ja sääolosuhteissa ja sen perusteella tulevalle ratikalle on määritelty maketin keulassa nähtävät valot, jotka todentuvat erityisesti iltavalaistuksessa. Lisäksi pariovien yläpuolella on leveä näyttö, jossa on valaistut piktogrammit ohjaamassa kulkua. Ovien sivuilla on led-nauhat osoittamassa vapaan oviaukon vaunun seisoessa pysäkillä, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen.

Ohjaamossa voi testata raitovaunun kuljettajan työpaikkaa

Maketin ohjaamo on varusteltu kuten todellisessa vaunussa. 

– Mitään merkittävää toiminnallisuutta ei ohjaamosta puutu. Ohjaamo on suunniteltu kuljettajan toiminnan lähtökohdista. Käytimme maketilla pidetyissä ergonomiakatselmuksissa asiantuntijoina Tampereen joukkoliikenteen kuljettajia ja helsinkiläisiä raitiovaunun kuljettajia ja keräsimme heiltä kokemuksia ja kommentteja siitä, miten ohjaamoa pitää muokata, jotta siitä saadaan mahdollisimman mukava ja vähemmän kuormittava. Tätä modernia ohjaamoa ja sen ergonomiaa pääseekin näyttelyssä kokeilemaan ja säätöjä testailemaan. Samalla voi testata myös sitä, että miltä se ratikan kuljettajana toimiminen voisi tuntua, ideoi Huttunen lopuksi. 

Tampereen Ratikan maketti-näyttely on avoinna Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.-26.2.2019. Näyttely on maksuton ja se avoinna to-pe klo 14-18 ja la-ti klo 10-19. Näyttelyn päätyttyä maketti siirretään Rollikkahalliin, jossa maketti-näyttely avautuu yleisölle huhtikuussa. Rolikkahallin näyttelystä kerrotaan myöhemmin lisää. 

tampereenratikka.fi
Facebook @TampereenRatikka
Instagram @TampereenRatikka
Twitter @TampereRatikka 

Katso 360-video Tampereen Ratikasta:
https://youtu.be/k7aLLM77n_w