Category Archives: Yleiset uutiset

Lokakuun aikana avautuu tämän EU-budjettikauden viimeinen rahoitushaku liikenteelle. Jaossa on 750 miljoonaa euroa, josta isoin osa 500 miljoonaa euroa on osoitettu ratahankkeille. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood muistuttaa, että Suomen ei kannata jättää käyttämättä tätä mahdollisuutta.

Budjettikausi 2014-2020 kulkee kohti loppuaan. Wood muistuttaa, että EU-rahoitusta saaneita hankkeita jäi toteutumatta ja nyt rahoitusta kohdennetaan uudelleen. Viime viikolla EU-jäsenmaat ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten ensimmäinen 117 miljoonan euron ylijäämä jaetaan. Samalla päätettiin siitä, mihin kokonaisuuksiin viimeinen ylijäämäerä kohdennetaan.

“Suomalaisista hakemuksista menestyivät Oulun, Kokkolan ja Rauman satamat kuuden miljoonan potillaan. Lisää rahoitusta olisi kuitenkin tarjolla”, Wood sanoo.

Viimeinen erä on 750 miljoonaa euroa, josta 500 miljoonaa euroa tullaan osoittamaan raidehankkeisiin eri puolille Eurooppaa.

“Lokakuussa avautuva rahoitushaku, Suomen raiteiden korjausvelka sekä suuret ratahankkeet on yhtälö, jonka lopputuloksena ei voi olla nolla euroa Suomelle EU-budjetista”, Wood sanoo.

Lähes valmiita hankesuunnitelmia tai osia niistä liittyen isoihin ratahankkeisiin voitaisiin tukea helmikuun lopussa päättyvällä rahoitushaulla. Suunnitteluun on mahdollista saada 50 prosentin tuki EU:lta.

“Nyt tarvitaan toimia sille, että kansallinen rahoitus saadaan järjestymään ja jo edistyneiden suunnitelmien rukkaaminen siihen kuntoon, että ne hyväksytään myös Brysselissä. Aikaa tälle on helmikuuhun 2020 asti”, muistuttaa Wood.

Suurten raidehankkeiden edistämistä koskevat neuvottelut aloitettaneen kotimaassa lokakuussa. Näiden neuvottelujen rinnalla valmistelua voitaneen tehdä myös nykyisellä mallilla.

Helmikuun jälkeen komissio tekee omat kiemuransa hankkeiden arvioimiseksi.  Ehdotukset hyväksytään vastaavassa menettelyssä kuin viime viikon perjantaina jaettu 117 miljoonaa euroa. Vasta tämän jälkeen allekirjoitetaan sopimukset tarkkoine lukuineen jäsenmaiden kanssa.

“Aikaa toteutukselle on vuoden 2023 loppuun saakka. Isoissa ratahankkeissa on varmasti sellaisia osioita, jotka voitaisiin saada maaliin annetussa ajassa ja samalla hyötyä rahoituksesta”, Wood sanoo.

Tällä rahoituskaudella saadusta rahoituksesta Suomessa on käytetty 90 prosenttia.

“Hienoja onnistumisia verrattuna koko Euroopan 61 prosentin toteutumiskeskiarvoon nähden. Suomessa osataan, jos vain halutaan”, Wood sanoo.

Nopea Itärata parantaisi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä merkittävästi, selviää Strafica Oy:n tekemästä Porvoon ja Helsingin seudun liikenneselvityksestä. Selvityksessä on vertailtu erilaisten linja-autoon, metroon ja junaan perustuvien joukkoliikenneratkaisujen vaikutuksia mm. porvoolaisten matka-aikoihin ja matkustustapoihin vuoteen 2050 mennessä.

– Kaikki junavaihtoehdot ovat huomattavasti metro- ja linja-autovaihtoehtoja parempia porvoolaisten kannalta. Ne lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja vähentävät henkilöautoliikennettä, ja tämän vuoksi niiden voi arvioida vähentävän myös liikenteen päästöjä, toteaa apulaiskapunginjohtaja Fredrick von Schoultz Porvoon kaupungilta.

Itärata veisi porvoolaiset 32 minuutissa pääkaupunkiseudulle

Nopeaa Itärataa pitkin pääsisi Porvoon Kuninkaanportista Helsingin päärautatieasemalle 32 minuutissa, kun linja-automatka vie nykyisin hieman yli tunnin aamuruuhkassa. Juna olisi myös henkilöautoa nopeampi vaihtoehto.

Vaikutukset olisivat erityisen myönteiset, jos Itäradan lisäksi saataisiin myös lähijunaliikennettä Porvooseen asti. Yhteyksien säilyminen esimerkiksi Viikkiin ja Malmiin edellyttäisi kuitenkin joidenkin linja-autolinjojen säilyttämistä Helsingin esikaupunkivyöhykkeille.

– Junavaihtoehdon haasteena ovat tietysti suuret ratainvestoinnit sekä lähijunien liikennöintikustannukset suhteessa nykyisenkaltaiseen linja-autojärjestelmään.

Itämetro ei vähennä juurikaan linja-autovuorojen tarvetta

Metron jatkaminen idän suuntaan täydentäisi linja-autoliikennettä esimerkiksi tulevan Sakarinmäen aseman liityntäyhteyksien kautta. Itämetron lisäksi tarvittaisiin kuitenkin edelleen lähes nykyisenkaltaiset suorat linja-autovuorot Helsingin kantakaupunkiin.

– Porvoolaisten yhteydet heikkenevät, jos linja-autolla ei pääse suoraan kantakaupunkiin, vaan Porvoosta pääsee Helsingin keskustaan vain metroon tai lähijuniin liittymällä. Tämä kasvattaisi puolestaan henkilöauton käyttöä.

Linja-autojen reittejä ja vuoroja pitää kehittää

Linja-autoihin perustuva joukkoliikennejärjestelmä palvelee Porvoon suuntaa melko hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa pelivaraa pidemmän aikavälin ratahankkeiden toteuttamiselle. Linja-autoliikenteen ennustetaan kuitenkin hidastuvan jonkin verran ruuhkien lisääntymisen vuoksi.

– Linja-autovuorojen määrää ja reittejä pitää kehittää niin, että ne palvelevat paremmin esimerkiksi Pasilan aluetta, kun työssäkäynnin painopiste siirtyy keskustasta pohjoiseen. Yhteyksiä voidaan monipuolistaa myös päättämällä osa vuoroista Kampin sijasta esimerkiksi Hakaniemeen, von Schoultz painottaa.

– Erityisen tärkeää on varmistaa sujuvat vaihtoyhteydet Porvoon suunnan linja-autojen ja Helsingin seudun uudistuvien poikittaisten yhteyksien välillä. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan tukea myös yhdistämällä lippujärjestelmiä.

Noin neljännes Porvoossa asuvista työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2015 näiden pendelöijien lukumäärämäärä oli noin 5 500. Porvoon seudulta pääkaupunkiseudulle pendelöi noin 8000 henkilöä.

Selvitys: https://www.porvoo.fi/juna-on-paras-vaihtoehto-porvoolaisille-pendeloijille

Porin satamien ja Harjavallan välisellä teollisuuskäytävällä toimivat yritykset ovat viime vuosina toteuttaneet useiden satojen miljoonien eurojen investointeja. Panostukset ovat luoneet teollisuudelle kasvunäkymän pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollistavat investoinnit erityisesti metallituotteiden jatkojalostukseen. Teollisuuden kasvaneet tuotantovolyymit sekä Porin Sataman kasvanut irtotavaraliikenne on lisännyt kuljetuksia Porin Satamaan johtavalla radalla. Teollisuuden kasvustrategioiden toteuttaminen ja suunnitellut työpaikkoja lisäävät investoinnit saavat nyt toimivan ratayhteyden Porin satamaan.

– Porin satamalle radan peruskorjaus on elinehto. Yli puolet sataman kuljetusvolyymeista kuljetetaan raiteilla. Satama on jo tehnyt merkittäviä investointeja yksityiseen rataverkkoonsa ja investoinnit jatkuvat edelleen. Pori–Mäntyluoto -radan sähköistys on vastikään valmistunut, joten Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto -rataosuuden peruskorjaus tulee olemaan luonnollinen jatke kehitykselle, toteaa Porin Satama Oy:n toimitusjohtaja Sari De Meulder.

– Maan hallituksen Tampere–Pori ja Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto -rataosuuksille esittämät, yhteensä 60 miljoonan investointimäärärahat osoittavat, että Satakunnan arvo maan johtavana vientimaakuntana tunnustetaan, hehkuttaa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pitää myönteisenä sitä, että maan hallitus linjauksillaan ja toimenpiteillään pitää yllä tulevaisuudenuskoa ja kannustaa yrityksiä investoimaan osoittamalla, että yksityisten investointien tueksi myös valtio on valmis luomaan edellytykset toimivalle liikenneinfralle.

– Porin kaupunki on vahvasti sitoutunut sataman ja sen lähialueiden kehittämiseen toimien aktiivisesti myös uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi alueelle, hän toteaa.

VR FleetCare huoltaa raidekalustoa Kuvaaja Atte Mäläskä

Vuoden alusta VR:n tytäryhtiöksi yhtiöitetty junakaluston kunnossapitoyhtiö VR Kunnossapito Oy tunnetaan jatkossa nimellä VR FleetCare. Uutta nimeä käytetään yrityksen kaikessa näkyvyydessä ja kohtaamisissa.

– VR FleetCare on iskevä ja kansainvälinen nimi, jolla pystymme erottautumaan muista kunnossapitoyrityksistä. VR FleetCare kertoo asiakkaalle, että pidämme huolta ja välitämme heidän omistamastaan kalustosta. Tytäryhtiöstatuksen mukana tuleva etuliite VR muistuttaa asiakkaitamme uuden yrityksen mittavasta historiasta rautatiemaailmassa sekä taustalla olevista isäntäyrityksen leveistä hartioista, toimitusjohtaja Kimmo Soini perustelee nimen valintaa.

Nimenmuutos on yksi osa VR FleetCaren kehityspolkua omana yhtiönä. Yhtiön tavoitteena on tulevina vuosina hakea kasvua muusta raideliikenteestä ja lähialueilta. Raidekaluston kunnossapidon markkina näyttää hyvältä. Kun raideliikenteen osuus koko liikenteestä kasvaa niin samalla myös huoltomarkkina kasvaa.

– Uskomme olevamme kilpailukykyisiä tässä markkinassa ja pystymme hyödyntämään sitä vankkaa operatiivista kokemusta, jota olemme yli sadan vuoden jälkeen kartuttaneet. Meillä on hyvä ymmärrys siitä mitä asiakas haluaa. Haluamme olla asiakkaillemme tärkeä kumppani ja huolehtia heidän kalustostaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kärkiasioitamme yrityksen eteenpäin viemisessä on kehittää älykästä ja ennakoivaa kunnossapitoa sekä tuoda asiakkaillemme tarjolle uusia dataan ja analytiikkaan perustuvia kaluston elinkaaripalveluita, VR FleetCaren kaupallinen johtaja Peter Guldbrand kertoo.

Lisätietoja: VR mediadesk puh. 030 70123 

VR FleetCare

Raidekaluston monimerkkihuoltamo VR FleetCare on suomalaisen rautatieoperaattori VR Groupin tytäryhtiö. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita raideliikenteen kaluston viankorjaus-, huolto- ja elinkaaripalveluita sekä kalustotekniikkaan liittyviä asiantuntijapalveluita pohjoismaissa sekä Baltian alueella.  

Panostamme vahvasti tulevaisuuteen ja toimintaamme ohjaa niin jatkuva kehittyminen kuin uusin teknologia. VR FleetCare työllistää yli 1000 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. 

Pidämme huolen siitä, että raiteilla kulkeva kalusto kohtaa asiakkaidemme vaatimukset, älykkäästi ja turvallisesti, aina ja kaikissa olosuhteissa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausunnon Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen Suomen alueen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA). Hankkeesta vastaava Finest Bay Area Development Oy laatii arviointiohjelman ja tämän lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostuksessa tulee olla selvitys siitä, miten ELY-keskuksen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon.

Merenalainen rautatietunneli Suomen ja Viron välille

Finest Bay Area Development Oy suunnittelee noin 100 kilometriä pitkän merenalaisen rautatietunnelin rakentamista Suomen ja Viron välille. Hankkeen tavoitteena on palvella sekä henkilö- että rahtiliikennettä ja lyhentää maiden välistä matkustusaikaa. Hankkeessa suunnitellaan lisäksi kahta Suomen aluevesille sijoittuvaa keinosaarta, joista isommassa myös kiinteistökehitys olisi mahdollista.

Tunnelin rakentaminen kestää arviolta 5-9 vuotta. Ratatunnelilinjaus kulkee merialueella yli 100 metrin ja mantereellakin kymmenien metrien syvyydessä.

Rautatietunnelihanketta suunnitellaan sekä Suomessa että Virossa ja vaikutukset kohdistuvat kummankin valtion alueelle. Viron alueelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset.

Kolme eri reittivaihtoehtoa

Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea eri reittivaihtoehtoa. Hanke vaihtoehtojen lisäksi tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä.

VE1a tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan.

VE1b tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan. Vaihtoehdon VE1b osalta huomioidaan myös mahdollinen liikenteellinen kytkeytyminen Pasilan rautatieasemalle

VE1a ja VE1b rautatietunnelit toteutetaan kahtena tunneliputkena, jotka ovat halkaisijaltaan noin 17,4 metriä. Asemat toteutetaan sivulaituriratkaisuna, jolloin ratojen välissä oleva seinärakenne jatkuu yhtenäisenä myös asemien läpi. Vaihtoehdoissa VE1a ja VE1b raideleveytenä käytetään joko eurooppalaista (1 435 mm), suomalaista (1 524 mm) tai molempia raideleveyksiä.

VE2 tarkastellaan rautatietunnelin reittiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan. Huoltoyhteys tulisi Uppoluodon alueelle, missä olemassa olevaa luotoa laajennettaisiin tarvittavilta osin. Vaihtoehtoon VE2 ei kuulu asutun keinosaaren rakentamista.

Kaikkiin Suomen YVA-menettelyn hankevaihtoehtoihin liittyy rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle ja rahtiterminaaliin tuleva rautatieyhteys. Kaikilta tarkasteltavilta tunnelireitin asemilta on liityntä joko rautatieverkkoon tai metroon.

VE0+ tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Arvioinnissa otetaan kuitenkin huomioon liikennejärjestelmän kehittäminen.

Ympäristövaikutusten arviointia on täsmennettävä

Arviointiselostuksessa tulee esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille, jotta voidaan varmistua vaihtoehtojen riittävyydestä ja vertailukelpoisuudesta.  Erilaisten teknisten toteutustapojen vaikutukset ja erilaisten linjausten vaikutukset tulee myös selvittää erikseen, jotta vaihtoehtojen ympäristövaikutusten tasapuolinen vertailu on mahdollista.

Lausunnossaan Uudenmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi arviointiselostusta ja siihen liittyviä selvityksiä laadittaessa tulee tarkemmin arvioida hankkeen vaikutukset mm.  liikenteeseen, maankäyttöön, Suomenlahteen, luontoon ja ihmisten elinoloihin. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös ehdotus mahdollisista merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvistä seurantajärjestelyistä.

Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus. YVA-menettelyn tueksi muodostettiin ohjaus- ja seuranta-ryhmät, johon kuuluvat hankkeesta vastaavan ja viranomaisten sekä muiden oleellisten sidosryhmien edustajia. Lisäksi hankkeesta vastaava on järjestänyt myös useita muita yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja asukaskyselyn.

Hankkeeseen liittyy myös kansainvälinen kuuleminen. Virosta saadussa palautteessa todettiin mm. että hankkeen kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, jos hanketta ei suunnitella yhteisenä projektina.  Aikatauluja tulee tarkistaa, jotta YVA-menettelyt Suomessa ja Virossa voidaan suorittaa mahdollisimman yhtäaikaisesti.

» LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, RAUTATIETUNNELI SUOMEN JA VIRON VÄLILLÄ

Kuva: Tammermatic

Tamperelainen Tammermatic on valittu Tampereen raitiovaunujen harjapesukoneen toimittajaksi. Hankinnasta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Tammermaticilla on usean vuosikymmenen kokemus raidekaluston pesusta. Yrityksen Tampereen Raitiotie Oy:lle toimittama pesukone on läpiajettava pesulinja, jossa raitiovaunun keula, sivut ja kattopaarteet sekä perä pestään harjoilla.

– Nykyaikaiset junat, metrot ja raitiovaunut on muotoiltu sekä keulasta että perästä hyvinkin virtaviivaisen näköisiksi. Siksi niiden pesuun vaaditaan erikoisosaamista. On ilo päästä tarjoamaan osaamistamme Tampereen Ratikalle, Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Tom Olli kertoo.

Raitiovaunujen pesussa käytettävät pesuaineet ovat Joutsen-merkillä varustettuja. Tammermaticin käyttämien tuotteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota veden ja energian käytön pienentämiseen sekä ympäristöystävällisten materiaalien määrään ja valintaan kaikissa prosessin elinkaaren vaiheissa.

– Hellävarainen, mutta tehokas pesu ympäristöystävällisillä kemikaaleilla takaa Tampereen puhtaan imagon säilymisen liikennekalustossa myös jatkossa, Olli jatkaa.

–  Etteplanin tuottamat palvelut tukevat Škoda Transtech Oy:n tavoitetta kasvattaa raitiovaunujen huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa ja tarjota uusia palveluita asiakkailleen.

Suunnittelutoimisto Etteplan Oyj ja Škoda Transtech Oy ovat sopineet yhteistyöstä, joka koskee Tampereen ForCity Smart Artic -raitiovaunujen ja pääkaupunkiseudulle rakennettavan Raide-Jokeri-linjan Artic-raitiovaunujen teknisen tuotedokumentaation tuottamista. Teknisellä tuotedokumentaatiolla tarkoitetaan tuotteiden kuten raitiovaunujen teknisiä ja toiminnallisia kuvauksia, varaosadokumentaatiota sekä huolto- ja käyttöohjeita.

Sopimuksen mukaan Etteplan tuottaa Škoda Transtechille teknisen dokumentoinnin sisältöjä, ratkaisuja teknisen dokumentoinnin hallintaan sekä työkaluja, joilla teknistä dokumentointia jaetaan käyttäen alan viimeisintä teknologiaa ja standardeja. Yhteistyö luo pohjan Škoda Transtechin tavoitteelle kasvattaa ja tehostaa huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan palveluja kehittämällä tuotedokumentoinnin prosesseja ja sisältöjä digitaaliseen maailmaan sopiviksi.

Etteplanille Škoda Transtechin tilaus on merkittävä ja tukee yhtiön strategista tavoitetta lisätä johdettujen palveluiden osuutta sen liikevaihdosta. Tilaus on myös laajuudessaan merkittävä, sillä se kattaa lähes kaikki Etteplanin teknisen dokumentoinnin ratkaisut. Tampereen ja Helsingin raitiovaunujen dokumentointiprojektit tullaan toteuttamaan vuosina 2019-2021 pääosin Etteplanin Oulun ja Tampereen toimipisteistä.

– ”Valitsimme dokumentointikumppaniksemme Etteplanin, koska he ymmärsivät pitkän tähtäimen dokumentointitarpeemme ja osaavat auttaa meitä ottamaan suuren kehitysaskeleen toimintamme laadun parantamisessa”, Škoda Transtech Oy:n CPO Toni Söderlund sanoo.

– ”Olemme erittäin kiitollisia, että saamme olla mukana uusien raitiovaunujen dokumentoinnin kehitystyössä. Škoda Transtechin tilaus on merkittävä osoitus teknisen dokumentoinnin ratkaisujemme merkittävyydestä ja lisäarvosta asiakkaittemme huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan kehittämisessä”, Etteplanin liiketoimintayksikön johtaja Kimmo Kallio sanoo.

Suomalainen vuonna 1985 perustettu Transtech tuli vuonna 2015 osaksi tšekkiläistä Škoda Transportation Group -konsernia. Škoda Transtech on Euroopan johtava vaativiin olosuhteisiin soveltuvan kiskokaluston valmistaja ja merkittävä keskiraskaiden konepajatuotteiden sopimusvalmistaja. Škoda Transtech toimittaa Helsingin uudet ForCity Smart Artic-raitiovaunut sekä VR:n kaksikerroksiset matkustajavaunut. Škoda Transtech toimittaa myös Tampereen ja Raide-Jokerin tulevat raitiovaunut. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävä pikaraitiolinja, jonka rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2019.

Lisätietoja antavat:

Etelärannikon kunnat Loviisa, Pyhtää, Kotka, Hamina, Miehikkälä ja Virolahti suunnittelevat perustavansa hankeyhtiön, jonka tehtävänä on edistää itäisen rantaradan rakentamista.

Kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohto kokoontui Kotkassa tiistai-iltana ja päätti viedä hankeyhtiösuunnitelman kunnanhallitusten käsiteltäväksi vielä ennen juhannusta.

Kuntajohtajat olivat yksimielisiä siitä, että tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjatut maininnat itään suuntautuvista ratalinjauksista antavat rantaratahankkeelle hyvän mahdollisuuden nousta mukaan julkiseen keskusteluun, joka on tähän mennessä pyörinyt lähinnä ns. oikoradan ympärillä.

”Oikoratakeskustelu on vienyt tähän mennessä suurimman mediahuomion, mutta nyt hallitusohjelman kirjaus antaa meille mahdollisuuden tuoda mukaan keskusteluun oman vaihtoehtomme. Itäinen rantarataratkaisu itse asiassa täyttää hallitusohjelman useita tavoitteita huomattavasti paremmin kuin vahvasti esillä ollut oikorata”, toteaa Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on samoilla linjoilla ja korostaa sitä, että juuri nyt on oikea aika toimia ja lähteä tosissaan liikkeelle.
”Meidän on myös hyvä tuoda keskusteluun kysymys siitä, että kenen etuja oikorata ihan oikeasti palvelee – kenelle se tehtäisiin ja mikä on sen kustannushyöty?”, Loviisan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia Heijnsbroek-Wirén puolestaan kysyy.

Työssäkäyntialue kasvaa – Venäjä-kortti pidettävä mukana

Kuntajohtajat korostivat monia myönteisiä seikkoja, joita itäinen rantarata toisi tullessaan.
”Rantarata toisi huomattavan kasvun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen ja se olisi hyvä myös Helsingissä huomata”, korostaa Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom.

Myös ajatus siitä, että rantarata voisi ulottua aina Pietariin asti, on etelärannikon kuntajohtajien mukaan pidettävä muistissa.
”Venäjä-kortti on hyvä olla mukana koko ajan”, Haminan kaupunginjohtaja Muhonen painottaa.

Maan uuden hallituksen ohjelmaan kirjatut ympäristönsuojelutavoitteet ovat myös asioita, joita kuntajohtajat haluavat painottaa, kun puhutaan raideliikenteen kehittämisestä.
”Täytyy muistaa, että rantaradan rakentamisessa tehdään kokonaan uutta eikä vain nopeuteta muutamalla minuutilla jo olemassa olevaa yhteyttä”, muistuttaa Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu.